Elinkeinoelämän näkymät heikentyivät Ukrainan sodan seurauksena Pohjois-Karjalassa hyvin sujuneen vuoden 2021 jälkeen

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022 -katsauksen. Vuosi 2021 oli Pohjois-Karjalan taloudelle vahvan palautumisen ja kasvun aikaa. Kehitysnäkymät olivat varsin valoisat, kunnes Ukrainan sota muutti tilannetta merkittävästi.

Pohjois-Karjalassa elinkeinoelämä on palautunut pitkän aikavälin kasvu-uralle, vaikka viime aikoina näkymiin ovat vaikuttaneet raaka-aineiden ja komponenttien saanti, materiaalien ja energian huomattava hintojen nousu ja osaavan työvoiman saantiongelmat. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan synkensi näkymiä muuta maata enemmän.

Yleisesti nähdään, että Ukrainan sodasta aiheutuvat ongelmat ovat monin osin vasta edessäpäin ja suorat vaikutukset näyttäytyvät energian ja raaka-aineiden hintojen nousuna sekä saatavuusongelmina. Eniten vaikutuksia näyttäisi kohdistuvan Itä-Suomen maakuntiin kuten Pohjois-Karjalaan, jossa yhteydet Venäjälle ovat tärkeä osa aluetaloutta. On hyvä silti huomioida, että alueilla on monin tavoin hyvä kehitysvaihe menossa ja työllisyys kohenee edelleen.

Venäjän osuus pohjoiskarjalaisyritysten viennistä on ollut reilun sadan miljoonan euron eli 8–10 % luokkaa, prosenttiosuuden ollessa jonkin verran suurempi kuin valtakunnallisesti. Venäjälle viennistä yli 70 % on ollut metalliteollisuuden koneita ja tuotteita. Venäjän vienti tarkoittaa yli 1000 työpaikkaa, joten korvaavien markkinoiden löytyminen on tärkeää.

Ukrainan sodan vaikutus tuontiin liittyy etenkin metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon sekä lämmön ja energiantuotantoon, sillä merkittävä osa maakunnan voimalaitoksissa poltettavasta hakkeesta on tullut Venäjältä.

Sijainti itärajalla asettaa suuria haasteita logistiikalle ja polttoaineen hinnan nousun vaikuttaa yrityksien kilpailukykyyn. Saimaan kanavalla on ollut Itä-Suomen liiketoiminnalle iso merkitys.

Toimialakohtaisista näkymissä suurimmissa vaikeuksissa on maatalous. Maataloudessa on kärsitty heikosta satovuodesta, tuotantopanosten valtavasta hinnan noususta ja heikosta kannattavuudesta

Syksyn 2021 aikana työttömien määrä väheni koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Työllisyystilanteen parantumisesta huolimatta työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta pysyi ELY-keskusalueista korkeimpana.

Talouden nopeasta toipumisesta johtuen osaavan työvoiman saatavuudessa on ollut haasteita useilla eri toimialoilla, joita ovat mm. sosiaali- ja terveydenhoitoala, ICT, rakennusala, teollisuus, sekä ravintola- ja matkailuala. Tilanteen tasoittuessa pahin pula todennäköisesti hellittää. Ukrainan sota voi vaikuttaa tilanteeseen vähentäen työvoiman kysyntää tietyiltä toimialoilta, kuten teknologiateollisuudessa. Sen sijaan maataloudessa ja marjanviljelyssä kausityövoiman saanti vaikeutunee, tarpeesta oli huhtikuussa arviolta 20–30 % varmistettu.

Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022 on huhtikuussa ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

• Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2022 -katsaus (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Kooste Ukrainan sodan vaikutuksista

• Rajamaakuntana Ukrainan sota tuo Pohjois-Karjalalle keskimääräistä suurempia vaikutuksia koko maahan verrattuna
• Kaikkinainen toiminta Venäjälle hiljenee, palautuminen vie todennäköisesti vuosia
• Viennin osuus Venäjälle on 8–10 % tarkoittaen yli 1000 työpaikkaa (koko maa n. 5 %). Yli 70 % on ollut metalliteollisuuden koneita ja tuotteita. 10 suurinta viejää vastaa 70–80 % viennistä
• Vaikutus tuontiin liittyy etenkin metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon (raakapuu, hake, puru) sekä lämmön ja sähköntuotantoon (energiahake)
• Polttoaineen hinnannousu vaikuttaa kannattavuuteen ja kuljetuskustannuksiin.
• Saimaan kanava on tärkeä väylä alueen vientiin ja vesiteitse tapahtuvaan tuontiin pohjautuville liiketoiminnoille. Niiralan rajanylityspaikan investointipaketti menee jäihin.
• Koettu maariski saattaa Itä-Suomessa olla keskimääräistä suurempi vaikuttaen matkailuun ja Invest In -toimintaan
• Matkailupalveluihin ja vähittäiskauppaan jää pitkäaikainen aukko venäläismatkailijoiden oleellisen vähentymisen vuoksi
• Maatalouden kannattavuus ja tuotantokustannusten raju nousu vaikuttaa tulevaan satotasoon, mikä heikentää huoltovarmuutta. Kausityövoiman saatavuus on epävarmaa
• Lomautuksia ja työvoiman vähennyksiä voi olla tulossa, jos Venäjän vientiin ei löydy korvaavia markkinoita
• Työperäiseen maahanmuuttoon voi tulla plussaa (ukrainalaiset) ja miinusta (venäläiset)
• Koulutuksessa venäläisopiskelijat vähenevät
• Positiivisina vaikutuksina vihreän siirtymän kiihtyminen, omavaraisuuden kasvu, uusien markkinoiden avautuminen
• Sodan päätyttyä Ukrainan jälleenrakentaminen tuo mahdollisuuksia usealle toimialalle