Eläinten hyvinvointi maatiloillamme on hyvä – eläinsuojelulain kiristykselle ei tarvetta
Maa- ja metsätalousministeriö kertoo huomenna 7.6. linjauksistaan eläinsuojelulain uudistukseksi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK korostaa, että eläinten hyvinvointi on aivan jotain muuta kuin lakipykäliä. Eläinten hoidon taso on maatiloillamme lähes aina lainsäädännön vaatimuksia korkeampi. Valtaosa kotieläintiloistamme on sitoutunut lainsäädäntöä parempaan eläintenhoidon tasoon vapaaehtoisten laatu-, terveydenhuolto- ja eläinten hyvinvointijärjestelmien kautta.
Eläinsuojelulain uudistuksen taustalla ei ole tarve muuttaa eläintenpitoa tuotantotiloilla vaan tarve selkeyttää lakia ja muuttaa sitä vastaamaan paremmin EU-säädöksiä. MTK haluaa Suomeen maailman parhaan eläinsuojelulain, joka huomioi sekä eläinten että maatalousyrittäjien hyvinvoinnin.
–Tukivalvontojen kautta tuotantoeläimet ovat säännönmukaisessa valvonnassa toisin kuin lemmikkieläimet, joita uusi laki myös koskee, muistuttaa MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala.
Hyvästä eläinten terveydestä tiloillamme kieliivähäinen antibioottien käyttö. Broilereillamme on nokat ja sioillamme saparot toisin kuin suuressa osassa Eurooppaa.
–Saksasta on tultu ihmettelemään Suomeen, miten saparopossujen kasvatus meillä oikein onnistuu, Suojala sanoo.
MTK:n mukaan lainsäädäntö on ylipäätään tehoton, hidas ja kallis tapa tehdä uudistuksia tiloilla. Lainsäädännön kautta ei myöskään tätä nykyä saada lisähintaa markkinoilta. Lain tiukennusten sijaan eläintenpidon uudistukset kotieläintiloilla tulisi perustaa vapaaehtoisiin laatujärjestelmiin ja niiden tulisi määräytyä markkinakysynnän mukaan.
–Korkealuokkaisesta tuotannostamme huolimatta sianlihan tuottajahinta meillä on tällä hetkellä EU-maiden alhaisin. Meidän ei tule omaa lainsäädäntöämme kohtuuttomasti tiukentamalla antaa lisää kilpailuetua tuontiruualle, joka tuotetaan heikommin eläinsuojelustandardein, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
–Jos markkinat ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten olosuhteiden kehittämisestä, niin kehitys ei jää maatalousyrittäjistä kiinni, Marttila uskoo.
MTK pitää tärkeänä, että turkistuotannon elinkeinovapaus säilyy Suomessa ja että ala voi toimia ja kehittyä nykymallilla, lainsäädännön tason ylittävän ja maailman mittakaavassa ainutlaatuisen, toimialan oman laatujärjestelmän kautta.
Lisätietoja
Asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala, MTK, 040 779 2945
Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK, 050 341 3167
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Valkoposkihanhien aiheuttamat peltovahingot yli tuplasti viime vuoden tasolla – valkoposkihanhi pitää siirtää luonnonsuojelulaista metsästyslain piiriin5.6.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhen aiheuttamat maatalousvahingot ovat lisääntyneet vuosittain, mutta tänä keväänä ne räjähtivät aivan uudelle tasolle. Viljelijät ovat ilmoittaneet valkoposkihanhien aiheuttamia peltovahinkoja yli 8000 hehtaarin alueelta. Vahinkoilmoituksia on yli 300 tilalta ja niitä jätetään edelleen. Jo nyt valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen määrä on selvästi yli kaksinkertainen viime kevääseen verrattuna. Vahingot keskittyvät Pohjois-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen, mutta niitä syntyy vuosittain laajenevalla alueella naapurimaakunnissa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii ripeitä toimia valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen hillitsemiseksi ja korvaamiseksi.
Hallituksen lisätalousarvio jätti paljon paikattavaa kestävän elvytyksen ydinasioihin eli biotalouteen ja digitalisaatioon3.6.2020 15:19:48 EEST | Tiedote
Hallituksen massiivinen 5,5 miljardin euron lisätalousarvioesitys sisältää monia tärkeitä koronakriisistä elpymiseen tähtääviä toimia, arvioi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Vihreän talouden elpymiseen, digitaaliseen elpymiseen sekä lähipalvelujen ja kriisinkestävän yhteiskunnan elvyttämiseen liittyvät toimet jäivät kuitenkin vajaiksi. Julkisen talouden nettolainanotto kasvaa vuonna 2020 jo 18,8 miljardiin euroon. Uuden ja vanhan velan hoito ja kestävä kasvu edellyttävät merkittävää hyppyä kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä ja työpaikkojen luomisessa.
Metsänomistaja 2020 -tutkimuksesta arvokasta tietoa palveluiden kehittämiseen ja edunvalvontaan3.6.2020 10:28:19 EEST | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen tänään julkistama Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus antaa metsänomistajien edunvalvonnalle ja palveluiden kehitykselle tukea ja suuntaa. – On tärkeä saada päivitetty kokonaiskuva metsänomistajakunnasta, jotta voimme palvella heitä paremmin, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Maaseudulle EU:n elvytysrahaa ja EU:n maatalousbudjettiin korotus, mutta kokonaistaso jää silti nykykautta pienemmäksi - turvetuotannon kehittämiselle jopa 200 miljoonan euron rahoitus2.6.2020 16:17:41 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK korostaa, että EU:n komission tänään esittämää elvytyspakettia ei kannata ostaa kuin sikaa säkissä. Elvytyspaketin mittakaava vastaa yli viiden vuoden EU-budjettimenoja. Näiden rahojen käyttöön ei kuitenkaan esitetä toimintamalleja eikä pelisääntöjä. MTK:n mielestä EU:n elvytys on tehtävä nykyisiä politiikka-alueita noudattaen ja esitettyä maltillisemmin. Muilta osin finanssipoliittinen elvytys tulisi jättää jäsenmaiden hoidettavaksi. EU:n tulee välttää käytännössä vastikkeettomia tulonsiirtoja.
Maa- ja metsätalouden rahoitusta vahvistettava EU:n budjetissa - yhtenäinen ja globaalisti vaikuttava Eurooppa on Suomen ja suomalaisen maaseudun etu27.5.2020 16:12:09 EEST | Tiedote
Koronapandemian vuoksi EU:n talouteen ja sen myötä monivuotiseen budjettikehykseen kohdistuu nyt ennennäkemättömiä haasteita. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK toivoo nopeaa päätöstä vahvasta monivuotisesta EU-budjetista (MFF) ja sen rinnalle suunnitellusta yhteisestä elvytysrahastosta. EU:n monivuotisen budjetin tulee sekä vastata uusiin haasteisiin että vahvistaa ja kehittää Euroopan kestävää biotaloutta. MTK kannattaa edelleen 10 prosenttia suurempaa budjettia kuin komissio esitti vuonna 2018. EU:n on tarjottava myös lyhytaikaista apua koronakriisistä toipumiseen. MTK vaatii, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus on turvattava ja aiemman rahoitusesityksen suuret leikkaukset maaseudun kehittämisvaroihin on peruttava. Tuemme vahvasti Suomen hallitusta, jonka tavoitteena on maaseutuvarojen palautus EU:n budjettineuvotteluissa.
Kotimaan matkailussa miljardien mahdollisuus elvyttää taloutta – Visit Finlandin resursseja keskitettävä väliaikaisesti kotimaan matkailuun22.5.2020 08:34:57 EEST | Tiedote
Suomalaiset matkailijat kuluttavat keskimäärin noin 5 miljardia euroa vuodessa ulkomailla. Jos edes kolmasosa tästä käytetään kotimaan matkailuun, ovat kerrannaisvaikutukset mittavat: talous elpyy ja työllisyys paranee. Parasta elvytystä on tehostaa kotimaan matkailun markkinointia. Visit Finlandin resursseja pitää keskittää väliaikaisesti kotimaan matkailun markkinointiin. Lisäksi on varmistettava, että matkailuyrityksiä koskevat nykyiset ja tulevat tukimuodot ja -rahoitus huomioivat kaikki matkailuyritysten yritysmuodot ja niiden tuottamat moninaiset ja monipuoliset matkailupalvelut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme