Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa

Jaa

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

HUOM! MATERIAALI ON KANSAINVÄLISESSÄ EMBARGOSSA. JULKIVAPAA 16.6. KLO 12 SUOMEN AIKAA.

Kotimainen talous ja ulkomaankauppa nostivat tänä vuonna Suomen sijoitusta International Institute for Management Development IMD:n kilpailukykyvertailussa, kuten myös julkinen talous ja perusinfra. Viime vuonna Suomen sijoitukseen vaikuttivat positiivisesti kansainväliset investoinnit ja yrityslainsäädäntö, jotka puolestaan tänä vuonna laskivat kokonaissijoitusta.

Kärkikolmikossa Singapore säilyttää paikkansa vertailun kärjessä, Tanska kipuaa 2. sijalle ja kolmanneksi sijoittuu Sveitsi. Myös muut Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa mainiosti: Ruotsi nousee 6. sijalle ja Norja sijalle 7. Edellisenä vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat tippui tänä vuonna sijalle 10 ja Kiina sijalle 20 (viime vuonna 14.). Sekä Yhdysvaltojen että Kiinan asema heikkeni kansainvälisessä kaupassa. Yhdysvalloissa sijoitusta painoi alaspäin myös terveys ja ympäristö, Kiinassa taas tieteellinen ja teknologinen infrastruktuuri.

Suurista EU-maista sijoituksensa säilyttävät Saksa (17.), Espanja (36.) ja Italia (44.), kun taas Ranska putosi yhden sijan alaspäin sijalle 32. Heikoimmin EU-maista sijoittuivat Kroatia (60.), Slovakia (57.), Romania (51.), Kreikka (49.), Bulgaria (48.) ja Unkari (47.). Kreikan sijoitus tosin kohentui peräti 9 sijaa ylöspäin.

- Tämän vuoden sijoituksia tarkasteltaessa on huomioitava, että käytetyt tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä ja kriisin vaikutuksia kyselyn vastauksiin on hyvin vaikea arvioida, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomelle heikoin sijoitus taloudellisessa menestyksessä

Vertailussa saatu kokonaisindeksi jakaantuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri. Tämän vuoden vertailussa Suomi pärjää heikoiten taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa (43. sija), jossa sijoitus laskee kahdeksan pykälää viime vuoteen verrattuna. Suomen sijoitus parani kotimaisessa taloudessa ja kansainvälisessä kaupassa, mutta kansainväliset investoinnit laskivat sijoitusta alaspäin.

Parhaiten Suomi sijoittuu infrastruktuurissa, jossa sijoitus on 4. Vahvoilla Suomi on erityisesti teknologisessa infrastruktuurissa sekä terveydessä ja ympäristössä. Koulutuksessa pudotusta tulee neljä sijaa alaspäin.

Yritysten suorituskyvyssä Suomi on 13. sijalla eli keskimäärin samalla tasolla kuin viime vuonna. Positiivista kehitystä on tapahtunut työmarkkinoilla, rahoituksessa ja liikkeenjohdossa.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi parantaa sijoitustaan yhden pykälän verran nousten sijalle 16. Yrityslainsäädäntö heikensi sijoitusta tänä vuonna, vaikka julkinen talous sitä paransikin.

IMD listaa maiden sijoituksia myös yksittäisten muuttujien osalta listaten neljästä pääkohdasta vahvuuksia ja heikkouksia. Taloudellisessa kehityksessä Suomen vahvuuksia on viennin tietointensiivisyys ja heikkouksia puolestaan polttoaineiden hinta, kiinteiden investointien hidas kasvu ja nuorisotyöttömyys. Julkinen sektori on tehokas ja kilpailulainsäädännöllisesti vahva, mutta heikkoutena on korkea verotus ja työmarkkinoiden jäykkyyksiä lisäävä lainsäädäntö. Yritysten suorituskyvyssä vahvuuksia ovat muun muassa tilintarkastus ja rahoituspalvelut, heikkouksina taas tehtyjen työtuntien määrä ja palkkataso.

Infrastruktuurin osalta Suomi on maailman kärkeä peruskouluissa, ilman puhtaudessa, ympäristön suojelussa, teknologisen kehityksen rahoituksessa ja kommunikaatioteknologiassa. Heikkouksia ovat väestönrakenne ja -kasvu, investoinnit viestintäteknologiaan ja korkean teknologian viennin vähäisyys.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Vertailussa käytetyt muuttujat vaihtuvat jonkin verran, mutta indeksi on pysynyt samanlaisena vuodesta 2001. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan ja 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely toteutettiin helmi-huhtikuussa 2020 internetin kautta ja siihen vastasi eri maissa yhteensä yli 6000 henkilöä. Lisäksi kerätään tietoa 83 taustamuuttujasta. Kyselyn painoarvo on noin 30 prosenttia.

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Lataa
Lataa
Lataa
Etlan tutkija Ville Kaitila.
Etlan tutkija Ville Kaitila.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke avaa nuorille asumisen hintaa ja koulutusvalintojen merkitystä9.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Taloustutkimuslaitosten uniikki yhteistyö Taloustieteen taju tekee selkoa taloustieteeseen osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hanke käynnistyy virallisesti ensimmäisten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen sisältöjen ja verkkosivujen valmistuttua. Ensimmäisinä aiheina ovat asumisen kustannukset sekä koulutusvalintojen vaikutukset myöhempään työelämään. Tulevan kesän ja syksyn sisältöihin haetaan ideoita myös yleisöltä.

Etla: Teknologinen kehitys myllää työelämää – kokonaisten ammattien katoaminen on kuitenkin epätodennäköistä7.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Teknologinen kehitys muokkaa eri ammattien työnkuvaa, mutta on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja tulisi katoamaan. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan teknologinen kehitys vaikuttaa ennen muuta ammattien tehtäväsisältöihin, samalla kehitys voi myös luoda kokonaan uusia työtehtäviä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu robotisaation vaikutusten osuvan kipeimmin nuoriin tehdastyöntekijöihin. Suomen kaltaisessa avotaloudessa on myös mahdollista, että teknologisen kehityksen uutta työtä synnyttävä vaikutus on suurempi kuin sen syrjäytysvaikutus.

Etla: korona runteli raskaimmin hotelli- ja ravintola-alaa sekä matkustamista, mutta elpyminen alkaa kesän jälkeen ja vie muutaman vuoden26.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

COVID-19 -pandemiasta kärsivät Suomessa viime vuonna eniten majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetuksen ja varastoinnin toimiala, kulkuneuvoja valmistava teollisuus sekä graafinen teollisuus, mitattuna tuotannon supistumisella. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan hotelli- ja ravintola-ala romahti liki 30 prosenttia, mutta tilanne alkaa parantua jo kesän mittaan, tosin hitaasti. Myös kuljetuksen 17 prosentin pudotus oli historiallinen. Matkustajaliiketoiminta alkaa elpyä kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mutta elpyminen vie muutaman vuoden, arvioi Etla.

Etla: hallitus vienyt kehysmenettelyltä uskottavuuden, nyt pitää määrittää velkatavoite ja menojen enimmäistaso24.5.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Marinin hallituksen kesken hallituskauden kasvattama menokehys uhkaa vakavasti koko kehysmenettelyn uskottavuutta, varoittaa Etla. Erityisen haitallista on, kun menokehysten nostaminen tehdään nousukaudella ja menoja lisätään samaan aikaan EU:n elpymispaketilla. Hallituksen toimintatapa herättää huolen myös siitä, että halu palata koronakriisin jälkeen kehyksiä juridisesti sitovampiin EU-sääntöihin heikkenee. Suomen kehysmenettelylle pitääkin nyt määritellä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys koko julkiselle taloudelle, esitetään maanantaina julkaistavassa Etla Muistiossa.

Tuore tutkimus: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua19.5.2021 09:00:36 EEST | Tiedote

Väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen ilman merkittävää syntyvyyden nousua, maahanmuuton kasvua ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousua. Tuoreen tutkimuksen mukaan syntyvyyden väheneminen kohentaa julkisen talouden tilaa pienten ikäluokkien lapsuuden ja nuoruuden ajan, mutta kerryttää samanaikaisesti pysyvää vajetta tulevaan työvoimaan ja julkiseen talouteen. Ilmiön vuoksi politiikassa tulee korostaa pitkän aikavälin näkökulmaa sekä tarvetta reagoida ajoissa ikärakenteen muutokseen esimerkiksi työuria pidentämällä ja verotuksen mittavaa nousua tasaamalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme