Edistynyt kuvantamistekniikka taltioi äidiltä perittyjen geenien luentaa
Kaiken sanotaan perustuvan geeneihin. Nykyarkeologia osoittaa, että geenejä koodaavaa DNA:ta löytyy esivanhempiemme ja monien ammoin maapallolla eläneiden eliöiden – niin pienten kuin suurtenkin – jäänteistä. Emäsjärjestykseen pohjautuva geneettinen informaatio ei riitä, vaan elämään tarvitaan myös geenien täsmällistä ilmentymistä ja luentaa. Molekyylibiologian perustutkimus on selvittänyt näiden perustavanlaatuisten prosessien taustalla olevat mekanismit lumoavan yksityiskohtaisesti. Yhden näistä uraauurtavista löydöksistä tekivät Nobel-palkitut François Jacob ja Jacques Monod, jotka esittelivät solutason geenien ilmentymisenä tunnetun ilmiön, jossa perimässämme oleva tieto muutetaan, luetaan ja muunnetaan toimiviksi proteiineiksi. Sittemmin niin nuoret kuin kokeneemmatkin tutkijat ovat täydentäneet näiden hämmästyttävien toimintojen kuvausta ja osoittaneet biologisten toimintojen monimutkaisen luonteen.
Oman lisänsä tähän tutkimusperinteeseen toi vastikään Science-tiedelehdessä julkaistu kansainvälinen tutkimus, johon osallistuivat myös Brendan Battersby ja Uwe Richter Helsingin yliopistosta, kuvaamalla prosessin, jossa mitokondrioiden geenit koodataan proteiineiksi.
Kehon muodostavien kudosten ja elinten soluissa on mitokondrioiksi kutsuttuja soluelimiä, jotka tuottavat pilkotuista ravinteista ja hapesta energiaa solujen käyttöön. Tämän ansiosta mitokondriot tunnetaan solujen moottoreina. Toiminto perustuu äidiltä perityn mitokondrioiden perimän täsmälliseen ilmentymiseen. Häiriöt tässä prosessissa liittyvät suureen joukkoon ihmisen sairauksia, jotka voivat ilmetä missä tahansa vaiheessa elämää. Prosessien molekyylitason mekanismit ovat tärkeydestään huolimatta jääneet hämärän peittoon. Kryoelektronimikrosopian kuvantamiseen tuomat edistysaskelet tarjoavat tutkijoille nyt keinot selvittää yksittäisten proteiinien toimintaa ennennäkemättömän tarkasti ja yksityiskohtaisesti.
Tutkimusryhmä teki yhteistyötä Tukholman yliopistossa ja Karoliinisessa instituutissa työskentelevän Alexey Amuntsin sekä Miamin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Antoni Barrientosin kanssa ja onnistui yhteisen osaamisensa turvin taltioimaan sen, miten mitokondrioiden ribosomit koodaavat lähetti-RNA:n sisällön proteiiniksi. Kuvattu rakenne paljasti ainutlaatuisen suodatusmekanismin, joka estää vasta valmistuneiden proteiinien ennenaikaiset laskostumisvirheet. Laskostumisprosessien on oltava hallittuja ja johdettava oikeanlaiseen kolmiulotteiseen muotoon, jotta proteiinit toimivat asianmukaisesti soluissa. Proteiinien laskostumishäiriöillä voi olla perustavanlaatuisia biologisia seurauksia kaikille eliöille, ja ihmisissä ne voivat aiheuttaa vakavia sairauksia.
– On todella sykähdyttävää saada kuvamateriaalia biologisesta prosessista, jota olemme vuosien ajan tutkineet biokemian ja geenitutkimuksen työkaluilla, kertoo Uwe Richter, yksi artikkelin pääkirjoittajista ja tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopistosta ja Newcastlen yliopistosta.
– Tutkimus korostaa ruohonjuuritasolta ponnistavan ja kansainväliseen yhteistyöhön nojaavan perustutkimuksen voimaa ja merkitystä, toteaa tutkimusjohtaja Brendan Battersby Biotekniikan instituutista, ja yksi artikkelin vastuukirjoittajista.
– Tutkimusta rahoittavien tahojen keskuudessa on nähtävissä huolestuttava pyrkimys ohjata tutkimusta ylhäältä alas kohti tiettyjä tavoitteita, joiden saavuttamiseen käytetään suuria tutkimuskonsortioita. Tässä mallissa tutkimusrahoitus evätään yksittäisiltä tutkijoilta, joiden työhön tutkimukseen perustuvat löydökset pohjaavat. Luovia ajatuksiaan toteuttamalla parhaat tutkijat päätyvät väistämättä tekemään yhteistyötä, jonka lopputuloksena on kiistatta osoitettu syntyvän todellisia innovaatioita, sanoo Battersby.
– Näiden solutason mekanismien yksityiskohtien tuntemisella on vahva yhteys niin ihmisen sairauksiin kuin yleisesti määrättyjen antibioottien haittavaikutuksiinkin. Mitokondrioiden perimän ilmentymisellä on useita yhtymäkohtia bakteerien perimän ilmentymiseen. Näin ollen monet bakteeri-infektioiden hoitoon käytetyt antibiootit voivat häiritä näitä solujen moottoreita, mikä selittää osan lääkkeiden haittavaikutuksista. Uusien tehokkaiden ja turvallisten antibioottien kehittäminen edellyttää näihin ribosomirakenteisiin perehtymistä. Pohjimmiltaan tässä korostuu pienestä ponnistavan perustutkimuksen merkitys ja sen innovaatioita tuottava voima, jota meillä ei ole varaa menettää, Battersby toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Brendan Battersby, puh. 050 3149493, brendan.battersby@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme