//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö
Informaatiosektorin sähkönkäyttö kasvoi Suomessa liki 14 prosenttia vuosina 2011‒2017, todetaan tuoreessa Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Sähkönkulutuksen kasvun taustalla on IP-liikenteen eli internetissä tapahtuvan liikenteen määrän lisääntyminen, koska digitaalisia palveluita hyödynnetään yhä enemmän niin teollisuuden kuin kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien kasvava mobiilidatan käyttö ei kuitenkaan näy kuluttajien vaan koko ICT-alan sähkönkäytön kasvuna. Tämä selittyy osittain sillä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteestä tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä. Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tulee tutkimuksen mukaan jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.
//HUOM! TIEDOTE ON EMBARGOLLA. JULKIVAPAA KLO 10 //
Suomessa informaatiosektorin energiankäytöstä valtaosa, noin 69 prosenttia, koostui sähkönkäytöstä vuonna 2017. Alan energianlähteitä ovat sähkön lisäksi polttoaineet ja lämpö: näistä polttoaineiden käytön osuus alan energiankulutuksessa oli laskussa ja lämmön taas nousussa vuosina 2011‒2017. Koko Suomen sähkönkäytöstä informaatiosektorin sähkönkäyttö kattoi yhden prosentin vuonna 2017. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen informaatiosektorin sähkönkäyttö sijoittuu keskivaiheille. Alan sähkönkäyttö on korkeampaa kuin Ruotsissa tai Norjassa, mutta alhaisempaa kuin Tanskassa.
Informaatiosektorin sähkönkäytön kasvun taustalla on lähinnä IP-liikenteen kokonaiskasvu, joka kasvaa erilaisten digitaalisten palveluiden ja niiden käytön myötä niin teollisuuden kuin kuluttajien parissa. IP-liikenteellä tarkoitetaan kaikkea Internetissä tapahtuvaa liikennettä. IP mahdollistaa monia sovelluksia, kuten esimerkiksi sähköpostin, verkkosivut, laitteiden etäkäytön ja verkkokokoukset. Globaalissa IP-liikenteessä kuluttajien osuus vuonna 2020 on 83 prosenttia. Eurooppalaisten kuluttajien osuus tästä globaalista IP-liikenteestä on puolestaan noin 22 prosenttia. IP-liikenteen kasvaessa myös datankäyttö kasvaa.
- Datankäyttö pitää sisällään niin kiinteän verkon kuin mobiilidatan. Suomessa mobiilidatan suhteellinen osuus suhteessa kiinteän verkon dataan kasvaa verrokkimaita nopeammin. Tämä selittyy osittain rajattomilla dataliittymillä sekä Suomen roolilla vahvana mobiiliteknologioiden kehittäjänä, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.
Mobiiliverkon IP-liikenteen kasvusta suurin osa tulee älypuhelinten kasvavasta käytöstä ja liikkuvan kuvan välittämisestä yhä suuremmalla resoluutiolla. Mobiilidatan osuus koko datan käytöstä on Suomessa noin 29 %. Kuluttajien mobiilidatan lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan näy kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuna, vaan sähkönkäytön kasvuna koko informaatiosektorin energiankulutuksessa. Videoiden katsominen puhelimelta ei siis kasvata yksittäisen kuluttajan sähkönkulutusta vaan koko informaatiosektorin. Tämä johtuu osittain siitä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteen kasvusta tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä.
Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tuleekin jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane ja muita energialähteitä korvata puhtaammilla.
- Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus muodostaa jatkossa yhä merkittävämmän osan Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkö on kuitenkin Suomessa suhteellisen puhdas energiamuoto, mutta alan muut energianlähteet tulisi saada myös kestävälle pohjalle. Esimerkiksi sähkökatkoksen aikana turvaudutaan varavoimana lämpöön ja polttoaineisiin, jotka perustuvat tällä hetkellä ilmastoa kuormittaviin fossiilisiin polttoaineisiin, Seppälä huomauttaa.
Tutkimuksen on rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tutkimuksen toteutukseen osallistui Etlan lisäksi Aalto-yliopisto.
Hiekkanen, Kari - Seppälä, Timo - Ylhäinen, Ilkka: Informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö Suomessa. (Etla Raportti 104).
Lisätietoja:
Johtava tutkija Timo Seppälä, Etla, +358 46 851 0500, timo.seppala@etla.fi
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etla, +358 50 413 3783, ilkka.ylhainen@etla.fi
Asiantuntija Lotta Toivonen, Sitra, +358 (294) 618 414, lotta.toivonen@sitra.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA Työelämäprofessori, Aalto
046-851 0500timo.seppala@etla.fiIlkka YlhäinenTutkija
050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.
EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.
Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EEST | Tiedote
Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.
Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen10.6.2020 08:20:07 EEST | Tiedote
Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.
Etlan Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Komission ehdotus on talousvaikutuksiltaan hidas ja pieni27.5.2020 16:37:10 EEST | Tiedote
Komission versiossa elvytysrahaston suurin vaikutus ei ole taloudellinen vaan poliittinen, kirjoittavat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi tänään julkaistussa ETLA-kolumnissa.
FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä27.5.2020 13:02:52 EEST | Tiedote
Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme