Diabetekseen sairastuneiden lasten tehohoidon tarve kasvoi koronapandemian alussa

Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla hoidettiin 1.4.-31.10.2020 kaksikymmentä diabetekseen sairastunutta lasta vaikean ketoasidoosin takia, kun aikaisempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla tällaisia potilaita on ollut keskimäärin 6–7. Ketoasidoosi on hengenvaarallinen tila, joka syntyy useammin silloin, kun diabeteksen hoidon aloitus viivästyy.

Lasten tehohoitoisen diabeteksen yleistyminen ei johtunut COVID-19-tautiin sairastumisesta, sillä lapsilta ei löytynyt viitteitä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Diabetekseen sairastuneiden lasten kokonaismäärä lisääntyi tarkasteluajanjakson aikana hieman, mutta se ei riitä selittämään tehohoitoon joutuneiden lasten määrän huomattavaa lisääntymistä.

”Diabetekseen sairastuneet lapset olivat ehtineet aikaisempaa huonompaan kuntoon ennen taudin tunnistamista, ja heistä useampi päätyi tehohoitoon,” sanoo Uuden lastensairaalan lasten teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen.

Äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee ammattilaisen arviota myös pandemian aikana

On todennäköistä, että koronapandemian alkuvaiheen tiukat rajoitustoimet nostivat lapsiperheiden kynnystä hakeutua hoitoon. Tämän lisäksi terveydenhuollossa tapahtuneet nopeat muutokset saattoivat hidastaa hoitoon pääsyä. Vastaavia havaintoja on tehty myös muualla maailmassa koronaviruspandemian aikana.

”Tulokset haastavat terveydenhuollon ammattilaisia pohtimaan keinoja kohdentaa palvelut myös poikkeusaikana siten, että nopeaa hoitoa vaativien sairauksien hoitoon ei synny tarpeettomia viiveitä”, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta.

”Tärkeintä on viestittää lapsiperheille, että äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee arviota ja hoitoa samalla tavoin kuin ennen pandemiaa. Pelkkä koronavirustesti ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota sairaan lapsen hoidon tarpeesta”, jatkaa erikoislääkäri Santtu Heinonen.

Vähäiseenkin epäilyyn lapsen tai nuoren diabeteksesta tulee reagoida heti

Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta, joista noin kolmasosa on hoidossa HUSissa. Sairastumisen syitä ei vielä tunneta tarkasti, mutta siihen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten virustaudit. 

Lapsen diabeteksen hoito alkaa usein päivystyksessä ja jatkuu vuodeosastolla vajaan viikon ajan. Diabeteksen alkuhoidon jälkeen hoito jatkuu lasten vastaanotoilla noin kolmen kuukauden välein. Diabeteksen puhkeamiseen viittaavia oireita ovat väsymys, jano, laihtuminen, runsas virtsaaminen, ja myöhemmässä vaiheessa vatsakipu, oksentelu ja tiheä hengitys. Diabeteksessa haima lakkaa tuottamasta insuliinia, jolloin ilman insuliinihoitoa kehittyy hengenvaarallinen nestetasapainon häiriö ja happojen kertyminen elimistöön eli ketoasidoosi. Mikäli lapsella on diabetekseen viittaavia oireita, hän tarvitsee viipymättä arviota terveydenhuollossa.

Tutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja siinä hyödynnettiin professori Mikael Knipin johtamaa Suomen lasten epidemiologista diabetesrekisteriä. Tutkimusta rahoittivat Lastentautien tutkimussäätiö, HUS Lastentautien tutkimuskeskus sekä Suomen Akatemia.

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 80 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi 

Artikkeli:
Salmi H *, Heinonen S *, Hästbacka J, et al
New-onset type 1 diabetes in Finnish children during the COVID-19 pandemic
Archives of Disease in Childhood Published Online First: 27 May 2021.
*equal contribution
https://adc.bmj.com/content/early/2021/05/27/archdischild-2020-321220