Eläimet voivat hyötyä toisten tekemistä huonoista päätöksistä

Eläimet havainnoivat muita yksilöitä ja käyttävät niiden käyttäytymistä oman päätöksentekonsa pohjana. Yksilöt voivat valita, kenen käyttäytymistä kannattaa kopioida ja kenen käyttäytymistä välttää. Tällaisella valikoivalla informaation käytöllä voi olla kauaskantoisia seurauksia eläinten menestykseen, kuten jälkeläistuottoon, ja tätä kautta rinnakkain elävien lajien ekologiaan ja evoluutioon, toteavat Oulun ja Jyväskylän yliopistojen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat tuoreessa tieteellisen tutkimuksen katsauksessaan. Rinnakkain elävien saman tai eri lajin yksilöiden elintavat voivat esimerkiksi samankaltaistua, jos toisten käyttäytymistä kopioidaan tai elintavat voivat eriytyä, jos toisten käyttäytymismalleja vältetään.

Eläimet tekevät elämänsä aikana lukuisia päätöksiä, joilla on vaikutuksia lisääntymismenestykseen. Päätökset voivat koskea esimerkiksi ravinnonkäyttöä ja pesäpaikan valintaa. Jotta eläinyksilöt pystyvät tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä, ne tarvitsevat informaatiota ympäristöstään ja voivat kerätä sitä lajitoveriensa tai toisten lajien yksilöiden käyttäytymisestä. “Aiemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet esimerkiksi, että kirjosiepot käyttävät talitiaisten pesäpaikkoja hyväksi omassa päätöksenteossaan”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Reetta Hämäläinen. Eläimet voivat kuitenkin valita, kenen esimerkkiä noudattavat.

Tutkijat haluavat nyt painottaa, että valikoiva informaation käyttö sisältää myös havaitun käyttäytymismallin välttämisen. Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi huonosti menestyneen yksilön tekemiä valintoja ei kannata kopioida vaan niitä kannattaa ennemmin välttää ja toimia jollain toisella tapaa. “Koska yksilöt, kuten ihmiset, kopioivat toistensa hyväksi havaittuja toimintamalleja, niin miksi emme olettaisi, että ne myös tietoisesti välttävät huonoksi havaittuja käyttäytymismalleja ja toimivat esimerkiksi päinvastoin kuin huonosti menestyvä yksilö”, selventää Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Kajanus. Kaikesta huolimatta tällaisesta käyttäytymisestä tiedetään vielä vähän, ja tuoreen katsausartikkelin tavoitteena onkin kiinnittää huomiota valikoivaan lajien väliseen informaation käyttöön, ja etenkin havaitun käyttäytymismallin välttämiseen.

Tähän asti on tiedetty, että informaation käyttö vaikuttaa yksilöiden käyttäytymiseen ja menestykseen, mutta sillä voi olla myös kauaskantoisempia evolutiivisia vaikutuksia. Lajien välinen informaation käyttö voi johtaa jopa eri lajien väliseen samankaltaistumiseen tai eriytymiseen evoluution myötä. ”Lajienvälinen valikoiva sosiaalinen informaation käyttö -hypoteesi haastaa nykyisen kilpailuteorian. Hypoteesi ennustaa, että informaatiota hyödyntävän lajin ja informaationlähteen ominaisuudet voivat joko samankaltaistua tai erilaistua informaationlähteen menestyksestä riippuen”, kuvaa Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola.

Valikoiva lajien välinen informaation käyttö voi olla huomattavasti tärkeämpää ekologian ja evoluution kannalta kuin tähän asti on uskottu. “Tähän mennessä tutkimusryhmämme on havainnut tällaista käyttäytymistä linnuilla ja mehiläisillä, mutta sen voidaan olettaa olevan huomattavasti yleisempää läpi eläinkunnan “, Hämäläinen toteaa. Informaation käyttö voi esimerkiksi selittää, miksi keskenään kilpailevat lajit kuitenkin esiintyvät samoilla elinalueilla. Tällaisten vuorovaikutusmekanismien tutkiminen tulevaisuudessa voi auttaa meitä ymmärtämään lajien evoluutiota ja lajiyhteisöjen rakenteiden muodostumista.

• Uusi tutkimus julkaistiin helmikuussa 2023: Hämäläinen, R., Kajanus, M.H., Forsman, J.T., Kivelä, S.M., Seppänen, J.-T. & Loukola, O.J. (2023) Ecological and evolutionary consequences of selective interspecific information use. Ecology Letters, 00, 1– 14. https://doi.org/10.1111/ele.14184