Enterovirusten aiheuttama krooninen infektio voidaan parantaa viruslääkkeillä haimasolumallissa
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut ovat tuhoutuneet. Tämä solutuho johtaa insuliinituotannon häiriöön, ja sitä kautta verensokerin säätelyn pettämiseen. Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 potilasta, ja on arvioitu, että yhden potilaan elinikäinen hoito maksaa noin miljoona euroa. Joten sen lisäksi, että sairaus on päivittäistä hoitoa vaativa ja vaikuttaa potilaan elämään suuresti, sen ennaltaehkäisyllä olisi myös suuri kansantaloudellinen merkitys.
Perinnöllisyydellä on taudin synnyssä suuri merkitys, mutta ympäristötekijöiden ajatellaan voivan käynnistää beetasoluja tuhoavan prosessin geneettisesti herkillä henkilöillä. Prosessi käynnistyy usein jo 1—2 vuoden iässä, mutta se etenee yleensä hitaasti ja voi kestää useita vuosia ennen kuin oireinen diabetes ilmaantuu. Vaikka geneettisesti herkkiä yksilöitä on noin 20 prosenttia väestöstä, vain pieni osa heistä sairastuu. Enterovirukset on yksi eniten tutkittu mahdollinen ympäristöperäinen riskitekijä, ja niiden joukossa erityisesti Coxsackie B -virukset (CVB), joiden on todettu kasvattavan riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Näyttää siltä, että joillakin henkilöillä CVB-virukset voivat aiheuttaa kroonisen infektion haimaan.
Tutkimusnäytöt enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen yhteydestä ovat johtaneet tarpeeseen selvittää, onko kyseessä syy-seuraus-yhteys. Parhaiten tätä voidaan selvittää tutkimuksilla, joissa pyritään joko estämään infektiot rokottamalla tai parantamaan mahdollinen infektio viruslääkkeillä.
Honkimaan väitöskirjatutkimus pureutuu krooniseen CVB1-infektion mekanismeihin haimasoluissa. Infektion aiheuttamia muutoksia haimasoluissa kartoitettiin analysoimalla solujen täydellinen proteiinikoostumus. Infektion kroonistumiseen liittyviä viruksen ominaisuuksia tutkittiin analysoimalla viruksen koko genomin emäsjärjestys uuden sukupolven sekvensointi -menetelmällä.
Tutkimustulosten perusteella sekä isäntäsolussa että viruksen genomissa tapahtuu merkittäviä muutoksia kroonisen infektion aikana. Lisäksi väitöskirjatyössä testattiin eri viruslääkkeiden teho Coxsackie B -virusinfektiota vastaan. Kymmenen valikoitua viruslääkettä testattiin eri Coxsackie B -virusserotyyppien aiheuttamaa infektiota vastaan. Virus pystyttiin häätämään solumallista viruslääkkeillä.
— Jos viruslääkkeillä voidaan osoittaa olevan suotuisa vaikutus, tämä avaisi kokonaan uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn, Honkimaa toteaa.
Parhaillaan Norjassa onkin käynnissä tutkimus, jossa tyypin 1 diabeetikoita hoidetaan viruslääkkeillä sen selvittämiseksi, parantaako hoito insuliinin tuotantoa.
Filosofian maisteri Anni Honkimaan virologian alaan kuuluva väitöskirja Molecular markers and drug treatment for persistent enterovirus infection in pancreatic cell lines tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.10.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kustoksena on professori Heikki Hyöty Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anni Honkimaa
040 065 8666
anni.honkimaa@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme