EK ja Suomen Yrittäjät: Kustannustuen liikevaihtokriteeriä ja omavastuuta alennettava

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät kiittävät hallituksen esitystä kustannustuen kolmanneksi rahoituskierrokseksi. On positiivista, että tuen yrityskohtaista maksimimäärää korotetaan miljoonaan euroon ja yhteenlaskettujen kustannustukien maksimisummaa nostetaan 1,8 miljoonaan euroon. Myös tuen piiriin kuuluvien kustannusten tulkintaan on tulossa tervetulleita joustoja. Muutama keskeinen uudistus kuitenkin uupuu.

Liikevaihdon laskukriteeri on alennettava 20 prosenttiin

EK ja Suomen Yrittäjät esittävät, että kustannustuen saamisen edellytyksenä olevaa liikevaihdon vähenemisen kriteeriä alennetaan 20 prosenttiin (vertailukohtana liikevaihto 12 kk aikaisemmin). 

- Nyt esitetty 30 prosentin kriteeri on monelle kriisituen akuutissa tarpeessa olevalle elinkelpoiselle yritykselle aivan liian kova vaatimus. Erityisen haastava tämä on voimakkaasti investoiville pääomavaltaisille yrityksille, sanoo EK:n pk-johtaja Petri Vuorio.

- On myös monia työvoimavaltaisia aloja, joilla korona on näkynyt liikevaihtorivin ohella myös kustannusten kasvuna ja sitä kautta kannattavuuden heikentymisenä. Syynä voivat olla esimerkiksi suojavarustehankintojen lisäkustannukset, arvioi Vuorio.

Omavastuuosuus on puolitettava

Lakiesityksen mukaan tukea saaville yrityksille jäisi yhä 30 prosentin omavastuuosuus kiinteistä kustannuksista.

- Tämä voi johtaa tilanteisiin, jossa tukisumma jää roimasti alakanttiin, vaikka liikevaihto olisi romahtanut useitakin kymmeniä prosentteja. Omavastuuosuutta on lievennettävä, jotta tuki tavoittaa sitä kipeimmin tarvitsevat, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Erikokoisten yritysten erilaiset tarpeet huomioitava

- Lakiesitys ei vieläkään huomioi riittävästi yksinyrittäjiä ja pieniä työllistäviä yrityksiä maksatuksen alarajan suhteen. On selvää, että alaraja tulisi laskea 1 000 euroon, sillä muuten moni kipeästi tukea tarvitseva yritys jää jälleen tuen ulkopuolelle, toteaa Kuismanen.

Lakiesityksen höllennyksistä huolimatta tukien enimmäismäärät ovat suurten työllistäjien kannalta yhä alhaisia, kun niitä verrataan esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Uhkana on, että näiden työllisyyttä ja investointeja kannattelevien yritysten veto hiipuu pysyvästi. Tälle kohderyhmälle tarvittaisiinkin kustannustuesta erillinen oma tukiohjelmansa, joka mahdollistaisi nyt esitettyä ylärajaa korkeamman tuen.

Suomi on tukenut yrityksiä perin maltillisesti keskeisiin EU-verrokkimaihimme nähden. Vaikka Suomen talous on kokonaisuutena selvinnyt pandemiasta monia muita EU-jäsenmaita paremmin, on toimialojen välillä suuria eroavaisuuksia. Liian monen elinkelpoisen yrityksen kestokyky on viimeisellä koetuksella.

Kaiken aikaa on katsottava myös kriisin yli: heti pandemian hellittäessä on tärkeä palata EU-tasolla valtiontukien normaaleihin pelisääntöihin. On myös käynnistettävä valmistautuminen jälleenrakennusvaiheeseen ja siihen sopiviin tuki-instrumentteihin kiirehtimällä esimerkiksi Finnveran pk-vientikauppoihin tarkoitettujen suorien ostajaluottojen käyttöönottoa.

Kustannustuen toinen rahoituskierros päättyy 26.2. Kolmannen rahoituskierroksen avautumista tulisi kiirehtiä, jotta niiden väliin jäävä aikaikkuna on mahdollisimman lyhyt. Järjestöt kehottavat varautumaan myös kustannustuen neljänteen hakukierrokseen.