Lapsiasiavaltuutettu

Digitalisaatio mullistaa lapsuutta

Jaa
Digitaliseringen revolutionerar barndomen
Lapsilla on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista sekä oikeus saada suojelua digitaalisen ympäristön riskeiltä. Kuva: Paul Hanaoka / Unsplash
Lapsilla on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista sekä oikeus saada suojelua digitaalisen ympäristön riskeiltä. Kuva: Paul Hanaoka / Unsplash

Digitaalinen tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, ja digitalisaatio vaikuttaa lasten elämään monin tavoin. Lapsilla on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista sekä oikeus saada suojelua digitaalisen ympäristön riskeiltä.

- Digitalisaatio vaikuttaa lasten elämään monilla eri tavoilla ja silloinkin, kun lapsi itse ei edes käytä teknologiaa. Tämän vuoksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin digitaaliseen ympäristöön liittyvistä lapsen oikeuksista. Yleiskommentti on hyvin ajankohtainen ja siinä on huomioitu monessa maassa kasvanut etäopetuksen tarve, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.

Yleiskommenteilla YK:n lapsen oikeuksien komitea ohjaa lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa. Yleiskommentit ovatkin sekä valtioille että kaikille lasten kanssa toimiville hyvä työkalu hahmottamaan, miten lapsen oikeuksien toteutumista voidaan edistää. Yleiskommentti digitaaliseen ympäristöön liittyvistä lapsen oikeuksista on tänään julkaistu suomeksi lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla.

Osaamista digitaalisista ympäristöistä on lisättävä

- Lapsen oikeuksien komitea käy yleiskommentissaan läpi digitaaliseen ympäristöön liittyviä lapsen oikeuksia erittäin monipuolisesti. Se sisältää myös kuvauksen lukuisista erilaisista toimista, joihin tulisi ryhtyä lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi, lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

- Digitaalista ympäristöä ei ole alun perin suunniteltu lapsille, mutta sillä on tärkeä rooli lasten elämässä. Siksi on varmistettava, että lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste kaikissa digitaaliseen ympäristöön liittyvissä toimissa ja että lasten omia näkemyksiä huomioidaan näissä toimissa. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat, Helander tarkentaa.

Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat uudella tavalla esimerkiksi lasten näkemysten selvittämisen ja huomioonottamisen. Tämän yleiskommentin laadinta on ollut huolellinen prosessi, jota varten lapsen oikeuksien komitea on muun muassa haastatellut yli 700 erilaisissa olosuhteissa elävää lasta eri puolilta maailmaa.

Tasapainoilua digitalisaation hyötyjen ja riskeiltä suojelun välillä

Yleiskommentissa painotetaan, että valtioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin suojellakseen lapsia digitaalisten ympäristöjen hyvinvointia ja kehitystä vaarantavilta riskeiltä. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi väkivaltainen sisältö, vihapuhe ja ahdistelu verkossa, uhkapelaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä hengenvaarallisiin tekoihin yllyttäminen. Digitaaliseen ympäristöön liittyy myös uhka lapsen yksityisyyden vaarantumisesta. Yksityisyys voi vaarantua lapsen oman toiminnan vuoksi, mutta uhkia voi syntyä myös silloin, kun lapsen valokuvia tai muita lasta koskevia tietoja jaetaan verkossa.

Digitaalisten palvelujen tarjoajien tulee tarjota eri ikäisille ja eri kehitysvaiheissa oleville lapsille sopivia palveluja ja kuulla niiden kehittämisessä lasten näkemyksiä. Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tulee olla saavutettavia niin, että kaikki lapset voivat käyttää niitä yhdenvertaisesti. Lisäksi tulee edistää teknisiä innovaatioita, jotka vastaavat erilaisten vammojen kanssa elävien lasten tarpeisiin.

Lapsen oikeuksien komitea haluaa lisätä kasvattajien tietoisuutta siitä, että lasten kehittyviä valmiuksia, itsenäisyyttä ja yksityisyyttä on tärkeää kunnioittaa. Monet kasvattajat tarvitsevat tukea kehittääkseen omaa teknologista ymmärrystään ja osaamistaan, joita tarvitaan lasten auttamiseen digitaalisessa ympäristössä. Neuvonnan tulisi tukea kasvattajia ylläpitämään tasapainoa lapsen suojelemisen ja kehittyvän itsenäisyyden välillä.

* * * *
 

Den digitala informations- och kommunikationsteknologin har utvecklats i rasande takt, och digitaliseringen påverkar barns liv på flera olika sätt. Barn har rätt att åtnjuta de möjligheter som digitaliseringen medför samt rätt att skyddas mot riskerna i den digitala miljön.

- Digitaliseringen påverkar barns liv på flera olika sätt även om barnet självt inte ens använder teknologin. På grund av detta har FN:s kommitté för barnets rättigheter publicerat en allmän kommentar om barnets rättigheter som hänför sig till digitala miljöer. Denna allmänna kommentar är högaktuell och beaktar det i flera länder ökade behovet av distansundervisning, säger barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Med de allmänna kommentarerna styr FN:s kommitté för barnets rättigheter tolkningen och genomförandet av konventionen om barnets rättigheter. De allmänna kommentarerna är också ett bra verktyg som hjälper både stater och alla som arbetar med barn att uppfatta hur tillgodoseendet av barnets rättigheter kan främjas. Den allmänna kommentaren om barnets rättigheter som hänför sig till digitala miljöer har idag publicerats på finska på barnombudsmannens webbplats.

Kunskapen om digitala miljöer ska ökas

- I sin allmänna kommentar går barnrättskommittén väldigt mångsidigt igenom barnets rättigheter som hänför sig till digitala miljöer. Kommentaren innefattar också en beskrivning av de olika åtgärder som man bör vidta för att säkerställa att barnets rättigheter tillgodoses, säger advokat Merike Helander vid barnombudsmannens byrå.

- Digitala miljöer har ursprungligen inte designats för barn, men de har en viktig roll i barnens liv. Därför måste vi försäkra oss om att barnets bästa är det primära bedömningskriteriet i alla åtgärder som hänför sig till digitala miljöer och att barnens egna åsikter beaktas vid dessa åtgärder. Varje människa under 18 år räknas som barn, preciserar Helander.

Digitala lösningar gör det möjligt att till exempel utreda och beakta barnens åsikter på ett nytt sätt. Upprättandet av denna allmänna kommentar har varit en noggrann process. Barnrättskommittén har bland annat intervjuat över 700 barn som lever under olika omständigheter på olika håll i världen.

Balansgång mellan digitaliseringens fördelar och skydd mot riskerna

Den allmänna kommentaren understryker att staterna ska vidta alla nödvändiga åtgärder för att skydda barn från de risker i digitala miljöer som äventyrar barnens välfärd och utveckling. Sådana risker är till exempel våldsamt innehåll, hatretorik och trakasserier på webben, hasardspel, sexuellt utnyttjande samt uppmaning till livsfarliga gärningar. Digitala miljöer förknippas också med en risk för att barnets integritet äventyras, antingen på grund av barnets eget agerande eller också då man delar bilder eller andra uppgifter om barnet på webben.

Leverantörerna av digitala tjänster ska erbjuda tjänster som är lämpliga för barn i olika åldrar och olika utvecklingsstadier och beakta barnens åsikter vid utvecklingen av dessa tjänster. Digitala produkter och tjänster ska vara tillgängliga så att alla barn har lika möjligheter att använda dem. Dessutom ska man främja tekniska innovationer som tillgodoser behoven av barn som lever med olika funktionsnedsättningar.

Barnrättskommittén vill öka uppfostrarnas medvetenhet om vikten av att respektera barnens ökande färdigheter, självständighet och integritet. Uppfostrare behöver ofta stöd för att utveckla sin egen teknologiska förståelse och kompetens som är nödvändiga för att kunna hjälpa barnen i digitala miljöer. Rådgivningen bör hjälpa uppfostrare att upprätthålla en balans mellan skydd för barn och barnens självständighet under utveckling.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lapsilla on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista sekä oikeus saada suojelua digitaalisen ympäristön riskeiltä. Kuva: Paul Hanaoka / Unsplash
Lapsilla on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista sekä oikeus saada suojelua digitaalisen ympäristön riskeiltä. Kuva: Paul Hanaoka / Unsplash
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.

* * * 

Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye