Ennakointikamarin tilannekatsaus: Yritysten rekrytointitarpeet kasvavat Helsingin seudulla

”Merkittävä osa Uudenmaan yrityksistä ei ole vähentämässä henkilöstöään. Lähitulevaisuudessa rekrytointivauhti kiihtyy ja työvoiman kysyntä säilynee korkealla tasolla jatkossakin”, arvioi Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.

Vaikka koronapandemian vaikutukset ovat tasaantumassa, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tehnyt ennakoinnin haasteelliseksi. ”Vaikea tilanne on heikentänyt eri alojen yritysten suhdannenäkymiä, mutta tästä huolimatta työvoiman kysyntä on säilynyt Uudellamaalla korkealla. Pula osaavasta työvoimasta ei ole laskenut, vaikka yritysten suhdannenäkymät ovatkin hieman heikentyneet. Osaajapula koskettaa Helsingin seudulla lähes kaikkia toimialoja”, Oja kertoo.

Ojan mukaan pula työntekijöistä on palannut esiin palvelualoilla, erityisesti matkailussa ja ravintola-alalla, kun työvoiman kysyntä on noussut koronakuopasta.

”Osa työntekijöistä on ehtinyt siirtymään toisille toimialoille koronapandemian aikana. Uusia avoimia työpaikkoja aukeaa kaikilla toimialoilla nyt enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös runsaammin kuin alkuvuodesta 2020. Erityisen näyttävää on ollut palvelu- ja myyntityöntekijöiden kysynnän kasvu. Kuten odottaa saattoi, pandemia ei ole tappanut Uudenmaan palveluvaltaisuutta”, Oja painottaa.

Nykyiset uudistukset eivät vielä riitä osaajapulan ratkaisuksi

Kuluva hallituskausi on tuonut tullessaan suuria koulutus- ja työllisyyspolitiikan uudistuksia, kuten oppivelvollisuusiän pidentämisen sekä työllisyyspalveluiden kuntakokeilut ja niiden siirron kunnille vuodesta 2024 alkaen. Samaan aikaan kohtaanto-ongelma on pahentunut entisestään.

”Ammatillisen koulutuksen tehtävä on tuottaa osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin eikä se voi olla yksinomaan oppivelvollisuusiän pidentämisen väline”, toteaa johtava asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista. ”Nyt on vaarana, että kiireellä valmisteltu uudistus heikentää ammatillisen koulutuksen kykyä vastata jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Uudistukseen on otettava aikalisä”, Vataja vaatii.

TE2024-uudistus siirtää työllisyyspalveluiden hoitamisen kunnille. ”On otettava huomioon, että Helsingin seudun työssäkäyntialue ei noudata kuntarajoja. Uudistuksen toimeenpanossa on myös hyödynnettävä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen osaamista ja varmistettava työllisyys- ja koulutuspalvelujen hyvä saatavuus koko Helsingin seudulla”, sanoo Vataja.

Oppisopimusopiskelijat työllistyvät muita paremmin

Ennakointikamarin kevätkauden tilannekatsaus tarkastelee myös oppisopimuskoulutusta Uudellamaalla. Oppisopimuskoulutus näyttää tilastojen mukaan toimivan Uudellamaalla melko hyvin. ”Vuosina 2009–2020 yli 80 % tutkinnon suorittaneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen pääsääntöisesti töissä. Kun mukaan lasketaan työlliset opiskelijat, nousee osuus yli 90 %:iin. Työllistyminen on selvästi parempaa kuin niillä opiskelijoilla, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan oppisopimuksella”, Oja kertoo.

Hyvistä tuloksista huolimatta oppisopimuksella suoritetun koulutuksen määrä on ollut Uudellamaalla laskussa vuoden 2018 jälkeen. Ojan mukaan oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia tunnetaan edelleen yritysten keskuudessa melko heikosti ja käyttöä saattavat rajoittaa jopa virheelliset olettamat.

Ennakointikamari tuottaa vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan alueelta. Tilannekatsaukset perustuvat tilastojen, tutkimusten, raporttien ja ennakointitietojen sekä Ennakointikamarin omien selvitysten yhdistämiseen. Tilannekatsausten lisäksi Ennakointikamari julkaisee selvityksiä ja ulostuloja työllisyyteen ja osaamistarpeisiin liittyen.