Ekonomistin pikakommentti: Tekemisen meininkiä työmarkkinoilla
23.11.2021 11:01:51 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa työllisenä 65 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi oli 72,7 prosenttia eli sama kuin ennen koronakriisin alkua. Trendi jatkoi paranemistaan suhteessa edellisiin kuukausiin.
”Sanoisin, että lokakuun työllisyysluvut olivat huomattavan positiivinen yllätys. Työllisyyden paraneminen jatkui ripeänä, työttömyydenkin osalta aletaan vihdoin nähdä toivottua alenemista. Oikeastaan ainoa isompi ongelma on se, että pitkäaikaistyöttömiä on edelleen aivan liikaa”, Appelqvist sanoo.
Työttömiä oli Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,1 prosenttia.
”Vielä ei olla koronaa edeltäneellä tasolla, mutta työttömyysasteen trendin paraneminen on lupaavaa. Vuoden 2020 elokuussa trendi oli 8,4 prosenttia, eli laskua on tullut reilussa vuodessa 1,3 prosenttiyksikköä”, Appelqvist summaa.
Taloudessa nousupotentiaalia kunhan työntekijöitä löytyy
Avoimien työpaikkojen määrä oli lokakuussa edelleen erittäin korkea. TE-toimistoihin ilmoitettiin lokakuussa 91 600 uutta avointa työpaikkaa. Kaikkiaan lokakuussa oli avoinna 169 700 työpaikkaa eli 69 100 enemmän kuin vuosi sitten.
”Työvoiman vahvana jatkuva kysyntä kertoo siitä, että Suomen taloudessa olisi edelleen huomattavaa nousupotentiaalia, jos vain avoimena oleviin paikkoihin onnistuttaisiin löytämään tekijöitä”, Appelqvist sanoo.
Pitkäaikaistyöttömyydessä ei lokakuussa nähty kuin melko vaatimatonta paranemista. Pitkäaikaistyöttömiä oli TEM:n mukaan lokakuussa edelleen 108 000, eikä laskua mitattu kuin hieman yli tuhat henkeä edellisestä kuusta.
”Siinä missä vielä kesällä saatettiin ajatella, että kyse on vain hetkellisestä viiveestä, alkaa syksyn edetessä olla yhä selvempää, että pitkäaikaistyöttömien osalta puhutaan jokseenkin isoista kohtaanto-ongelmista”, Appelqvist sanoo
Viime viikolla julkistetussa Tilastokeskuksen kyselyssä työnantajat luokittelivat avoinna olevista työpaikoista peräti 67 prosenttia vaikeasti täytettäviksi. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuutta voidaankin pitää eräänlaisena työmarkkinoiden kohtaantovaikeuksien mittarina. Vain kerran aikaisemmin historiassa on käyty yhtä korkeassa lukemassa.
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan hallitus on tällä hetkellä 74 000 työllisen päässä tavoitteestaan. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Vaatimus “suomalaisten arvojen” tuntemisesta kansalaisuuskokeessa poistui – päällekkäinen testaus yhä haasteena23.4.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.
Keskuskauppakamari: Yhteisöverokannan alentaminen hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä – verokannan alennus voi aloittaa hyvän kierteen23.4.2026 08:59:25 EEST | Tiedote
Opposition kritisoiman yhteisöveron alentaminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka yhteisöverokannan alennus hyödyttää myös suuryrityksiä, on verokannan alentamisen suhteellinen vaikutus suurempi pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Yhteisöveron alentaminen tukee nimenomaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksia ja kauan odotettu hyvän kierre voi alkaa verokannan alennuksen myötä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Keskuskauppakamari: Kehysriihestä useita kasvua tukevia päätöksiä22.4.2026 21:56:43 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihen päätökset sisältävät Keskuskauppakamarin mukaan myönteisiä elementtejä kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden osalta. Erityisesti liikennehankkeet ja ammattidieselin käyttöönoton nopeuttaminen, veropäätökset ja määräaikainen asuinrakennusten korjausavustus ovat oikeansuuntaisia toimia kasvun kirittämiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinoilla tasaista, mutta vaisua22.4.2026 08:52:58 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Työmarkkinakehitys etenee vaisuna, mutta lisäheikennystä ei onneksi ole tullut”, arvioi Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Kehysriihestä vauhtia kasvuun – toimia asuntomarkkinoille, nuorisotyöttömyyteen ja ammattidieseliin21.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Talouden orastavaa kasvua on vauhditettava hallituksen kehysriihessä, vaatii Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamari esittää täsmätoimia asuntomarkkinoiden piristämiseksi ja nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi sekä ammattidieselin käyttöönoton nopeuttamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme