EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa
HUOM! MATERIAALI ON KANSAINVÄLISESSÄ EMBARGOSSA. JULKIVAPAA 16.6. KLO 12 SUOMEN AIKAA.
Kotimainen talous ja ulkomaankauppa nostivat tänä vuonna Suomen sijoitusta International Institute for Management Development IMD:n kilpailukykyvertailussa, kuten myös julkinen talous ja perusinfra. Viime vuonna Suomen sijoitukseen vaikuttivat positiivisesti kansainväliset investoinnit ja yrityslainsäädäntö, jotka puolestaan tänä vuonna laskivat kokonaissijoitusta.
Kärkikolmikossa Singapore säilyttää paikkansa vertailun kärjessä, Tanska kipuaa 2. sijalle ja kolmanneksi sijoittuu Sveitsi. Myös muut Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa mainiosti: Ruotsi nousee 6. sijalle ja Norja sijalle 7. Edellisenä vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat tippui tänä vuonna sijalle 10 ja Kiina sijalle 20 (viime vuonna 14.). Sekä Yhdysvaltojen että Kiinan asema heikkeni kansainvälisessä kaupassa. Yhdysvalloissa sijoitusta painoi alaspäin myös terveys ja ympäristö, Kiinassa taas tieteellinen ja teknologinen infrastruktuuri.
Suurista EU-maista sijoituksensa säilyttävät Saksa (17.), Espanja (36.) ja Italia (44.), kun taas Ranska putosi yhden sijan alaspäin sijalle 32. Heikoimmin EU-maista sijoittuivat Kroatia (60.), Slovakia (57.), Romania (51.), Kreikka (49.), Bulgaria (48.) ja Unkari (47.). Kreikan sijoitus tosin kohentui peräti 9 sijaa ylöspäin.
- Tämän vuoden sijoituksia tarkasteltaessa on huomioitava, että käytetyt tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä ja kriisin vaikutuksia kyselyn vastauksiin on hyvin vaikea arvioida, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Suomelle heikoin sijoitus taloudellisessa menestyksessä
Vertailussa saatu kokonaisindeksi jakaantuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri. Tämän vuoden vertailussa Suomi pärjää heikoiten taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa (43. sija), jossa sijoitus laskee kahdeksan pykälää viime vuoteen verrattuna. Suomen sijoitus parani kotimaisessa taloudessa ja kansainvälisessä kaupassa, mutta kansainväliset investoinnit laskivat sijoitusta alaspäin.
Parhaiten Suomi sijoittuu infrastruktuurissa, jossa sijoitus on 4. Vahvoilla Suomi on erityisesti teknologisessa infrastruktuurissa sekä terveydessä ja ympäristössä. Koulutuksessa pudotusta tulee neljä sijaa alaspäin.
Yritysten suorituskyvyssä Suomi on 13. sijalla eli keskimäärin samalla tasolla kuin viime vuonna. Positiivista kehitystä on tapahtunut työmarkkinoilla, rahoituksessa ja liikkeenjohdossa.
Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi parantaa sijoitustaan yhden pykälän verran nousten sijalle 16. Yrityslainsäädäntö heikensi sijoitusta tänä vuonna, vaikka julkinen talous sitä paransikin.
IMD listaa maiden sijoituksia myös yksittäisten muuttujien osalta listaten neljästä pääkohdasta vahvuuksia ja heikkouksia. Taloudellisessa kehityksessä Suomen vahvuuksia on viennin tietointensiivisyys ja heikkouksia puolestaan polttoaineiden hinta, kiinteiden investointien hidas kasvu ja nuorisotyöttömyys. Julkinen sektori on tehokas ja kilpailulainsäädännöllisesti vahva, mutta heikkoutena on korkea verotus ja työmarkkinoiden jäykkyyksiä lisäävä lainsäädäntö. Yritysten suorituskyvyssä vahvuuksia ovat muun muassa tilintarkastus ja rahoituspalvelut, heikkouksina taas tehtyjen työtuntien määrä ja palkkataso.
Infrastruktuurin osalta Suomi on maailman kärkeä peruskouluissa, ilman puhtaudessa, ympäristön suojelussa, teknologisen kehityksen rahoituksessa ja kommunikaatioteknologiassa. Heikkouksia ovat väestönrakenne ja -kasvu, investoinnit viestintäteknologiaan ja korkean teknologian viennin vähäisyys.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Vertailussa käytetyt muuttujat vaihtuvat jonkin verran, mutta indeksi on pysynyt samanlaisena vuodesta 2001. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan ja 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely toteutettiin helmi-huhtikuussa 2020 internetin kautta ja siihen vastasi eri maissa yhteensä yli 6000 henkilöä. Lisäksi kerätään tietoa 83 taustamuuttujasta. Kyselyn painoarvo on noin 30 prosenttia.
IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Kaitilatutkija
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiAki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiMarkku LehmusEnnustepäällikkö
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme