Eläinperäisiä ja kasvipainotteisia ruokaostoja suosivat käyttävät ruokaan saman verran rahaa, mutta hiilijalanjäljessä on selvä ero

Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokaostojen hiilijalanjäljissä ja niihin käytetyissä rahamäärissä on suuria eroja.
Tutkimuksessa käytettiin S-ryhmän asiakasomistajien elintarvikkeiden ostotietoja. Ostoille määritettiin hiilijalanjäljet Luonnonvarakeskuksen tuottamaan aineistoon pohjautuen. Näiden perusteella arvioitiin LoCard-tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien ostosten hiilijalanjäljet ja kustannukset.
Tutkijat tarkastelivat kuutta aineistosta tunnistettua ostotyyliä. Ostotyylit kuvaavat sitä, millaisia eri ruokien yhdistelmiä yleisimmin löytyy ostajien ruokakoreista. Kutakin eri ostotyyliä kuvasi osuvimmin yksi seuraavista ruokaryhmistä: perinteiset ruoat, runsasenergiset ruoat, kasvipainotteiset ruoat, eläinperäiset ruoat, valmisruoat tai helppoon ruoanlaittoon sopivat ruoat.
– Tutkimus vahvisti jo aiemmissa tutkimuksissa todetun: hiilijalanjälki oli suurin niillä kotitalouksilla, joiden ostoissa painottuivat eläinperäiset ruoat. Hiilijalanjälki oli puolestaan pienin niillä, joiden ostoissa painottuivat kasvipainotteiset ruoat, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Hanna Hartikainen.
Kiinnostavaa eläinperäisten ja kasvispainotteisten ruokaostojen vertailussa oli, että ostoihin käytettiin suunnilleen yhtä paljon rahaa riippumatta siitä, kumpaa ostotyyliä kotitaloudet suosivat.
Verrattain paljon rahaa käyttivät myös kotitaloudet, joiden ostoissa painottuivat joko valmisruoat tai runsasenergiset ruoat, kuten makeiset, sipsit ja sokeroidut juomat. Näitä ostotyylejä painottavien kotitalouksien hiilijalanjäljet olivat tutkittujen ostotyylien keskitasoa.
– Vaikuttaisi siltä, että eläinpainotteisia, valmisruokia tai runsasenergisiä ruokia suosivilla ei olisi taloudellista estettä siirtyä kasvipainotteisuuteen, toteaa Jelena Meinilä, ravitsemustieteen dosentti Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta.
Perinteinen ostotyyli ei ole ravitsemuksellisesti suositeltava vaihtoehto
Pieni hiilijalanjälki oli myös kotitalouksilla, jotka suosivat perinteistä ostotyyliä. Siinä painottuivat muun muassa jauhot, voi, kerma, perunat, punainen liha ja täysmaito. Perinteisiä ruokia ostoissaan painottavat käyttivät ruokaostoksiin myös huomattavasti vähemmän rahaa kuin muita ruokia painottavat.
Euroa kohti perinteistä ostotyyliä painottavilla oli kuitenkin verrattain suuri hiilijalanjälki. Kyseessä näyttäisikin olevan energiatiheitä halpoja ruokia suosiva, ei niinkään hiilijalanjäljeltään pieniä ruokia suosiva ostotyyli.
– Vaikka sekä käytetty rahamäärä että hiilijalanjälki olivat perinteisiä ruokia painottavilla verrattain pieniä, ostotyyli ei ole ravitsemuksellisesti suositeltava vaihtoehto. Sen sijaan kasvipainotteisuuteen siirtyminen parantaisi näidenkin kotitalouksien ruokaostojen ravitsemuksellista laatua huomattavasti. Perinteiseen ostotyyliin kuuluu paljon kovaa rasvaa ja vain vähän kasviksia ja kuituja sisältäviä ruokia, toteaa Meinilä.
Meinilän mukaan perinteisiä ruokia painottavasta ostotyylistä kasvipainotteisempaan tyyliin siirtymisen taloudellisia edellytyksiä tulisikin tutkia lisää.
Tutkimuksessa käytettiin 22 860:n tutkimukselle suostumuksensa antaneen S-ryhmän asiakasomistajan tietoja vuodelta 2018.
Artikkeli:
Meinilä J, Hartikainen H , Tuomisto HL, Uusitalo L, Vepsäläinen H , Saarinen M, Kinnunen S, Lehto E, Saarijärvi H, Katajajuuri J-M, Erkkola M, Nevalainen N, Fogelholm M. Food Purchase Behavior in a Finnish Population: Patterns, Carbon Footprints and Expenditures. Public Health Nutrition 2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jelena Meinilä, jelena.meinila@helsinki.fi, 040 755 8356
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme