Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen vaatimus budjettiriiheen: Hallituksen tuplattava työllisyystavoitteensa 120 000 työlliseen
Koronavirusepidemia on syventänyt julkisen talouden kestävyysvajetta entisestään. Siksi tavoitetasoa pitää nostaa.
”Korjaavalle uralle pääsyyn ei enää riitä 60 000 työllistä vaan määrä on kaksinkertaistettava, jotta saamme kasvuun vauhtia. Ilman kasvua emme selviä kasvavista veloistamme”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Järjestöjen mukaan hallituksen on aluksi toteutettava valtiovarainministeriön työllisyyspaketin toimenpiteet tai sovittava työllisyysvaikutuksiltaan korvaavista toimenpiteistä. Valtiovarainministeriön työllisyyspaketin työllisyysvaikutukseksi on laskettu 60 000 lisätyöllistä.
”Suomalaisen hyvinvoinnin ja palveluiden tulevaisuus on kiinni sen rahoituspohjasta. Tarvitsemme vähintään kaksinkertaisen määrän enemmän työllisiä. VM:n paketti on hyvä kokonaisuus, mutta se ei riitä. Tarvitaan lisää vaikuttavia toimenpiteitä”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.
Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan hallituksen tulisi tukea työllisyyttä myös laajentamalla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työpaikoilla. Sen lisäksi, että paikallista sopimista edistetään tes-järjestelmää hyödyntäen, on paikallisen sopimisen edistämisessä edettävä myös lainsäädäntömuutosten avulla.
Paikallinen sopiminen lisäisi työllisyyttä, parantaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vahvistaisi julkista taloutta sekä mahdollistaisi tuottavuuden kasvua.
”Työpaikkasopimisen laajentaminen on entistä tärkeämpää, kun yritysten tarpeet eriytyvät ja toimialarajat murtuvat. Pitää päästä tilanteeseen, jossa jokaisessa yrityksessä voidaan yhdessä sopia työehdoista paikallisesti”, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Kolmanneksi elinkeinoelämän järjestöt esittävät yritysten yleisen kustannustuen hakuajan jatkamista sekä tuen kriteerien löyhentämistä.
Koronavirusepidemian isku talouteen ja työpaikkoihin on ollut syvä, eikä kriisi ole ohi. Taloutemme jälkisyklisestä luonteesta seuraa, että kriisi on iskenyt teollisuuteen ja vientiyrityksiin vasta kesän aikana ja vaikeuksien odotetaan syvenevän syksyllä.
Järjestöjen mukaan yritysten kustannustukeen varatusta rahoituksesta on käytetty vasta reilusti alle puolet, vaikka tuen hakuaika menee umpeen elokuun lopussa. Tämä indikoi, että tuen kriteerit ovat olleet liian tiukat, sillä samanaikaisesti talous on supistunut jyrkästi, lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet ja yritysten taloudelliset vaikeudet kasvaneet.
”Jos kriisi iskee teollisuuteen ja vientiin, kustannustuki pitää ottaa uudelleen käyttöön. Sitä on kuitenkin korjattava, jotta se ajaa asiansa”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo.
Hakuajan jatkamisen lisäksi järjestöt esittävät, että tukeen oikeuttavaa yrityksen taloutta tarkastelevaa ajanjaksoa on pidennettävä ja että myönnettävän tuen määrästä ei tule vähentää innovaatiotoimintaan myönnettyjä tukia esimerkiksi Business Finlandin kautta saatua kehittämisrahoitusta. Lisäksi tuen soveltamisalaa on laajennettava lakiesityksen antamisen jälkeen tarkennettujen EU:n valtiontukisääntöjen sallimissa rajoissa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK, 040-8417779, jyri.hakamies@ek.fi
toimitusjohtaja Auli Hänninen, Perheyritysten liitto, 040 0415230, auli.hanninen@perheyritys.fi
toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, 040-050 5269, juho.romakkaniemi@chamber.fi
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, 040-5041944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Keskuskauppakamari: Ukrainan tuki on Suomen etu19.12.2025 08:45:14 EET | Tiedote
Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari: Välimiesmenettelylain uudistusehdotus parantaa Suomen asemaa kansainvälisillä markkinoilla19.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Oikeusministeriön työryhmän julkaisema välimiesmenettelylain uudistusehdotus on Keskuskauppakamarin mukaan erittäin tervetullut ehdotus. Ehdotuksen sisältämät uudistukset parantavat Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Keskuskauppakamari: Ulkomaisten opiskelijoiden asemaa selkeyttävät toimet oikeansuuntaisia – Suomen on silti pidettävä kiinni houkuttelevuudesta18.12.2025 15:40:12 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää hallituksen linjauksia ulkomaisten opiskelijoiden lupaprosessien ja toimeentuloedellytysten selkeyttämisestä pääosin perusteltuina. On tärkeää torjua väärinkäytöksiä ja estää opiskelijoiden joutuminen haavoittuvaan asemaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät uudet vaatimukset yhdessä ulkomaalaisvastaisemmaksi muodostuneen ilmapiirin kanssa heikennä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.
Kauppakamarikysely: Kauppasuhteiden palauttaminen Venäjään mahdollisen rauhan jälkeen jakaa yrityksiä18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Suomalaisista vientiyrityksistä 43,5 prosenttia näkee, että kauppasuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa ennalleen voisi olla joskus mahdollista, jos rauhansopimus olisi sellainen, että se olisi Ukrainan hyväksyttävissä. Yrityksistä 30,6 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista. ”Jos asiassa edetään, se tehdään tietenkin yhteisessä rintamassa EU:n kanssa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme