Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Eläinten hyvinvointi maatiloillamme on hyvä – eläinsuojelulain kiristykselle ei tarvetta

Jaa

Maa- ja metsätalousministeriö kertoo huomenna 7.6. linjauksistaan eläinsuojelulain uudistukseksi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK korostaa, että eläinten hyvinvointi on aivan jotain muuta kuin lakipykäliä. Eläinten hoidon taso on maatiloillamme lähes aina lainsäädännön vaatimuksia korkeampi. Valtaosa kotieläintiloistamme on sitoutunut lainsäädäntöä parempaan eläintenhoidon tasoon vapaaehtoisten laatu-, terveydenhuolto- ja eläinten hyvinvointijärjestelmien kautta.

Eläinsuojelulain uudistuksen taustalla ei ole tarve muuttaa eläintenpitoa tuotantotiloilla vaan tarve selkeyttää lakia ja muuttaa sitä vastaamaan paremmin EU-säädöksiä. MTK haluaa Suomeen maailman parhaan eläinsuojelulain, joka huomioi sekä eläinten että maatalousyrittäjien hyvinvoinnin.

–Tukivalvontojen kautta tuotantoeläimet ovat säännönmukaisessa valvonnassa toisin kuin lemmikkieläimet, joita uusi laki myös koskee, muistuttaa MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala.

Hyvästä eläinten terveydestä tiloillamme kieliivähäinen antibioottien käyttö. Broilereillamme on nokat ja sioillamme saparot toisin kuin suuressa osassa Eurooppaa.

–Saksasta on tultu ihmettelemään Suomeen, miten saparopossujen kasvatus meillä oikein onnistuu, Suojala sanoo.

MTK:n mukaan lainsäädäntö on ylipäätään tehoton, hidas ja kallis tapa tehdä uudistuksia tiloilla. Lainsäädännön kautta ei myöskään tätä nykyä saada lisähintaa markkinoilta. Lain tiukennusten sijaan eläintenpidon uudistukset kotieläintiloilla tulisi perustaa vapaaehtoisiin laatujärjestelmiin ja niiden tulisi määräytyä markkinakysynnän mukaan.

–Korkealuokkaisesta tuotannostamme huolimatta sianlihan tuottajahinta meillä on tällä hetkellä EU-maiden alhaisin. Meidän ei tule omaa lainsäädäntöämme kohtuuttomasti tiukentamalla antaa lisää kilpailuetua tuontiruualle, joka tuotetaan heikommin eläinsuojelustandardein, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

–Jos markkinat ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten olosuhteiden kehittämisestä, niin kehitys ei jää maatalousyrittäjistä kiinni, Marttila uskoo.

MTK pitää tärkeänä, että turkistuotannon elinkeinovapaus säilyy Suomessa ja että ala voi toimia ja kehittyä nykymallilla, lainsäädännön tason ylittävän ja maailman mittakaavassa ainutlaatuisen, toimialan oman laatujärjestelmän kautta.

Lisätietoja
Asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala, MTK, 040 779 2945
Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK, 050 341 3167

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta25.6.2019 11:56:52 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää neuvottelujen loppumetreillä olevaa EU-Mercosur -kauppasopimusta huolestuttavana EU-tuotannon laatustandardien ja maatalouden heikon kannattavuuden näkökulmasta. MTK ei halua vapauttaa maataloustuotteiden tuontia, sillä Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU-tuotannolle asetettuja vaatimuksia. EU ja erityisesti Suomi ovat tehneet pitkään työtä turvallisen ja jäljitettävän maataloustuotannon eteen. EU-järjestelmä uhkaa rapautua, mikäli heikommin standardein tuotettua Mercosur-lihaa virtaa enenevässä määrin EU-markkinoille, myös Suomeen. Mercosur-tuonnin lisääminen on hyvin arveluttavaa myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä maiden karjatalous hävittää sademetsää kasvavan soijan- ja maissintuotannon sekä laidunmaan alta.

Kasvisten ensisadot valmistumassa14.6.2019 08:39:56 EESTTiedote

Uusi kasvisvuosi pyörähtää Suomessa käyntiin tuttuun tapaan kesäkuun puolivälissä, kun ensimmäisiä varhaisvihannesten satoja aletaan saada. Varhaiskaalit, mansikat, uuden sadon perunat, vihreät parsat, sipuli-, retiisi-, porkkana- ja naurisniput, raparperi ja mehevän raikas jäävuorisalaatti aloittavat kasviskesän. Lähellä tuotettuihin, primööreiksi kutsuttuihin esikoisiin kannattaa suhtautua erityisinä herkkuina. Mehukkuus, rapea suutuntuma ja makuvivahteet ovat erilaiset kuin vastaavissa, kauempaa tuoduissa ja varastoiduissa kasviksissa. Varhaisvihannesten ja -perunoiden teemaviikkoa vietetään viikolla 25 (17.–23.6.2019).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme