Diabetekseen sairastuneiden lasten tehohoidon tarve kasvoi koronapandemian alussa
Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla hoidettiin 1.4.-31.10.2020 kaksikymmentä diabetekseen sairastunutta lasta vaikean ketoasidoosin takia, kun aikaisempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla tällaisia potilaita on ollut keskimäärin 6–7. Ketoasidoosi on hengenvaarallinen tila, joka syntyy useammin silloin, kun diabeteksen hoidon aloitus viivästyy.
Lasten tehohoitoisen diabeteksen yleistyminen ei johtunut COVID-19-tautiin sairastumisesta, sillä lapsilta ei löytynyt viitteitä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Diabetekseen sairastuneiden lasten kokonaismäärä lisääntyi tarkasteluajanjakson aikana hieman, mutta se ei riitä selittämään tehohoitoon joutuneiden lasten määrän huomattavaa lisääntymistä.
”Diabetekseen sairastuneet lapset olivat ehtineet aikaisempaa huonompaan kuntoon ennen taudin tunnistamista, ja heistä useampi päätyi tehohoitoon,” sanoo Uuden lastensairaalan lasten teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen.
Äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee ammattilaisen arviota myös pandemian aikana
On todennäköistä, että koronapandemian alkuvaiheen tiukat rajoitustoimet nostivat lapsiperheiden kynnystä hakeutua hoitoon. Tämän lisäksi terveydenhuollossa tapahtuneet nopeat muutokset saattoivat hidastaa hoitoon pääsyä. Vastaavia havaintoja on tehty myös muualla maailmassa koronaviruspandemian aikana.
”Tulokset haastavat terveydenhuollon ammattilaisia pohtimaan keinoja kohdentaa palvelut myös poikkeusaikana siten, että nopeaa hoitoa vaativien sairauksien hoitoon ei synny tarpeettomia viiveitä”, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta.
”Tärkeintä on viestittää lapsiperheille, että äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee arviota ja hoitoa samalla tavoin kuin ennen pandemiaa. Pelkkä koronavirustesti ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota sairaan lapsen hoidon tarpeesta”, jatkaa erikoislääkäri Santtu Heinonen.
Vähäiseenkin epäilyyn lapsen tai nuoren diabeteksesta tulee reagoida heti
Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta, joista noin kolmasosa on hoidossa HUSissa. Sairastumisen syitä ei vielä tunneta tarkasti, mutta siihen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten virustaudit.
Lapsen diabeteksen hoito alkaa usein päivystyksessä ja jatkuu vuodeosastolla vajaan viikon ajan. Diabeteksen alkuhoidon jälkeen hoito jatkuu lasten vastaanotoilla noin kolmen kuukauden välein. Diabeteksen puhkeamiseen viittaavia oireita ovat väsymys, jano, laihtuminen, runsas virtsaaminen, ja myöhemmässä vaiheessa vatsakipu, oksentelu ja tiheä hengitys. Diabeteksessa haima lakkaa tuottamasta insuliinia, jolloin ilman insuliinihoitoa kehittyy hengenvaarallinen nestetasapainon häiriö ja happojen kertyminen elimistöön eli ketoasidoosi. Mikäli lapsella on diabetekseen viittaavia oireita, hän tarvitsee viipymättä arviota terveydenhuollossa.
Tutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja siinä hyödynnettiin professori Mikael Knipin johtamaa Suomen lasten epidemiologista diabetesrekisteriä. Tutkimusta rahoittivat Lastentautien tutkimussäätiö, HUS Lastentautien tutkimuskeskus sekä Suomen Akatemia.
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 80 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi
Artikkeli:
Salmi H *, Heinonen S *, Hästbacka J, et al
New-onset type 1 diabetes in Finnish children during the COVID-19 pandemic
Archives of Disease in Childhood Published Online First: 27 May 2021.
*equal contribution
https://adc.bmj.com/content/early/2021/05/27/archdischild-2020-321220
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
LT, anestesiologian ja tehohoidon sekä lastentautien erikoislääkäri Heli Salmi, p. 050 428 7831, heli.salmi@hus.fi
LT, lastentautien erikoislääkäri Santtu Heinonen, p. 050 300 7288, santtu.heinonen@hus.fi
HUS Uusi lastensairaala, Lastentautien tutkimuskeskus
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme