Ennakointikyky vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen

Ylisen tutkimus osoittaa, että 1- ja 2-vuotiaat pystyivät ennakoimaan tutun sanan lopputavun sen alun perusteella, mikä nopeuttaa ja helpottaa sanan tunnistusta. Aiemmin on luultu, että sanantunnistuksen aikaviive lyhenee iän myötä, mutta uudessa tutkimuksessa havaittiin, että lasten sanantunnistukseen liittyvät aivovasteet olivat yhtä nopeita 1- ja 2-vuotiailla. Ne myös vastasivat aikaviiveeltään aikuisten aivovasteita muissa vastaavaa koeasetelmaa käyttäneissä tutkimuksissa.

Tutkimuksen mielenkiintoisin löydös on se, että kun lapset ennakoivat kuulevansa tutun sanan mutta heille esitettiinkin uusi ennestään tuntematon sana, virheellistä ennakointia seurannut aivovaste syntyi vielä nopeammin kuin sanantunnistusvaste ja sen voimakkuus oli yhteydessä 1-vuotiaiden ymmärtämien sanojen lukumäärään. Ennakoiminen ja erityisesti sen seurauksena syntyvä voimakas ja nopea aivovaste uudelle sanalle näyttää edistävän lapsen sanojen oppimista.

Apua mahdollisesti myös kielihäiriöiden tunnistamiseen

Ylisen ja kollegojen tulokset tukevat ja osaltaan selittävät näkemystä, että vauvan kielenkehitystä tukevat runot ja lorut, joissa on ennakoitavia elementtejä, kuten riimi ja rytmi. Ne antavat myös viitteitä siitä, että ennakointikyvyn tutkimusta aivosähkökäyrän avulla voitaisiin mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi kielihäiriöiden riskin varhaisessa tunnistamisessa, mikä puolestaan olisi tärkeää varhaisen kuntoutuksen kannalta.

Menetelmän etuna on, että ennakointiin liittyviä aivovasteita voidaan turvallisesti mitata jo vastasyntyneeltä vauvalta. Jatkotutkimusta kuitenkin tarvitaan. Ylinen kutsuukin lasta odottavia perheitä mukaan Helsingin yliopiston rahoittamaan Oppiva vauva -hankkeeseen, jossa tutkitaan aivosähkökäyrämittauksin vastasyntyneiden vauvojen oppimis- ja ennakointikyvyn ja myöhemmän kielen kehityksen yhteyttä.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimus julkaistiin Developmental Science –lehdessä.