Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokaostojen hiilijalanjäljissä ja niihin käytetyissä rahamäärissä on suuria eroja.

Tutkimuksessa käytettiin S-ryhmän asiakasomistajien elintarvikkeiden ostotietoja. Ostoille määritettiin hiilijalanjäljet Luonnonvarakeskuksen tuottamaan aineistoon pohjautuen. Näiden perusteella arvioitiin LoCard-tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien ostosten hiilijalanjäljet ja kustannukset.

Tutkijat tarkastelivat kuutta aineistosta tunnistettua ostotyyliä. Ostotyylit kuvaavat sitä, millaisia eri ruokien yhdistelmiä yleisimmin löytyy ostajien ruokakoreista. Kutakin eri ostotyyliä kuvasi osuvimmin yksi seuraavista ruokaryhmistä: perinteiset ruoat, runsasenergiset ruoat, kasvipainotteiset ruoat, eläinperäiset ruoat, valmisruoat tai helppoon ruoanlaittoon sopivat ruoat.

– Tutkimus vahvisti jo aiemmissa tutkimuksissa todetun: hiilijalanjälki oli suurin niillä kotitalouksilla, joiden ostoissa painottuivat eläinperäiset ruoat. Hiilijalanjälki oli puolestaan pienin niillä, joiden ostoissa painottuivat kasvipainotteiset ruoat, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Hanna Hartikainen.

Kiinnostavaa eläinperäisten ja kasvispainotteisten ruokaostojen vertailussa oli, että ostoihin käytettiin suunnilleen yhtä paljon rahaa riippumatta siitä, kumpaa ostotyyliä kotitaloudet suosivat.

Verrattain paljon rahaa käyttivät myös kotitaloudet, joiden ostoissa painottuivat joko valmisruoat tai runsasenergiset ruoat, kuten makeiset, sipsit ja sokeroidut juomat. Näitä ostotyylejä painottavien kotitalouksien hiilijalanjäljet olivat tutkittujen ostotyylien keskitasoa.

– Vaikuttaisi siltä, että eläinpainotteisia, valmisruokia tai runsasenergisiä ruokia suosivilla ei olisi taloudellista estettä siirtyä kasvipainotteisuuteen, toteaa Jelena Meinilä, ravitsemustieteen dosentti Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta.

Perinteinen ostotyyli ei ole ravitsemuksellisesti suositeltava vaihtoehto

Pieni hiilijalanjälki oli myös kotitalouksilla, jotka suosivat perinteistä ostotyyliä. Siinä painottuivat muun muassa jauhot, voi, kerma, perunat, punainen liha ja täysmaito. Perinteisiä ruokia ostoissaan painottavat käyttivät ruokaostoksiin myös huomattavasti vähemmän rahaa kuin muita ruokia painottavat.

Euroa kohti perinteistä ostotyyliä painottavilla oli kuitenkin verrattain suuri hiilijalanjälki. Kyseessä näyttäisikin olevan energiatiheitä halpoja ruokia suosiva, ei niinkään hiilijalanjäljeltään pieniä ruokia suosiva ostotyyli.

– Vaikka sekä käytetty rahamäärä että hiilijalanjälki olivat perinteisiä ruokia painottavilla verrattain pieniä, ostotyyli ei ole ravitsemuksellisesti suositeltava vaihtoehto. Sen sijaan kasvipainotteisuuteen siirtyminen parantaisi näidenkin kotitalouksien ruokaostojen ravitsemuksellista laatua huomattavasti. Perinteiseen ostotyyliin kuuluu paljon kovaa rasvaa ja vain vähän kasviksia ja kuituja sisältäviä ruokia, toteaa Meinilä.

Meinilän mukaan perinteisiä ruokia painottavasta ostotyylistä kasvipainotteisempaan tyyliin siirtymisen taloudellisia edellytyksiä tulisikin tutkia lisää.

Tutkimuksessa käytettiin 22 860:n tutkimukselle suostumuksensa antaneen S-ryhmän asiakasomistajan tietoja vuodelta 2018.

Artikkeli:

Meinilä J, Hartikainen H , Tuomisto HL, Uusitalo L, Vepsäläinen H , Saarinen M, Kinnunen S, Lehto E, Saarijärvi H, Katajajuuri J-M, Erkkola M, Nevalainen N, Fogelholm M. Food Purchase Behavior in a Finnish Population: Patterns, Carbon Footprints and Expenditures. Public Health Nutrition 2022.