//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö
8.6.2020 10:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

//HUOM! TIEDOTE ON EMBARGOLLA. JULKIVAPAA KLO 10 //
Suomessa informaatiosektorin energiankäytöstä valtaosa, noin 69 prosenttia, koostui sähkönkäytöstä vuonna 2017. Alan energianlähteitä ovat sähkön lisäksi polttoaineet ja lämpö: näistä polttoaineiden käytön osuus alan energiankulutuksessa oli laskussa ja lämmön taas nousussa vuosina 2011‒2017. Koko Suomen sähkönkäytöstä informaatiosektorin sähkönkäyttö kattoi yhden prosentin vuonna 2017. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen informaatiosektorin sähkönkäyttö sijoittuu keskivaiheille. Alan sähkönkäyttö on korkeampaa kuin Ruotsissa tai Norjassa, mutta alhaisempaa kuin Tanskassa.
Informaatiosektorin sähkönkäytön kasvun taustalla on lähinnä IP-liikenteen kokonaiskasvu, joka kasvaa erilaisten digitaalisten palveluiden ja niiden käytön myötä niin teollisuuden kuin kuluttajien parissa. IP-liikenteellä tarkoitetaan kaikkea Internetissä tapahtuvaa liikennettä. IP mahdollistaa monia sovelluksia, kuten esimerkiksi sähköpostin, verkkosivut, laitteiden etäkäytön ja verkkokokoukset. Globaalissa IP-liikenteessä kuluttajien osuus vuonna 2020 on 83 prosenttia. Eurooppalaisten kuluttajien osuus tästä globaalista IP-liikenteestä on puolestaan noin 22 prosenttia. IP-liikenteen kasvaessa myös datankäyttö kasvaa.
- Datankäyttö pitää sisällään niin kiinteän verkon kuin mobiilidatan. Suomessa mobiilidatan suhteellinen osuus suhteessa kiinteän verkon dataan kasvaa verrokkimaita nopeammin. Tämä selittyy osittain rajattomilla dataliittymillä sekä Suomen roolilla vahvana mobiiliteknologioiden kehittäjänä, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä toteaa.
Mobiiliverkon IP-liikenteen kasvusta suurin osa tulee älypuhelinten kasvavasta käytöstä ja liikkuvan kuvan välittämisestä yhä suuremmalla resoluutiolla. Mobiilidatan osuus koko datan käytöstä on Suomessa noin 29 %. Kuluttajien mobiilidatan lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan näy kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuna, vaan sähkönkäytön kasvuna koko informaatiosektorin energiankulutuksessa. Videoiden katsominen puhelimelta ei siis kasvata yksittäisen kuluttajan sähkönkulutusta vaan koko informaatiosektorin. Tämä johtuu osittain siitä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteen kasvusta tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä.
Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tuleekin jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane ja muita energialähteitä korvata puhtaammilla.
- Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus muodostaa jatkossa yhä merkittävämmän osan Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkö on kuitenkin Suomessa suhteellisen puhdas energiamuoto, mutta alan muut energianlähteet tulisi saada myös kestävälle pohjalle. Esimerkiksi sähkökatkoksen aikana turvaudutaan varavoimana lämpöön ja polttoaineisiin, jotka perustuvat tällä hetkellä ilmastoa kuormittaviin fossiilisiin polttoaineisiin, Seppälä huomauttaa.
Tutkimuksen on rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tutkimuksen toteutukseen osallistui Etlan lisäksi Aalto-yliopisto.
Hiekkanen, Kari - Seppälä, Timo - Ylhäinen, Ilkka: Informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö Suomessa. (Etla Raportti 104).
Lisätietoja:
Johtava tutkija Timo Seppälä, Etla, +358 46 851 0500, timo.seppala@etla.fi
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etla, +358 50 413 3783, ilkka.ylhainen@etla.fi
Asiantuntija Lotta Toivonen, Sitra, +358 (294) 618 414, lotta.toivonen@sitra.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA Työelämäprofessori, Aalto
Puh:046-851 0500timo.seppala@etla.fiIlkka YlhäinenTutkija
Puh:050-413 3783ilkka.ylhainen@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
