HUOM! MATERIAALI ON KANSAINVÄLISESSÄ EMBARGOSSA. JULKIVAPAA 16.6. KLO 12 SUOMEN AIKAA.

Kotimainen talous ja ulkomaankauppa nostivat tänä vuonna Suomen sijoitusta International Institute for Management Development IMD:n kilpailukykyvertailussa, kuten myös julkinen talous ja perusinfra. Viime vuonna Suomen sijoitukseen vaikuttivat positiivisesti kansainväliset investoinnit ja yrityslainsäädäntö, jotka puolestaan tänä vuonna laskivat kokonaissijoitusta.

Kärkikolmikossa Singapore säilyttää paikkansa vertailun kärjessä, Tanska kipuaa 2. sijalle ja kolmanneksi sijoittuu Sveitsi. Myös muut Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa mainiosti: Ruotsi nousee 6. sijalle ja Norja sijalle 7. Edellisenä vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat tippui tänä vuonna sijalle 10 ja Kiina sijalle 20 (viime vuonna 14.). Sekä Yhdysvaltojen että Kiinan asema heikkeni kansainvälisessä kaupassa. Yhdysvalloissa sijoitusta painoi alaspäin myös terveys ja ympäristö, Kiinassa taas tieteellinen ja teknologinen infrastruktuuri.

Suurista EU-maista sijoituksensa säilyttävät Saksa (17.), Espanja (36.) ja Italia (44.), kun taas Ranska putosi yhden sijan alaspäin sijalle 32. Heikoimmin EU-maista sijoittuivat Kroatia (60.), Slovakia (57.), Romania (51.), Kreikka (49.), Bulgaria (48.) ja Unkari (47.). Kreikan sijoitus tosin kohentui peräti 9 sijaa ylöspäin.

- Tämän vuoden sijoituksia tarkasteltaessa on huomioitava, että käytetyt tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä ja kriisin vaikutuksia kyselyn vastauksiin on hyvin vaikea arvioida, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomelle heikoin sijoitus taloudellisessa menestyksessä

Vertailussa saatu kokonaisindeksi jakaantuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri. Tämän vuoden vertailussa Suomi pärjää heikoiten taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa (43. sija), jossa sijoitus laskee kahdeksan pykälää viime vuoteen verrattuna. Suomen sijoitus parani kotimaisessa taloudessa ja kansainvälisessä kaupassa, mutta kansainväliset investoinnit laskivat sijoitusta alaspäin.

Parhaiten Suomi sijoittuu infrastruktuurissa, jossa sijoitus on 4. Vahvoilla Suomi on erityisesti teknologisessa infrastruktuurissa sekä terveydessä ja ympäristössä. Koulutuksessa pudotusta tulee neljä sijaa alaspäin.

Yritysten suorituskyvyssä Suomi on 13. sijalla eli keskimäärin samalla tasolla kuin viime vuonna. Positiivista kehitystä on tapahtunut työmarkkinoilla, rahoituksessa ja liikkeenjohdossa.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi parantaa sijoitustaan yhden pykälän verran nousten sijalle 16. Yrityslainsäädäntö heikensi sijoitusta tänä vuonna, vaikka julkinen talous sitä paransikin.

IMD listaa maiden sijoituksia myös yksittäisten muuttujien osalta listaten neljästä pääkohdasta vahvuuksia ja heikkouksia. Taloudellisessa kehityksessä Suomen vahvuuksia on viennin tietointensiivisyys ja heikkouksia puolestaan polttoaineiden hinta, kiinteiden investointien hidas kasvu ja nuorisotyöttömyys. Julkinen sektori on tehokas ja kilpailulainsäädännöllisesti vahva, mutta heikkoutena on korkea verotus ja työmarkkinoiden jäykkyyksiä lisäävä lainsäädäntö. Yritysten suorituskyvyssä vahvuuksia ovat muun muassa tilintarkastus ja rahoituspalvelut, heikkouksina taas tehtyjen työtuntien määrä ja palkkataso.

Infrastruktuurin osalta Suomi on maailman kärkeä peruskouluissa, ilman puhtaudessa, ympäristön suojelussa, teknologisen kehityksen rahoituksessa ja kommunikaatioteknologiassa. Heikkouksia ovat väestönrakenne ja -kasvu, investoinnit viestintäteknologiaan ja korkean teknologian viennin vähäisyys.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Vertailussa käytetyt muuttujat vaihtuvat jonkin verran, mutta indeksi on pysynyt samanlaisena vuodesta 2001. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan ja 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely toteutettiin helmi-huhtikuussa 2020 internetin kautta ja siihen vastasi eri maissa yhteensä yli 6000 henkilöä. Lisäksi kerätään tietoa 83 taustamuuttujasta. Kyselyn painoarvo on noin 30 prosenttia.

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla