//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö

//HUOM! TIEDOTE ON EMBARGOLLA. JULKIVAPAA KLO 10 //
Suomessa informaatiosektorin energiankäytöstä valtaosa, noin 69 prosenttia, koostui sähkönkäytöstä vuonna 2017. Alan energianlähteitä ovat sähkön lisäksi polttoaineet ja lämpö: näistä polttoaineiden käytön osuus alan energiankulutuksessa oli laskussa ja lämmön taas nousussa vuosina 2011‒2017. Koko Suomen sähkönkäytöstä informaatiosektorin sähkönkäyttö kattoi yhden prosentin vuonna 2017. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen informaatiosektorin sähkönkäyttö sijoittuu keskivaiheille. Alan sähkönkäyttö on korkeampaa kuin Ruotsissa tai Norjassa, mutta alhaisempaa kuin Tanskassa.
Informaatiosektorin sähkönkäytön kasvun taustalla on lähinnä IP-liikenteen kokonaiskasvu, joka kasvaa erilaisten digitaalisten palveluiden ja niiden käytön myötä niin teollisuuden kuin kuluttajien parissa. IP-liikenteellä tarkoitetaan kaikkea Internetissä tapahtuvaa liikennettä. IP mahdollistaa monia sovelluksia, kuten esimerkiksi sähköpostin, verkkosivut, laitteiden etäkäytön ja verkkokokoukset. Globaalissa IP-liikenteessä kuluttajien osuus vuonna 2020 on 83 prosenttia. Eurooppalaisten kuluttajien osuus tästä globaalista IP-liikenteestä on puolestaan noin 22 prosenttia. IP-liikenteen kasvaessa myös datankäyttö kasvaa.
- Datankäyttö pitää sisällään niin kiinteän verkon kuin mobiilidatan. Suomessa mobiilidatan suhteellinen osuus suhteessa kiinteän verkon dataan kasvaa verrokkimaita nopeammin. Tämä selittyy osittain rajattomilla dataliittymillä sekä Suomen roolilla vahvana mobiiliteknologioiden kehittäjänä, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.
Mobiiliverkon IP-liikenteen kasvusta suurin osa tulee älypuhelinten kasvavasta käytöstä ja liikkuvan kuvan välittämisestä yhä suuremmalla resoluutiolla. Mobiilidatan osuus koko datan käytöstä on Suomessa noin 29 %. Kuluttajien mobiilidatan lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan näy kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuna, vaan sähkönkäytön kasvuna koko informaatiosektorin energiankulutuksessa. Videoiden katsominen puhelimelta ei siis kasvata yksittäisen kuluttajan sähkönkulutusta vaan koko informaatiosektorin. Tämä johtuu osittain siitä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteen kasvusta tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä.
Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tuleekin jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane ja muita energialähteitä korvata puhtaammilla.
- Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus muodostaa jatkossa yhä merkittävämmän osan Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkö on kuitenkin Suomessa suhteellisen puhdas energiamuoto, mutta alan muut energianlähteet tulisi saada myös kestävälle pohjalle. Esimerkiksi sähkökatkoksen aikana turvaudutaan varavoimana lämpöön ja polttoaineisiin, jotka perustuvat tällä hetkellä ilmastoa kuormittaviin fossiilisiin polttoaineisiin, Seppälä huomauttaa.
Tutkimuksen on rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tutkimuksen toteutukseen osallistui Etlan lisäksi Aalto-yliopisto.
Hiekkanen, Kari - Seppälä, Timo - Ylhäinen, Ilkka: Informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö Suomessa. (Etla Raportti 104).
Lisätietoja:
Johtava tutkija Timo Seppälä, Etla, +358 46 851 0500, timo.seppala@etla.fi
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etla, +358 50 413 3783, ilkka.ylhainen@etla.fi
Asiantuntija Lotta Toivonen, Sitra, +358 (294) 618 414, lotta.toivonen@sitra.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046-851 0500timo.seppala@etla.fiIlkka YlhäinenTutkija
Puh:050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme