Energiajuomia juovilla yläkoululaisilla enemmän päihteiden käyttöä ja vähemmän unta

Tutkimustuloksissa merkittävää oli, että eroja energiajuomia käyttävien ja käyttämättömien nuorten terveystottumuksissa tuli esille jo silloin, kun nuoret käyttivät energiajuomia harvemmin kuin viikoittain.

– Nämä nuoret nukkuivat vähemmän ja raportoivat ongelmallista sosiaalisen median ja päihteiden käyttöä yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia, väitöskirjatutkija Maija Puupponen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta summaa.

Turha riskitekijä nuoren arjessa

Erityisesti energiajuomien viikoittaiskäyttäjät raportoivat käyttämättömiä yleisemmin heikkoa koettua terveyttä ja oireilua, kuten päänsärkyä, vatsa- ja selkäkipuja, alakuloisuutta, ärtyneisyyttä tai pahantuulisuutta, hermostuneisuutta, huimausta ja nukahtamisvaikeutta.

Tarkasteltu terveyskäyttäytyminen kytkeytyy nuoren arkirytmiin. Viikoittain energiajuomia käyttävät jättivät aamupalan syömättä yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Lisäksi energiajuomia käyttävät nuoret nukkuivat vähemmän ja viikoittaiskäyttäjillä riski nukkua vähän oli yli kaksinkertainen verrattuna ei-käyttäviin nuoriin. Energiajuomia viikoittain käyttävät myös kokivat unen useammin riittämättömäksi kuin nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia.

– Tutkimuksemme perusteella ei voida sanoa, aiheuttavatko energiajuomat häiriötä uneen vai juovatko unihäiriöistä jo kärsivät nuoret energiajuomia. Todennäköisesti kyse on molemmista, mutta voidaan todeta, että energiajuomat tuskin ainakaan myönteisesti vaikuttavat nuoren nukkumistottumuksiin, kertoo Puupponen.

Energiajuomien pääasialliset vaikutukset välittyvät keskushermostoon vaikuttavan kofeiinin kautta muun muassa viivästyttämällä nukahtamista tai heikentämällä unen laatua. Nuoruuden kehitysvaiheessa nukahtamisajankohta myöhästyy muutoinkin hormonien vaikutuksesta.

– Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta energiajuomat ovat mutkikas osa terveyskäyttäytymistä muun muassa siitä syystä, että niiden sisältämä kofeiini vaikuttaa elimistössä useita tunteja. Nuoren itsensä tai huoltajan voi olla vaikeaa arvioida juomien vaikutusta ja vaikutusten laajuutta nuorten arkeen, Puupponen pohtii.

Vaikutus keskushermostoon ei ole ainut energiajuomien mahdollinen haittaa aiheuttava ominaisuus.

– Vaikka markkinoilla on sokerittomia juomia, energiajuomien happamuus on haitallista hampaille ja suun terveydelle. Lisäksi on huolestuttavaa, että viikoittain energiajuomia käyttävät nuoret ylsivät juomia käyttämättömiä nuoria harvemmin hampaiden harjaussuositukseen.

Energiajuomien käyttö voi indikoida päihteiden käyttöä

Energiajuomia käyttävät tupakoivat, käyttivät alkoholia, nuuskasivat ja käyttivät kannabista moninkertaisesti yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Lisäksi viikoittaiskäyttäjillä oli korkeampi riski tupakoida ja käyttää alkoholia verrattuna energiajuomia epäsäännöllisesti käyttäviin.

– Nikotiini, alkoholi tai kannabinoidit ovat kofeiinin ohella keskushermostoon vaikuttavia psykoaktiivisia aineita. Tutkimuksessamme ei selvitetty sitä, käytettiinkö päihteitä ja energiajuomia samanaikaisesti, mutta kansainvälisten tutkimusten perusteella erityisesti energiajuomien ja alkoholin samanaikainen käyttö herättää huolta. Tutkimuksessamme energiajuomia viikoittain käyttävät nuoret joivat humalahakuisesti yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käytä energiajuomia.

Epäsäännöllisesti käyttävissä pienempi osuus vähän liikkuvia

Muista tutkituista tekijöistä poiketen vähäisen liikkumisen ja viikoittaisen energiajuomien käytön välillä ei ollut yhteyttä.

– Kiinnostavaa oli, että epäsäännöllisesti energiajuomia käyttävien ryhmässä oli vähiten heitä, jotka kertoivat liikkuvansa vähän eli korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on viitteitä samasta ilmiöstä. Osalla nuorista energiajuomien satunnainen käyttö voi liittyä esimerkiksi liikunta- tai urheilusuoritukseen. Ilmiötä voi selittää ainakin osin energiajuomien markkinointi.

Energiajuomien valmistajat hyödyntävät markkinoinnissaan sosiaalista mediaa, jossa nuorten seuraamat vaikuttajat ja esikuvat – muun muassa urheilijat – mainostavat kyseisiä tuotteita. Energiajuomien käyttö liitetään mainonnan keinoin parempaan suorituskykyyn urheilussa, hyvinvointiin, aktiiviseen ja liikunnalliseen elämäntapaan, keskittymiseen ja päivittäiseen arkirutiiniin. Lapset ja nuoret altistuvat näille mielikuville, vaikka WHO on suosittanut, ettei energiajuomia tulisi markkinoida alaikäisille.

– Energiajuomamainosten yhteydessä tulisi olla vähintään muistutus, että kyseisiä tuotteita ei suositella lapsille ja nuorille. Nykyinen mainonta luo harhakuvaa, että energiajuomia tarvitaan jokapäiväisestä elämästä, opiskelusta ja harrastuksista suoriutumiseen tai ratkaisuksi väsymykseen.

Viesti on selkeä

– Energiajuomien käyttö on yleistä, joten meillä on suuri joukko lapsia ja nuoria, jotka energiajuomia käyttäessään altistuvat säännöllisesti keskushermostoon vaikuttavalle psykoaktiiviselle piristeelle, Puupponen arvioi.

– Energiajuomien jatkuvan käytön pitkittäisvaikutuksia ei tiedetä. Kun halutaan vaikuttaa energiajuomien kulutustottumuksiin, tarvitaan lisää tietoa käytön taustalla olevista syistä, kuten esimerkiksi mahdollisista nuorisokulttuurisista tekijöistä, Puupponen jatkaa.

Tutkimusaineiston perusteella ei voitu selvittää syy-seuraussuhteita, mutta Puupposen viesti on selkeä: energiajuomien käyttö kytkeytyy useisiin epäsuotuisiin terveystekijöihin, jo 13-vuotiailla.

Näin tutkittiin

Tutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta, joka Suomessa tunnetaan nimellä WHO-Koululaistutkimus. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Tämän osatutkimuksen kansallisesti edustava aineisto käsitti 2429 iältään 13- ja 15-vuotiasta nuorta.

Alkuperäinen tutkimus

Puupponen, M., Tynjälä, J., Välimaa, R., Paakkari, L. Associations between adolescents’ energy drink consumption frequency and several negative health indicators. BMC Public Health 23, 258 (2023). https://doi.org/10.1186/s12889-023-15055-6

Lisätietoa

Maija Puupponen
väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
maija.puupponen@jyu.fi
+358406642016