DNA Oyj

Entä jos Vieno-myrsky katkaisee netin? DNA:n asiantuntija kertoo, miten verkko on turvattu – ja mitä ei kannata tehdä, jos netti katkeaa

Jaa

Vieno-myrsky pyyhkii Suomen yli tänään. Puuskainen tuuli lisää sähkökatkoksien riskiä, kun myrsky voi kaataa puita sähkölinjojen päälle. Mutta mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, jos näin käy ja kuluttaja huomaa älylaitteensa verkkoyhteyden olevan poikki? DNA tarjoaa harvinaisen katsauksen verkkonsa valvomoon, jossa varmistetaan suomalaisten netin toimivuus myös kriisin hetkellä.

Kuva: DNA
Kuva: DNA

Tilanteessa, jossa esimerkiksi salama rikkoo tukiaseman tekniikkaa tai myrskytuuli kaataa puun sähkölinjoille, DNA saa tietää verkkohäiriöstä lähes reaaliajassa. Siitä hetkestä lähtee liikkeelle kriittinen selvitysketju: Miksi palvelu on pois käytöstä? Onko jokin hajonnut ja jos, niin mikä? Miten palvelu saadaan takaisin toimintaan mahdollisimman pian?

”Suurin osa häiriöistä on sellaisia, etteivät ne näy asiakkaalle millään lailla. Osan korjaa automatiikka saman tien tai ihminen jopa alle minuutissa etänä, esimerkiksi konfiguraatiomuutoksella tai siirtämällä palveluita varmentaville reiteille. Sähköverkon häiriötilanteessa jokainen tukiasema toimii akkujen varassa keskimäärin kolme tuntia tai jopa pidempään, minkä puitteissa valtaosa häiriöistä päästään korjaamaan”, kertoo valvomon ryhmäpäällikkö Visa Urpelainen.

Myrskyssä maltti on valttia

DNA:n verkonhallintakeskus, eli valvomo, sijaitsee Lahdessa. Oli kyse sitten DNA:n mobiili- tai kiinteistä verkoista, puhelinyhteyksistä tai laajakaistasta, valvomo vastaa verkkojen ja palveluiden toimintakyvyn valvonnasta. Erityisen kovaan testiin joudutaan myrskyn riepotellessa Suomea. Jos puu kaatuu sähkölinjoille aiheuttaen tilapäisen häiriön sähköverkkoon, silloin maltti on kuluttajalle valttia.

”Vaikka myrskyn aikana älylaite tippuisi verkosta, häiriöstä ei kannata heti ilmoittaa – puhtaasti ilmoitusruuhkan ehkäisemiseksi. On parempi odottaa hetki, seurata tilannetta ja olla mieluummin yhteydessä sitten, jos myrskyn laantuessakaan verkko ei toimi. Häiriö on joka tapauksessa varmasti tiedossamme ja viankorjaus käynnissä, vaikka palvelut eivät juuri sillä hetkellä pelaisikaan. Jos puhelut menevät läpi, niin vikanumeroomme soittamalla pääsee kuuntelemaan sinne ladatun yleisen häiriötiedotteen, jossa kerrotaan korjauksen olevan käynnissä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös seurata häiriötiedotteita DNA:n verkkosivuilta”, Urpelainen ohjeistaa.

Operaattoreiden yhteistyö parantunut

Jos sähköverkkoyhtiöt eivät näytä saavan virtaa palautetuksi kolmen tunnin sisällä, operaattorit toimivat itse verkkojen toiminnallisuuden ylläpitämiseksi. Akkuja voi säästää esimerkiksi ajamalla tukiaseman yksittäistä tekniikkaa alas, jolloin mobiilidatayhteydet hetkellisesti heikkenevät mutta tärkein, eli hätäpuhelujen läpimeno, turvataan. Kriittinen asia on myös varavoiman koordinointi, johon liittyvän operaattoreiden välisen yhteistyön Urpelainen sanoo kehittyneen huomattavasti vuosien saatossa.

”Karkeasti kuvaillen 10–15 vuotta sitten jokainen operaattori lähetti oman henkilönsä viemään peräkärryllä varavoimaa samaan kohteeseen, ja siellä autot seisoivat rivissä odottamassa aurausta. Sittemmin on perustettu Häty-ryhmä, jonka mahdollistamalla yhteistyöllä häiriöt saadaan hoidettua järkevämmin. Voimme sopia muiden operaattoreiden kanssa, että vie sinä varavoima tuonne, niin minä vien tänne, jotta varmistetaan hätäpuheluiden toimivuus. Myyntitilanteissa olemme verisiä kilpailijoita, mutta suurhäiriötilanteissa parhaita kavereita”, Urpelainen naurahtaa.

Kriisijohtamismalli käyttöön muutaman kerran vuodessa

DNA toimii suurhäiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä paitsi valtakunnallisten ja alueellisten operaattoreiden myös hätäkeskuslaitosten, Traficomin, pelastuslaitoksen, Krivat-järjestelmää ylläpitävien erillisverkkojen ja alueellisten alihankkijoiden kanssa. Myös Ilmatieteen laitoksen ennusteista on suuri apu varautuessa myrskyihin.

”Valvomon toiminta on nimenomaan jatkuvaa varautumista, ennakointia ja vuoropuhelua. Meillä on oma kriisijohtamismalli, joka on ikään kuin häiriönhallinnan priorisointityökalu. Se otetaan käyttöön muutaman kerran vuodessa, minkä lisäksi harjoittelemme toimintamalleja jatkuvasti ylläpitääksemme varautumisen tasoa. Kaiken lähtökohtana on, että asiakasta palvellaan silloinkin, kun häiriötilanne on päällä. Mitä tiukempi tilanne, sitä parempaa valvomon toiminta on”, Urpelainen lupaa.

DNA:n valvomo

  • DNA:n valtakunnallinen verkonhallintakeskus on toiminut yli 30 vuotta Lahdessa.
  • Valvomoa ylläpiti aiemmin PHP omaa toimintaansa varten. Vuodesta 2000 PHP:n liiketoiminta on ollut osa DNA:ta. Vuonna2011DNA päätti keskittää verkonhallintansa Oulusta ja Lahdesta kokonaan Lahteen.
  • Valvomo jaettiin maaliskuussa 2020 kolmeen osaan toimintavarmuuden säilyttämiseksi. Alkuperäinen verkonhallintakeskus jakautui koronaepidemian alettua fyysisesti kahteen osoitteeseen, jotta niiden henkilöstö ei tapaisi toisiaan. Kolmas ryhmä siirtyi kokonaan etätöihin.
  • DNA:n verkonhallintakeskuksessa on jatkuvassa käytössä valtionyhtiö Suomen Erillisverkkojen tarjoama Krivat-järjestelmä, joka toimii julkisen internetin ja matkapuhelinverkon ulkopuolella.
  • Valvomo raportoi Traficomille, tekee yhteistyötä hätäkeskuksen kanssa ja tarvittaessa myös poliisin kanssa.
  • Myrskyjen ja muiden kriisien varalta harjoitellaan jatkuvasti. Keskiössä on alan toimijoiden yhteinen Häty-ryhmä, jonka Traficom perusti vuonna 2013.

Lisätietoja medialle:

Visa Urpelainen, DNA:n verkonhallintakeskuksen valvomon ryhmäpäällikkö, puh. +358 44 044 6103, visa.urpelainen@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Kuvat

Kuva: DNA
Kuva: DNA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

DNA Oyj
DNA Oyj
PL 10
01044 DNA

http://www.dna.fi

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

DNA:n heinäkuun 2021 myydyimmät puhelimet ja älykellot – koulujen alku kiihdytti puhelinten myyntiä2.8.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

DNA:n heinäkuun myydyimpien puhelimien listaa piti hallussaan neljä laitevalmistajaa – Apple, Samsung, Xiaomi ja OnePlus. Älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden listalla oli laajasti eri valmistajien malleja, mutta kärkipaikkaa piti eSIM-ominaisuudella varustettu Samsungin älykello. Koulujen alku nosti myös edullisemman hintapisteen älypuhelimia listasijoituksissa ylöspäin, minkä lisäksi kuluttajien kiinnostus 5G-puhelimiin jatkui.

DNA:s 5G utvidgades till Asikkala, Sastmola, Raseborg och Nystad – befolkningstäckningen överskred 43 procent av finländarna9.7.2021 09:55:00 EEST | Tiedote

De senaste orterna som anslutits till DNA:s 5G-nät är Asikkala, Sastmola, Raseborg och Nystad. Över 43 procent av finländarna bor redan i 5G-nätets område, dvs. nästan 2,4 miljoner människor, på totalt 108 olika orter. Till följd av att 5G blivit allmännare i regionerna har även dess popularitet ökat markant. I juni var två av tre nya smarttelefoner som såldes av DNA redan 5G-telefoner.

DNA's 5G expanded to Asikkala, Merikarvia, Raseborg and Uusikaupunki – population coverage exceeded 43% of Finns9.7.2021 09:55:00 EEST | Press release

The most recent locations connected to DNA's 5G network are Asikkala, Merikarvia, Raseborg and Uusikaupunki. More than 43% of Finns already live in the network area, i.e. nearly 2.4 million people, in a total of 108 locations. With the regional spread of 5G, its popularity has also clearly increased. Of the new smartphones sold by DNA in June, two out of three were already 5G-capable.

DNA:n 5G laajeni Asikkalaan, Merikarvialle, Raaseporiin ja Uuteenkaupunkiin – väestöpeitto ylitti 43 % suomalaisista9.7.2021 09:55:00 EEST | Tiedote

Tuoreimmat DNA:n 5G-verkkoon liitetyt paikkakunnat ovat Asikkala, Merikarvia, Raasepori ja Uusikaupunki. Verkon alueella asuu jo yli 43 % suomalaisista, eli lähes 2,4 miljoonaa ihmistä, yhteensä 108 eri paikkakunnalla. 5G:n alueellisen yleistymisen myötä myös sen suosio on selvästi kasvanut. Kesäkuussa DNA:n myymistä uusista älypuhelimista jo kaksi kolmesta oli 5G-kykyisiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme