Keskuskauppakamari

Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen vaatimus budjettiriiheen: Hallituksen tuplattava työllisyystavoitteensa 120 000 työlliseen 

Jaa
Hallituksen alkuperäinen tavoite 60 000:sta lisätyöllisestä ei riitä, vaan hallituksen tulee kaksinkertaistaa työllisyystavoitteensa 120 000:aan lisätyölliseen vuoteen 2023 mennessä. Syyskuun budjettiriihessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla voidaan ensin saavuttaa 60 000 lisätyöllistä sekä sovittava aikataulu koko tavoitteen saavuttamiseksi, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.

Koronavirusepidemia on syventänyt julkisen talouden kestävyysvajetta entisestään. Siksi tavoitetasoa pitää nostaa.

”Korjaavalle uralle pääsyyn ei enää riitä 60 000 työllistä vaan määrä on kaksinkertaistettava, jotta saamme kasvuun vauhtia. Ilman kasvua emme selviä kasvavista veloistamme”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

Järjestöjen mukaan hallituksen on aluksi toteutettava valtiovarainministeriön työllisyyspaketin toimenpiteet tai sovittava työllisyysvaikutuksiltaan korvaavista toimenpiteistä. Valtiovarainministeriön työllisyyspaketin työllisyysvaikutukseksi on laskettu 60 000 lisätyöllistä. 

”Suomalaisen hyvinvoinnin ja palveluiden tulevaisuus on kiinni sen rahoituspohjasta. Tarvitsemme vähintään kaksinkertaisen määrän enemmän työllisiä. VM:n paketti on hyvä kokonaisuus, mutta se ei riitä. Tarvitaan lisää vaikuttavia toimenpiteitä”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.

Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan hallituksen tulisi tukea työllisyyttä myös laajentamalla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työpaikoilla. Sen lisäksi, että paikallista sopimista edistetään tes-järjestelmää hyödyntäen, on paikallisen sopimisen edistämisessä edettävä myös lainsäädäntömuutosten avulla.

Paikallinen sopiminen lisäisi työllisyyttä, parantaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vahvistaisi julkista taloutta sekä mahdollistaisi tuottavuuden kasvua.

”Työpaikkasopimisen laajentaminen on entistä tärkeämpää, kun yritysten tarpeet eriytyvät ja toimialarajat murtuvat. Pitää päästä tilanteeseen, jossa jokaisessa yrityksessä voidaan yhdessä sopia työehdoista paikallisesti”, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kolmanneksi elinkeinoelämän järjestöt esittävät yritysten yleisen kustannustuen hakuajan jatkamista sekä tuen kriteerien löyhentämistä.

Koronavirusepidemian isku talouteen ja työpaikkoihin on ollut syvä, eikä kriisi ole ohi. Taloutemme jälkisyklisestä luonteesta seuraa, että kriisi on iskenyt teollisuuteen ja vientiyrityksiin vasta kesän aikana ja vaikeuksien odotetaan syvenevän syksyllä.

Järjestöjen mukaan yritysten kustannustukeen varatusta rahoituksesta on käytetty vasta reilusti alle puolet, vaikka tuen hakuaika menee umpeen elokuun lopussa. Tämä indikoi, että tuen kriteerit ovat olleet liian tiukat, sillä samanaikaisesti talous on supistunut jyrkästi, lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet ja yritysten taloudelliset vaikeudet kasvaneet. 

”Jos kriisi iskee teollisuuteen ja vientiin, kustannustuki pitää ottaa uudelleen käyttöön. Sitä on kuitenkin korjattava, jotta se ajaa asiansa”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo.

Hakuajan jatkamisen lisäksi järjestöt esittävät, että tukeen oikeuttavaa yrityksen taloutta tarkastelevaa ajanjaksoa on pidennettävä ja että myönnettävän tuen määrästä ei tule vähentää innovaatiotoimintaan myönnettyjä tukia esimerkiksi Business Finlandin kautta saatua kehittämisrahoitusta. Lisäksi tuen soveltamisalaa on laajennettava lakiesityksen antamisen jälkeen tarkennettujen EU:n valtiontukisääntöjen sallimissa rajoissa. 

Lisätietoja: 

toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK, 040-8417779, jyri.hakamies@ek.fi

toimitusjohtaja Auli Hänninen, Perheyritysten liitto, 040 0415230, auli.hanninen@perheyritys.fi

toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, 040-050 5269, juho.romakkaniemi@chamber.fi

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, 040-5041944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.

Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote

Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.

Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote

EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye