Ensihoitajille oma fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä FirstFit
20.12.2021 09:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 20.12.2021
Ensihoitajilla on havaittu kaksi kertaa suurempi riski työtapaturmiin kuin muilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä. Työssä on fyysisesti kuormittavia työvaiheita, jotka vaativat sekä lihasvoimaa että hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikkaa. Työtehtävien kuormittavuutta lisäävät työympäristön usein haastavat ja vaihtelevat olosuhteet.
Hyvä fyysinen kunto edistää ensihoitajien toiminta- ja työkykyä ja vähentää tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskiä. Alalta on kuitenkin puuttunut yhtenäinen fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen toimintamalli. Työterveyslaitoksen ja ensihoitoalan toimijoiden yhteishankkeessa kehitettiin perusta fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmälle. Menetelmä ottaa huomioon koko testausprosessin ja yhteistyön työpaikan ja työterveyshuollon välillä.
– FirstFit-menetelmä on merkittävä harppaus eteenpäin työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn tukemisessa. Ensihoitoalalla on pitkään keskusteltu työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, mutta itse työn systemaattinen tutkiminen ja kuormittavuuden mittaaminen on ollut vähäistä. FirstFit tarjoaa erinomaisen työkalun tukea yksittäistä ensihoitajaa työssä jaksamisen kehittämiseen sekä ennaltaehkäistä työperäisiä tapaturmia, kertoo hankkeessa mukana ollut ensihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksesta.
Tietoa omista vahvuuksista ja heikkouksista ja eväät kehittymiseen
FirstFit-testistö pohjautuu tässä tutkimuksessa selvitettyihin ensihoitotyön fyysisiin kuormitustekijöihin. Testaus alkaa terveydellisten riskien kartoituksella ja arvioinnilla. Testistöön kuuluvat:
- eteentaivutus istuen
- niskahartiaseudun liikkuvuus
- dynaaminen tasapaino
- epäsuora polkupyöräergometritesti
- käden puristusvoima
- etulankku
- kahvakuulakyykky
- lisäksi mitataan vyötärönympärys ja lasketaan painoindeksi
Parhaimmillaan fyysisen toimintakyvyn testitilanne myös opettaa ergonomisesti oikeita liikeratoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi oman työn nostamis- ja kantamistehtävissä.
Testeistä saa palautteen fyysisestä toimintakyvystä suhteutettuna ikä- ja sukupuolivakioituihin väestötason tai joidenkin ammattien viitearvoihin.
– Testi- ja palautetilanteessa tärkeintä on keskustella tuloksista ja pohtia, missä toimintakyvyn osa-alueissa on kehitettävää ja missä ollaan jo keskinkertaisella, hyvällä tai erinomaisella tasolla, toteaa vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitoksesta.
– Tulosten perusteella testaaja voi antaa ensihoitajalle kohdistettuja harjoitteluohjeita kehitettäville toimintakyvyn osa-alueille ja tarvittaessa ohjata hänet työterveyshuoltoon. FirstFit-menetelmä ei kuitenkaan vielä sisällä valmiita harjoitteluohjeita tai -ohjelmia, täsmentää tutkija Janne Halonen Työterveyslaitoksesta.
Kehittämistyö jatkuu
FirstFit-hankkeen päättyessä testistö ohjeistuksineen ja testipalautteineen on pilotoitu ja se suositellaan otettavaksi käyttöön. Tarkoituksena on kuitenkin jatkaa menetelmän kehittämistä ensihoitajien oman testikohtaisen viitearvoaineiston keräämisellä ja harjoitteluohjeiden laatimisella.
– Kehitämme testistöä edelleen sekä tutkimuksen näkökulmasta että ensihoitajilta ja testaajilta saadun palautteen pohjalta, toteaa Anne Punakallio.
– Tavoitteenamme on herättää ensihoitajien oma motivaatio fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä luoda ensihoitajien työpaikoille positiivinen ilmapiiri fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
FirstFit – Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa (2019–2021) -hanke
- Aloite FirstFit-tutkimukseen tuli Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon toimijoilta, jotka ovat havainneet tarvetta edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi.
- Tutkimuksessa kartoitettiin aikaisempi tutkimus- ja kokemustieto ensihoitajien työn fyysisistä kuormitustekijöistä, ensihoitajien kuormittuneisuudesta sekä menetelmistä ja käytännöistä ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa ja edistämisessä. Tietoa täydennettiin ensihoitajien työn fyysisen kuormittavuuden mittauksilla työvuoroissa sekä ensihoitoalan ja työterveyshuoltojen toimijoiden haastatteluilla.
- Aineistoihin perustuen ensihoitoalan ja tutkimusryhmän yhteisissä työpajoissa edettiin kansainvälisen testausjärjestelmän kehittämisen viitekehyksen mukaisesti. Laadittiin yhteiskehittämällä suositukset testeistä ja testipalautteesta, joita pilotoi yhteensä 25 ensihoitajaa.
- Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, pelastuslaitokset ja Työterveyslaitos
- Hankkeen loppuraportti Julkarissa
- Hankkeen nettisivu: www.ttl.fi/firstfit
Lisätiedot
vanhempi tutkija, Anne Punakallio, Työterveyslaitos, anne.punakallio@ttl.fi, p. 030 474 2648
tutkija, Janne Halonen, Työterveyslaitos, janne.halonen@ttl.fi, p. 030 474 2598
ensihoitopäällikkö, Vesa Jyrkkänen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, vesa.jyrkkanen@turku.fi, p. 040 188 2351
pelastusjohtaja, Seppo Lokka, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, seppo.lokka@espl.fi, p. 020 133 4400
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
