Helsingin yliopisto

Erityisperheet ovat muuttuneet sote-palveluiden asiakkaista palvelujärjestelmän palvelijoiksi

Jaa

Erityislasten perheet käyttävät vuosien ajan runsaasti sosiaali- ja terveysalan palveluita. Palveluntuottajat eivät kuitenkaan tunnista palveluiden hausta ja käytöstä aiheutuvia tehtäviä, joita perheet joutuvat tekemään palveluita käyttääkseen. Lisäksi palveluiden käyttö hankaloittaa perheen arjen rytmin muodostumista heikentäen perheiden hyvinvointia.

Erityisperheet kokevat esimerkiksi palveluihin liittyvän tiedon etsinnän tiedon digitalisoitumisesta huolimatta työlääksi. Kuva: MostPhotos.
Erityisperheet kokevat esimerkiksi palveluihin liittyvän tiedon etsinnän tiedon digitalisoitumisesta huolimatta työlääksi. Kuva: MostPhotos.

Helsingin yliopistossa väittelevä Ulla Särkikangas on tutkinut erityisperheiden arkeen liittyvää runsasta ja pitkäkestoista sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Erityisperheeksi on määritelty perhe, jossa on vähintään yksi erityistä tukea ja palveluita kehityksensä tueksi tarvitseva lapsi.

Väitöstutkimus osoittaa, että erityisperheillä voi olla vuosien aikana jopa kymmeniä lapsen tilanteesta johtuvia palveluita käytössään. Palveluiden hakeminen sekä niiden vuosia kestävä käyttö teettävät tutkimuksen mukaan perheiden arkeen paljon monimuotoista työtä, joita palveluntuottajat eivät tällä hetkellä joko tunnista tai huomioi osana palveluprosessiaan.

Perheet kokevat esimerkiksi palveluihin liittyvän tiedon etsinnän tiedon digitalisoitumisesta huolimatta työlääksi. Lisäksi hajallaan ja erilaisilla toimintamalleilla toimivat palvelut tekevät perheistä eräänlaisia tiedon arkistointi- ja postinjakelutoimistoja, joissa vanhemmat toimivat projektijohtajan roolissa.

– Erityisperheitä ei välttämättä tunnisteta. Perheet joutuvat usein itse selvittämään tarjolla olevat palvelut. Palveluiden käyttö aiheuttaa perheille monenlaisia tiedon- ja ajanhallintaan liittyviä tehtäviä, jotka piiloutuvat hajallaan toimivien palveluntuottajien näkökentän ulkopuolelle, Ulla Särkikangas toteaa. Lisäksi vanhemmat voivat joutua neuvomaan ja ohjaamaan ammattilaisia heidän omassa työssään ja ottavat näin tehdessään jopa työnjohtajan tai esimiehen roolin kuuluvia tehtäviä itselleen.

Ulla Särkikankaan väitöstutkimus tunnistaa erityisperheiden arjesta myös ajankäytöllisiä haasteita. Palveluntuottajien tarpeista johdetut toimintamallit ja aikataulut aiheuttavat perheiden arkeen erilaisia ajankäytöllisiä ristiriitoja ja paineita, jotka hankaloittavat tai jopa estävät palkkatyön tekemisen.

– Erityisperheiden näkökulmasta palveluntuottajien toiminta voi näkyä ristiriitaisena: palveluiden tavoitteena on perheen arjen ja hyvinvoinnin tukeminen, mutta niiden käyttö vie arvokasta aikaa muulta toiminnalta. Perheillä näyttää myös olevan vaikeuksia löytää sopiva rytmi palvelujärjestelmältä tulevien edellytysten sekä erityislapsen vaatiman tuen ja hoivan kanssa. Tämä osaltaan vaikeuttaa arjen sujuvuuden ja sitä kautta hyvinvoinnin kokemusta, Ulla Särkikangas toteaa.

KTM Ulla Särkikangas väittelee 10.6.2020 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa - - toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Väitöstilaisuus striimataan, ja sitä voi seurata osoitteessa  https://helsinki.zoom.us/j/68235970018?pwd=NExDTFBNYjdvdlpOR3BCN1dXT0E5UT09

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ulla Särkikangas, ulla.sarkikangas@helsinki.fi
Twitter @USarkikangas

Kuvat

Erityisperheet kokevat esimerkiksi palveluihin liittyvän tiedon etsinnän tiedon digitalisoitumisesta huolimatta työlääksi. Kuva: MostPhotos.
Erityisperheet kokevat esimerkiksi palveluihin liittyvän tiedon etsinnän tiedon digitalisoitumisesta huolimatta työlääksi. Kuva: MostPhotos.
Lataa
KTM Ulla Särkikangas.
KTM Ulla Särkikangas.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme