Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa

Jaa

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

HUOM! MATERIAALI ON KANSAINVÄLISESSÄ EMBARGOSSA. JULKIVAPAA 16.6. KLO 12 SUOMEN AIKAA.

Kotimainen talous ja ulkomaankauppa nostivat tänä vuonna Suomen sijoitusta International Institute for Management Development IMD:n kilpailukykyvertailussa, kuten myös julkinen talous ja perusinfra. Viime vuonna Suomen sijoitukseen vaikuttivat positiivisesti kansainväliset investoinnit ja yrityslainsäädäntö, jotka puolestaan tänä vuonna laskivat kokonaissijoitusta.

Kärkikolmikossa Singapore säilyttää paikkansa vertailun kärjessä, Tanska kipuaa 2. sijalle ja kolmanneksi sijoittuu Sveitsi. Myös muut Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa mainiosti: Ruotsi nousee 6. sijalle ja Norja sijalle 7. Edellisenä vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat tippui tänä vuonna sijalle 10 ja Kiina sijalle 20 (viime vuonna 14.). Sekä Yhdysvaltojen että Kiinan asema heikkeni kansainvälisessä kaupassa. Yhdysvalloissa sijoitusta painoi alaspäin myös terveys ja ympäristö, Kiinassa taas tieteellinen ja teknologinen infrastruktuuri.

Suurista EU-maista sijoituksensa säilyttävät Saksa (17.), Espanja (36.) ja Italia (44.), kun taas Ranska putosi yhden sijan alaspäin sijalle 32. Heikoimmin EU-maista sijoittuivat Kroatia (60.), Slovakia (57.), Romania (51.), Kreikka (49.), Bulgaria (48.) ja Unkari (47.). Kreikan sijoitus tosin kohentui peräti 9 sijaa ylöspäin.

- Tämän vuoden sijoituksia tarkasteltaessa on huomioitava, että käytetyt tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä ja kriisin vaikutuksia kyselyn vastauksiin on hyvin vaikea arvioida, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomelle heikoin sijoitus taloudellisessa menestyksessä

Vertailussa saatu kokonaisindeksi jakaantuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri. Tämän vuoden vertailussa Suomi pärjää heikoiten taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa (43. sija), jossa sijoitus laskee kahdeksan pykälää viime vuoteen verrattuna. Suomen sijoitus parani kotimaisessa taloudessa ja kansainvälisessä kaupassa, mutta kansainväliset investoinnit laskivat sijoitusta alaspäin.

Parhaiten Suomi sijoittuu infrastruktuurissa, jossa sijoitus on 4. Vahvoilla Suomi on erityisesti teknologisessa infrastruktuurissa sekä terveydessä ja ympäristössä. Koulutuksessa pudotusta tulee neljä sijaa alaspäin.

Yritysten suorituskyvyssä Suomi on 13. sijalla eli keskimäärin samalla tasolla kuin viime vuonna. Positiivista kehitystä on tapahtunut työmarkkinoilla, rahoituksessa ja liikkeenjohdossa.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi parantaa sijoitustaan yhden pykälän verran nousten sijalle 16. Yrityslainsäädäntö heikensi sijoitusta tänä vuonna, vaikka julkinen talous sitä paransikin.

IMD listaa maiden sijoituksia myös yksittäisten muuttujien osalta listaten neljästä pääkohdasta vahvuuksia ja heikkouksia. Taloudellisessa kehityksessä Suomen vahvuuksia on viennin tietointensiivisyys ja heikkouksia puolestaan polttoaineiden hinta, kiinteiden investointien hidas kasvu ja nuorisotyöttömyys. Julkinen sektori on tehokas ja kilpailulainsäädännöllisesti vahva, mutta heikkoutena on korkea verotus ja työmarkkinoiden jäykkyyksiä lisäävä lainsäädäntö. Yritysten suorituskyvyssä vahvuuksia ovat muun muassa tilintarkastus ja rahoituspalvelut, heikkouksina taas tehtyjen työtuntien määrä ja palkkataso.

Infrastruktuurin osalta Suomi on maailman kärkeä peruskouluissa, ilman puhtaudessa, ympäristön suojelussa, teknologisen kehityksen rahoituksessa ja kommunikaatioteknologiassa. Heikkouksia ovat väestönrakenne ja -kasvu, investoinnit viestintäteknologiaan ja korkean teknologian viennin vähäisyys.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Vertailussa käytetyt muuttujat vaihtuvat jonkin verran, mutta indeksi on pysynyt samanlaisena vuodesta 2001. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan ja 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely toteutettiin helmi-huhtikuussa 2020 internetin kautta ja siihen vastasi eri maissa yhteensä yli 6000 henkilöä. Lisäksi kerätään tietoa 83 taustamuuttujasta. Kyselyn painoarvo on noin 30 prosenttia.

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Lataa
Lataa
Lataa
Etlan tutkija Ville Kaitila.
Etlan tutkija Ville Kaitila.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla aloittaa yhteistyön World Economic Forumin kanssa10.8.2020 09:00:00 EESTTiedote

Etla on aloittanut sisältöyhteistyön Davosin talousfoorumista tunnetun World Economic Forumin (WEF) kanssa. Yhteistyön puitteissa WEF julkaisee verkkosivuillaan myös Etlassa tehtyjä tutkimuksia ja hyödyntää tulevaisuuskartoissaan Etlan tutkimusdataa. Yhteistyön kautta Etla tavoittelee laajempaa kansainvälistä näkyvyyttä tutkimuksilleen. Etla on toiminut WEF:n yhteistyökumppanina myös aiemmin kansainvälisten kilpailukykyvertailujen laadinnassa ja vastaa vertailujen Suomen osuudesta.

Etla: Suomen teollisuus romahti EU:ssa vähiten, tavaraviennin määrä on nyt selvässä laskussa6.8.2020 08:30:00 EESTTiedote

Suomen teollisuustuotannon määrä jäi toukokuussa vain neljä prosenttia vuoden takaista alemmaksi. Kaikissa muissa EU-maissa tilanne oli huonompi. Suomen tavaravienti on kuitenkin koronakeväänä lähtenyt laskuun, samalla kun teollisuuden uudet tilaukset ja kokonaistyöllisyys ovat alkaneet heikentyä. Tiedot käyvät ilmi Etlan elokuun Kuukausiraportista, joka on tutkimuslaitoksen kuukausittain päivittämä suhdanneraportti tilaajille. Etla julkaisee Kuukausiraportin nyt poikkeuksellisesti maksutta ladattavaksi.

Rakennusvirheet kuriin – urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden osaamista on hyödynnettävä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa30.7.2020 08:34:51 EESTTiedote

Rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan laatuun vaikuttavia ongelmakohtia rakennusalalla ovat yhteisen, laatua määrittävän mittarin puuttuminen sekä alan pirstaleisuus. Laatukriteerit tulisikin määrittää erikseen yksittäisille rakennushankkeille, samalla kun vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken pitää parantaa. Lisäksi parempi hanke- ja tuotantoaikataulujen hallinta voi vähentää virhealttiutta.

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen10.6.2020 08:20:07 EESTTiedote

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme