//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö

//HUOM! TIEDOTE ON EMBARGOLLA. JULKIVAPAA KLO 10 //
Suomessa informaatiosektorin energiankäytöstä valtaosa, noin 69 prosenttia, koostui sähkönkäytöstä vuonna 2017. Alan energianlähteitä ovat sähkön lisäksi polttoaineet ja lämpö: näistä polttoaineiden käytön osuus alan energiankulutuksessa oli laskussa ja lämmön taas nousussa vuosina 2011‒2017. Koko Suomen sähkönkäytöstä informaatiosektorin sähkönkäyttö kattoi yhden prosentin vuonna 2017. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen informaatiosektorin sähkönkäyttö sijoittuu keskivaiheille. Alan sähkönkäyttö on korkeampaa kuin Ruotsissa tai Norjassa, mutta alhaisempaa kuin Tanskassa.
Informaatiosektorin sähkönkäytön kasvun taustalla on lähinnä IP-liikenteen kokonaiskasvu, joka kasvaa erilaisten digitaalisten palveluiden ja niiden käytön myötä niin teollisuuden kuin kuluttajien parissa. IP-liikenteellä tarkoitetaan kaikkea Internetissä tapahtuvaa liikennettä. IP mahdollistaa monia sovelluksia, kuten esimerkiksi sähköpostin, verkkosivut, laitteiden etäkäytön ja verkkokokoukset. Globaalissa IP-liikenteessä kuluttajien osuus vuonna 2020 on 83 prosenttia. Eurooppalaisten kuluttajien osuus tästä globaalista IP-liikenteestä on puolestaan noin 22 prosenttia. IP-liikenteen kasvaessa myös datankäyttö kasvaa.
- Datankäyttö pitää sisällään niin kiinteän verkon kuin mobiilidatan. Suomessa mobiilidatan suhteellinen osuus suhteessa kiinteän verkon dataan kasvaa verrokkimaita nopeammin. Tämä selittyy osittain rajattomilla dataliittymillä sekä Suomen roolilla vahvana mobiiliteknologioiden kehittäjänä, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.
Mobiiliverkon IP-liikenteen kasvusta suurin osa tulee älypuhelinten kasvavasta käytöstä ja liikkuvan kuvan välittämisestä yhä suuremmalla resoluutiolla. Mobiilidatan osuus koko datan käytöstä on Suomessa noin 29 %. Kuluttajien mobiilidatan lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan näy kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuna, vaan sähkönkäytön kasvuna koko informaatiosektorin energiankulutuksessa. Videoiden katsominen puhelimelta ei siis kasvata yksittäisen kuluttajan sähkönkulutusta vaan koko informaatiosektorin. Tämä johtuu osittain siitä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteen kasvusta tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä.
Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tuleekin jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane ja muita energialähteitä korvata puhtaammilla.
- Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus muodostaa jatkossa yhä merkittävämmän osan Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkö on kuitenkin Suomessa suhteellisen puhdas energiamuoto, mutta alan muut energianlähteet tulisi saada myös kestävälle pohjalle. Esimerkiksi sähkökatkoksen aikana turvaudutaan varavoimana lämpöön ja polttoaineisiin, jotka perustuvat tällä hetkellä ilmastoa kuormittaviin fossiilisiin polttoaineisiin, Seppälä huomauttaa.
Tutkimuksen on rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tutkimuksen toteutukseen osallistui Etlan lisäksi Aalto-yliopisto.
Hiekkanen, Kari - Seppälä, Timo - Ylhäinen, Ilkka: Informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö Suomessa. (Etla Raportti 104).
Lisätietoja:
Johtava tutkija Timo Seppälä, Etla, +358 46 851 0500, timo.seppala@etla.fi
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etla, +358 50 413 3783, ilkka.ylhainen@etla.fi
Asiantuntija Lotta Toivonen, Sitra, +358 (294) 618 414, lotta.toivonen@sitra.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046-851 0500timo.seppala@etla.fiIlkka YlhäinenTutkija
Puh:050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
