Suomen Yrittäjät

Elinkeinoelämä varoittaa: Sote-alueiden yhtiöhimmelit tukahduttavat yksityisiä yrityksiä

Jaa

Sote-alueiden yhtiöt ovat valtaamassa yksityisten pesula-, catering-, ict- ja kiinteistöpalveluyritysten markkinoita, osoittaa tuore selvitys. Elinkeinoelämän järjestöt vetoavat alueellisiin päättäjiin, jotta pk-yritysten toimintaedellytyksiä ei heikennetä. Järjestöt esittävät neljän kohdan listaa ongelmien korjaamiseksi. Viranomaisten on myös välittömästi selvitettävä toiminnan lainmukaisuus.

Uudet sote-alueet eli hyvinvointialueet uhkaavat levittää liiketoimintaansa niin, että ne syrjäyttävät merkittävissä määrin vastaavaa paikallista yksityistä tarjontaa. Näin varoittavat elinkeinoelämän järjestöt EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto tuoreen selvityksen pohjalta. 

Tänään julkistettu selvitys paljastaa, että hyvinvointialueet voivat tehdä omilta sidosyksiköiltään hankintoja ilman kilpailutusta, vaikka niiden omistusosuus sidosyksiköissä voi olla hyvin pieni.

“Tämä on surkea kehityssuunta. Palvelun hankinta ilman kilpailutusta heikentää julkista taloutta ja ravisuttaa päätöksenteon uskottavuutta. Suorahankinnat in-house -yhtiöiltä voivat pahimmillaan johtaa tehottomuuteen ja julkisten varojen tuhlailevaan käyttöön”, EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen sanoo.

"Päätökset ilman asianmukaista pohdintaa ja kustannusvertailua eivät ole vastuullisen toimielimen päätöksiä. Päättäjien tulee tietää, paljonko palvelu todellisuudessa maksaa eri tuotantotavoilla toteutettuna”, Oksanen kannustaa.

Hyvinvointialueille tulee noin 24 miljardin euron markkinat aloille, joilla työskentelee 400 000 ammattilaista. Heistä merkittävä osa yksityisellä sektorilla. 

Yksityisten tontilla toimivat esimerkiksi monialayritys Arkea Oy (49 miljoonaa euroa) ravitsemisalan Servica Oy (97 m€), ravitsemus- ja siivousalan Polkka Oy (30 m€), pesula- ja tekstiilihuollon Sakupe Oy (24 m€) ja ict-sektorin Istekki Oy (151 m€).   

Viranomaisten selvitettävä välittömästi lainmukaisuus

Selvityksen perusteella julkisomisteisten yritysten tarjonta uhkaa laajentua sote-toimialan ulkopuolisiin tukipalvelualoihin, kuten pesupalveluihin, ict-palveluihin ja taloushallintoon. Elinkeinoelämän järjestöt ovat huolissaan siitä, että julkisten toimijoiden lonkerot uhkaavat levitä huomattavasti laajemmalle alueelle kuin millä ne ennen sote-uudistusta operoivat. 

Elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat, että hyvinvointialueiden sidosyksiköt eli “in-house - yhtiöt” määritellään hankintalaissa niin, että omistajilla pitää olla ratkaiseva vaikutusmahdollisuus sidosyksikön päätöksiin. Niin ei kuitenkaan monessa tapauksessa ole.

“Näyttää siltä, että jo jopa hyvin pienellä osakemäärällä omistamisen tulkitaan täyttävän kriteerit ja sen seurauksena voidaan välttää hankintalain vaatima kilpailutus. Vaadimme, että kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää viipymättä, täyttävätkö julkisomisteiset in-house -yhtiöt lainsäädännön kriteerit. Omistajatahoilla on oltava ratkaiseva vaikutusmahdollisuus yhtiön päätöksentekoon”, sanoo johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä. 

Hyvinvointialue – alusta vai ankeuttaja?

Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan sote-uudistuksen tavoitteena ei ollut julkisten toimijoiden vahvistuminen paikallisiksi, alueellisiksi ja toimialakohtaisiksi monopoleiksi. Päinvastoin.

“Hyvinvointialueen pitäisi olla alusta hyvinvoinnin ja talouden kasvulle, uusille ideoille ja yrittäjyydelle. Sen sijaan uudistus näyttää johtavan julkisiin monopoleihin, jotka ankeuttavat markkinoita ja tukahduttavat innovaatiot. Sote-uudistuksesta uhkaa tulla verovarojen Molokin kita”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.

“On kiistatonta, että yksityisten yritysten mukanaolo säästää  rahaa, lisää tehokkuutta, parantaa laatua ja luo työpaikkoja. Nyt julkiset toimijat ovat luomassa himmeleitä, joiden vaikutus on päinvastainen. Nyt on aika viheltää peli poikki”, sanoo johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista.

EK:n, Perheyritysten liiton, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien neljän kohdan korjauslista:


1. Kilpailu- ja kuluttajaviraston on selvitettävä, täyttävätkö julkisomisteiset in-house - yhtiöt ne määräysvaltakriteerit, jonka seurauksena ei tarvitse noudattaa hankintalakia.

2. Hyvinvointialueiden johdon on kartoitettava yksityisten markkinoiden potentiaali sen sijaan, että muodostetaan kiireessä julkisia in-house -yhtiöitä.

3. Tehdään kustannuksista läpinäkyviä. Hyvinvointialueiden pitää luoda järjestelmä, jolla oman tuotannon ja in-house-yhtiöiden kustannusten läpinäkyvyys tuodaan kaikkien saataville.

4. Hyvinvointialueiden hankintaosaamista pitää vahvistaa, jotta mahdollisimman moni yksityinen yritys pääsee kilpailemaan markkinoilla.

TAUSTATIETOA

Mitä sanoo laki hyvinvointialueista?

Hyvinvointialue voi harjoittaa liiketoimintaa, jos se on vähäriskistä eikä vaaranna tervettä kilpailua

Mitä sanoo kilpailulaki?

Kilpailulaissa sanotaan, että kunta ei saa käyttää määräävää markkina-asemaa väärin eli toimia yksityisillä markkinoilla yrityksiä paremmilla ehdoilla

Mitä sanoo kuntalain yhtiöittämisvelvoite?

Kunta on velvoitettu hinnoittelemaan toimintansa markkinaehtoisesti silloin, kun kunta tuottaa palveluita kilpailutilanteessa markkinoilla

Mitä sanoo laki in-house -yhtiöistä?

In-house –yhtiöiden edellytyksenä on, että hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa sidosyksikköyhtiöön samoin kuin omiin toimipaikkoihinsa.

Pelkkä omistusosuus tai osallistuminen yhtiökokouksiin ei täytä määräysvallan kriteereitä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Elinkeinoelämän Keskusliitto kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen, 050 343 1821, annaliisa.oksanen@ek.fi
Suomen Yrittäjät johtaja Harri Jaskari 050 512 2874, harri.jaskari@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät
Perheyritysten liitto toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen minna.vanhala-harmanen@perheyritys.fi, 040 0511786
Keskuskauppakamari johtaja Johanna Sipola johanna.sipola@chamber.fi, 050 3521172

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Yrittäjät
Suomen Yrittäjät
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI

09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2019 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 379 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 61 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät

Vuoden Yrittäjyystutkimus -tunnustuspalkinto Laura Niemen väitöstutkimukselle “Vuorovaikutuksellinen näkökulma yrittäjyyteen: Kohti uuden arvon yhteisluomisen ymmärtämistä”22.9.2022 16:00:00 EEST | Tiedote

Boardmanin Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä (LJT) jakoi 22. syyskuuta 2022 ensimmäistä kertaa Vuoden Yrittäjyystutkimus -tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnetään ansioituneelle, suomalaisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa toteutetulle yrittäjyystutkimukselle. Palkittavan tutkimuksen valinnassa keskeinen kriteeri on tutkimustulosten käytännön hyödynnettävyys yritystoiminnassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme