Droonit ja tekoäly voivat suojata pellolla pesivien lintujen pesiä
14.7.2020 12:12:53 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Viljelyalueiden linnusto on harvenemassa suurimmassa osassa Eurooppaa. Erityisessä vaarassa ovat pellolla pesivät lajit, koska niiden pesillä on suuri riski tuhoutua kevään viljelytöiden yhteydessä.
Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä keskusmuseossa työskentelevä Andrea Santangeli on ollut mukana maassa pesivien peltoympäristön lintulajien suojelussa jo vuosia. Hän tietää, miten vaikeaa ja aikaavievää on yrittää löytää pesiä pellolta silmämääräisesti. Peltopesät eivät yleensä ole suuria, ja monien lajien munat maastoutuvat ympäristöönsä hyvin.
– Joitain vuosia sitten saimme idean käyttää etsimisessä lämpökameraa, sillä pohjoisissa oloissa pesien lämpötila on tyypillisesti lähiympäristön lämpötilaa korkeampi. Pilottitutkimus paljasti kuitenkin, että maatalouskoneeseen kiinnitetty lämpökamera ei toimi kovin hyvin, koska kasvillisuus ja maassa olevat esteet haittaavat näkyvyyttä, akatemiatutkijana toimiva Santangeli sanoo.
Helsingin yliopiston tutkijat päättivät seuraavaksi ottaa käyttöön lintuperspektiivin ja siirtyivät lennättämään lämpökameralla varustettua droonia peltojen päällä Hämeenlinnan Lammilla. Kuvamateriaali syötettiin tekoälyalgoritmille, joka opetettiin tunnistamaan kohteeksi valitun töyhtöhyypän pesät.
– Menetelmä todella toimii ja löytää pesät. Tosin tässä vaiheessa tarkkuus on parhaimmillaan pilvisenä, viileänä päivänä ja tasaisilla mailla, Andrea Santangeli toteaa.
Seuraavaksi tutkijat testaavat järjestelmää eri ympäristöissä ja muilla lintulajeilla. Toiveena on myös saada automaattinen pesien tarkkailu osaksi maanviljelyn koko ajan monipuolistuvaa teknologiaa.
– Droonien käyttö maataloudessa yleistyy koko ajan, koska ne ovat monessa muussakin asiassa hyödyllisiä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi löytää pellosta rikkakasveja tai pitää huolta lannoitteiden täsmällisemmästä levityksestä. Tulevaisuudessa toivommekin, että sama lento, joka antaa maanviljelijälle katsauksen pellon tilanteeseen, antaisi myös tietoa missä linnut pesivät, kertoo Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman tutkija John Loehr.
Artikkeli:
Andrea Santangeli, Yuxuan Chen, Edward Kluen, Raviteja Chirumamilla, Juha Tiainen, John Loehr. Integrating drone-borne thermal imaging with artificial intelligence to locate bird nests on agricultural land. Scientific Reports. DOI:10.1038/s41598-020-67898-3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Andrea Santangeli, andrea.santangeli@helsinki.fi, puh. +358 504484466, @and_san_vult (suojelutiede, englanniksi)
John Loehr, john.loehr@helsinki.fi, puh. +358 504151726, @loehr_john (teknologia, suomeksi ja englanniksi)
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa – yhteensä yli 37 500 hakijaa25.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto oli tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Kuningaspingviinien leveä elämä eläintarhassa – mitä voimme oppia vanhenemisesta?25.3.2026 07:50:15 EET | Tiedote
Vanhenemisen fysiologiaa tutkittiin uraauurtavassa tutkimuksessa tavalla, jota on vaikea toteuttaa ihmisillä. Eläintarhassa suojaa ja vapaasti ruokaa saavat kuningaspingviinit elävät pidempään mutta vanhenevat nopeammin kuin luonnossa elävät.
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme