EMBARGO 11.5.2021 klo 6.00 Matala koulutustaso on selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana
Aalto-yliopiston tutkijat pureutuivat tuoreessa tutkimuksessaan suomalaisten maksuhäiriömerkintöihin vuosina 2015–2020 ja selvittivät niiden taustoja yhdistämällä ensimmäistä kertaa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterin tiedot Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon. Näin tutkimus antaa uutta pohjaa maksuhäiriöihin liittyvään tietopohjaiseen päätöksentekoon.
Tutkimuksen mukaan maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, ja täysi-ikäisistä suomalaisista niitä on jo 8,3 prosentilla. Keskimääräistä useammin merkintöjä on pelkän peruskoulun käyneillä, alaikäisten lasten vanhemmilla sekä myös äskettäin avioliitosta eronneilla. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, työttömillä ja valtion korkotuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvilla maksuhäiriömerkintöjä on keskiarvoa enemmän
Tutkijoiden mukaan selkein maksuhäiriöihin liittyvä yhteinen nimittäjä on matala koulutustaso.
”Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Yli yhdeksän keskiarvollakin maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on pelkän peruskoulun käyneillä 27 prosenttia eli suurempi kuin minkään korkeamman koulutustason omaavilla. Tulos on sama sekä naisilla että miehillä”, kertoo professori Elias Rantapuska.
Rahoituksen laitoksen tutkijoista koostuvan työryhmän mukaan tulos osoittaa, että taloudellisen lukutaidon opettaminen olisi mitä ilmeisimmin vaikuttavinta juuri peruskoulussa.
”Talouden lukutaitojen opettaminen varsinkin niille nuorille, joita koulunkäynti ei kauheasti innosta, on varmasti haaste. Kuitenkin velan määrän sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, jos mikä, on tärkeä kansalaistaito”, Rantapuska sanoo.
Maksuhäiriöt ovat selvästi yleisempiä myös talouksissa, joissa asuu yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi ja joissa vanhempi on alle 30-vuotias.
”Aiempi käsitys, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnät olisivat lapsettomilla henkilöillä lapsiperheitä yleisempiä, ei saa tukea aineistostamme. Toisaalta on hyvä huomata, että tämä on kuvaileva tutkimus, joka ei anna tietoa syy-seuraussuhteista. Emme siis voi näiden tulosten perusteella vetää sitä johtopäätöstä, että lasten syntymä aiheuttaisi perheessä maksuhäiriöitä”, Rantapuska toteaa.
Maksuhäiriöt kasaantuvat nuorille ja osamaksu- ja luottokorttivelkaisille
Noin 450 000 suomalaista sai 2015–2020 kattavan tutkimusjakson aikana vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän. Yhteensä merkintöjä kirjattiin 8,8 miljoonaa, eli niitä kertyi keskimäärin 19,4 jokaista merkinnän saanutta kohden. Maksuhäiriöt näyttävät paitsi lisääntyvän myös kasaantuvan entistä vahvemmin samoille henkilöille.
”Maksuhäiriökierteestä puhutaan paljon, mutta julkaistua määrällistä tutkimustietoa on ollut niukasti. Tutkimusraporttimme onkin ensimmäinen, jossa raportoidaan suomalaisten maksuhäiriöiden kasaantumista ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä”, sanoo tutkijatohtori Niilo Luotonen.
Luotosen mukaan maksuhäiriömerkinnät näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille ihmisille ja niille, joiden maksuhäiriömerkinnän taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Sen sijaan sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Yhteenvetona voi sanoa, että jos henkilö saa yhden maksuhäiriömerkinnän, todennäköisyys saada lisää merkintöjä seuraavina vuosina on hyvin suuri.”
Tutkimusjakso osui osittain koronakriisin aikaan, mutta koronakriisi ei näytä lisänneen maksuhäiriöiden kokonaismäärää. Tutkimusraportti paljastaa kuitenkin mielenkiintoisen yksityiskohdan: vakuudettomille kulutusluotoille syyskuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto näyttää lisänneen sellaisia maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Se, että luottokortti- ja osamaksusyistä syntyneet maksuhäiriöt ovat lisääntyneet korkokaton asettamisen jälkeen, kertoo mahdollisesti siitä, ettei vakuudettomia kulutusluottoja ole enää saatu. Jos hankinnat on tällaisessa tilanteessa tehty osamaksulla tai luottokortilla, näistä syntyneet maksuhäiriöt ovat näkyneet maksuhäiriömerkintöinä nopeammin kuin vakuudettomista kulutusluotoista syntyneet merkinnät”, Elias Rantapuska sanoo.
Maksuhäiriötutkimuksen sivusto https://www.aalto.fi/fi/rahoituksen-laitos/maksuhairiot-yhteiskunnallisena-ongelmana
Tutkimusraportti ja raportin grafiikat myös erillisinä liitetiedostoina tiedotteen lopussa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Elias Rantapuska
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoituksen laitos
puh. 040 353 8419
elias.rantapuska@aalto.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme