Droonit ja tekoäly voivat suojata pellolla pesivien lintujen pesiä

Viljelyalueiden linnusto on harvenemassa suurimmassa osassa Eurooppaa. Erityisessä vaarassa ovat pellolla pesivät lajit, koska niiden pesillä on suuri riski tuhoutua kevään viljelytöiden yhteydessä.
Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä keskusmuseossa työskentelevä Andrea Santangeli on ollut mukana maassa pesivien peltoympäristön lintulajien suojelussa jo vuosia. Hän tietää, miten vaikeaa ja aikaavievää on yrittää löytää pesiä pellolta silmämääräisesti. Peltopesät eivät yleensä ole suuria, ja monien lajien munat maastoutuvat ympäristöönsä hyvin.
– Joitain vuosia sitten saimme idean käyttää etsimisessä lämpökameraa, sillä pohjoisissa oloissa pesien lämpötila on tyypillisesti lähiympäristön lämpötilaa korkeampi. Pilottitutkimus paljasti kuitenkin, että maatalouskoneeseen kiinnitetty lämpökamera ei toimi kovin hyvin, koska kasvillisuus ja maassa olevat esteet haittaavat näkyvyyttä, akatemiatutkijana toimiva Santangeli sanoo.
Helsingin yliopiston tutkijat päättivät seuraavaksi ottaa käyttöön lintuperspektiivin ja siirtyivät lennättämään lämpökameralla varustettua droonia peltojen päällä Hämeenlinnan Lammilla. Kuvamateriaali syötettiin tekoälyalgoritmille, joka opetettiin tunnistamaan kohteeksi valitun töyhtöhyypän pesät.
– Menetelmä todella toimii ja löytää pesät. Tosin tässä vaiheessa tarkkuus on parhaimmillaan pilvisenä, viileänä päivänä ja tasaisilla mailla, Andrea Santangeli toteaa.
Seuraavaksi tutkijat testaavat järjestelmää eri ympäristöissä ja muilla lintulajeilla. Toiveena on myös saada automaattinen pesien tarkkailu osaksi maanviljelyn koko ajan monipuolistuvaa teknologiaa.
– Droonien käyttö maataloudessa yleistyy koko ajan, koska ne ovat monessa muussakin asiassa hyödyllisiä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi löytää pellosta rikkakasveja tai pitää huolta lannoitteiden täsmällisemmästä levityksestä. Tulevaisuudessa toivommekin, että sama lento, joka antaa maanviljelijälle katsauksen pellon tilanteeseen, antaisi myös tietoa missä linnut pesivät, kertoo Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman tutkija John Loehr.
Artikkeli:
Andrea Santangeli, Yuxuan Chen, Edward Kluen, Raviteja Chirumamilla, Juha Tiainen, John Loehr. Integrating drone-borne thermal imaging with artificial intelligence to locate bird nests on agricultural land. Scientific Reports. DOI:10.1038/s41598-020-67898-3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Andrea Santangeli, andrea.santangeli@helsinki.fi, puh. +358 504484466, @and_san_vult (suojelutiede, englanniksi)
John Loehr, john.loehr@helsinki.fi, puh. +358 504151726, @loehr_john (teknologia, suomeksi ja englanniksi)
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme