Helsingin yliopisto

Enemmistö suomalaisista pitää koronavarokeinoja tärkeänä myös molempien rokotteiden jälkeen

Jaa

Suomalaiset ovat yhä motivoituneita noudattamaan toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tutkimuskyselyyn vastanneet tiedostivat, että rokotekattavuuden kasvaessa suojaaminen on edelleen tärkeää. Valtaosa (88 %) piti itsensä ja muiden suojaamista vähintään jossain määrin tärkeänä ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeen ja 65 % vielä molempien rokoteannosten jälkeen.

Kyselyyn vastanneet sanoivat pääosin noudattavansa suojaustoimia siksi, että kokivat ne merkityksellisinä, järkevinä ja omien arvojensa mukaisina. Vain alle 10 % vastaajista piti koronaviruksen leviämisen estämistoimia tarpeettomina, noin 20 % raportoi noudattavansa niitä ainakin osittain ulkoisen paineen vuoksi ja yli 70 % siksi, että piti niitä tärkeinä.

- Omaehtoinen motivaatio toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi onkin olennainen, sillä suurta osaa tarvittavista toimista ei voida jatkuvasti valvoa. Pandemiatorjunta voi onnistua vain, jos kansalaiset ovat valmiita toimimaan vapaaehtoisesti, sanoo projektisuunnittelija Kaisa Saurio Helsingin yliopistosta.

Käyttäytymistieteellistä ja teknistä osaamista yhdistävässä hankkeessa selvitettiin suomalaisten kasvomaskeihin ja muuhun koronasuojaamiseen liittyviä käsityksiä ja asenteita. Teknologian Tutkimuskeskuksen VTT:n ja Helsingin yliopiston Behaviour Change and Wellbeing -ryhmän yhteishankkeen kyselyyn osallistui 2272 yli 18-vuotiasta suomalaista.


Suomalaiset noudattavat suojaustoimia tunnollisesti

Suomessa on ollut maskipakko vain harvoissa tiloissa, mutta vastaajat olivat käyttäneet ja aikoivat käyttää maskia pääosin tunnollisesti. Lähes kaikki vastaajat raportoivat aikovansa käyttää kasvomaskia kaupoissa ja julkisissa kulkuvälineissä: Vain alle 5 % ei aikonut käyttää maskia näissä tilanteissa. Talouden ulkopuolisia ihmisiä tavatessa peräti 33 % ei aikonut käyttää kasvomaskia ollenkaan, ravintolaan tai kahvilaan mennessä 12 % ja liikuntaharrastuksessa 15 %.

 - Myös näissä tilanteissa on tartuntariski ja suositusten noudattaminen tärkeää. Nyt lämpimällä säällä kasvomaskin käyttämisen lisäksi monet myös hyödyntävät mahdollisuutta viettää aikaa ulkona ja esimerkiksi suosivat terasseja, Saurio muistuttaa.

Kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset näyttävät olevan hyvin tietoisia myös uudemmista suosituksista. Esimerkiksi suositus tuulettamisesta ja ilmanvaihdosta on tullut tutuksi, sillä valtaosa (77 %) vastaajista piti myös sitä hyödyllisenä suojaamistapana kasvomaskien, hyvän hygienian ja etäisyyden pitämisen lisäksi.


Tehokkaampia maskeja kymmenesosalla vastaajista


Erityisen tehokkaiksi todettuja FFP2- ja FFP3 -kasvomaskeja käyttää vielä harva. Vastaajista vain noin joka kymmenes kertoi käyttävänsä tavallisesti tällaista tehokkaampaa hengityssuojainta.

- FFP-maskien merkitys kasvaa, jos entistä helpommin leviäviä muunnoksia alkaa esiintyä. Myös FFP-maskeja voi puhdistaa, mutta niiden huipputeho voi kärsiä. Kun tullaan perustasolle maskien käyttö ei ole enää välttämätöntä kuin riskitilanteissa, mutta suositeltavaa kunnes koko väestön rokotussuoja on saavutettu, kertoo tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä. 


Kertakäyttöisen maskin voi puhdistaa 

Vastaajista yli puolet (65%) kertoi käyttävänsä ainakin joskus samaa kertakäyttöiseksi tarkoitettua maskia useita kertoja. VTT:n aiemmat tutkimukset valottavat hyvin tähän liittyviä riskejä. Virukset ja mikrobit voivat elää maskin pinnalla useamman päivän ja tästä syystä esimerkiksi taskusta uudelleen käyttöön otettu maski saattaa levittää epäpuhtauksia.

- Keittämisen on tutkittu puhdistavan myös kertakäyttöiset maskit tehokkaasti. Pesu heikentää suodatustehoa jonkin verran, mutta useassakin pesussa ei alle kangasmaskien. Nyt kesäaikaan on mahdollista hyödyntää myös Espanjassa suositeltua pitkää säilytysaikaa kuivassa ja aurinkoisessa paikassa, Harlin toteaa.


Poikkitieteellisessä hankkeessa yhdistetään käyttäytymistieteellistä ja teknistä osaamista

Yhteishankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa yksilön ja yhteiskunnan suojaamiseen ilmavälitteisiltä, pääosin pisaroin ja aerosolein leviäviltä epidemioilta yhdistämällä käyttäytymistieteellistä ja teknistä osaamista.

Hankkeen tässä osuudessa keskityttiin erityisesti kasvomaskeihin. Lähikontaktien välttäminen kokonaan on tehokkain tapa estää tartuntoja. Varsinkin pitkällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin helposti toteutettavia ja taloudellisilta kustannuksiltaan kohtuullisempia keinoja estää viruksen leviämistä. Kasvomaskien ja muiden kevyempien suojautumiskeinojen tehokas käyttö voi auttaa välttämään kovemmat toimenpiteet, kuten laajat sulkutoimet.

Hankkeen kyselytutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin toukokuun lopulla Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Tutkimuskutsut lähetettiin panelisteille otannalla, joka vastaa väestöä.


Yhteystiedot:

Projektisuunnittelija Kaisa Saurio, puh. 050 3250225, kaisa.saurio@helsinki.fi Apulaisprofessori Nelli Hankonen, puh. 050 3119450, nelli.hankonen@helsinki.fi
Tutkimusprofessori Ali Harlin, puh. 040 5332179, ali.harlin@vtt.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme