Etätöiden kasvu näkyy selvästi Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin työpaikkailmoituksissa:

• Vuonna 2021 Duunitorilla julkaistiin noin 34 000 työpaikkailmoitusta, joissa kerrottiin etätyömahdollisuudesta.
• Vuonna 2020 sama luku oli noin 18 000 ja vuonna 2019 noin 12 000.
• Etätyöilmoitusten määrä siis kasvoi viime vuonna 89 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
• Ensimmäisenä koronavuonna 2020 etätyöilmoitukset kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 2019.
• Tällä hetkellä Duunitorilla on noin 2 400 avointa etätyöilmoitusta. (Määrä elää jatkuvasti, joten näet tuoreen tilanteen linkistä.)
• Osassa avoimista työtehtävistä työ tapahtuu kokonaan ja osassa osittain etänä.
• Työpaikkoja on todellisuudessa enemmän kuin työpaikkailmoituksia, sillä yhdellä ilmoituksella voidaan hakea suurtakin joukkoa työntekijöitä.

Millä aloilla on eniten etätöitä?

• Duunitorin työpaikkailmoituksista vuonna 2020 ja 2021 eniten etätyömahdollisuuksia oli lukumääräisesti myynnin ja kaupan alalla: 5 572 ilmoitusta, mikä oli noin 10 prosenttia alan ilmoituksista.
• Suhteessa ilmoitusten määrään eniten etätöitä oli taloushallinto- ja pankkialalla:  27 prosentissa alan  ilmoituksista oli maininta etätyömahdollisuudesta.
• Muista aloista etätöitä tarjottiin runsaasti muun muassa konsulteille, lakialalla, it-alalla ja henkilöstöalalla. Näillä aloilla etätyömaininta oli noin viidesosassa kaikista avoimista tehtävistä.

Etätöitä etsittiin yli miljoona kertaa vuonna 2021

Etätyöt ovat houkutelleet työnhakijoita myös ennen koronakriisiä, mutta Duunitorin kävijädatan perusteella kiinnostus on kasvanut huomattavasti:

• Vuonna 2021 etätöitä haettiin Duunitori.fissä yhteensä noin 1 240 000 kertaa.
• Vuonna 2020 sama luku oli 670 000 ja vuonna 2019 se oli 360 000.
• Etätyöhakujen määrä kasvoi siis viime vuonna 85 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2020 kasvua oli 86 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Etätyö jakaa työmarkkinat kolmeen ryhmään

Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto hahmottaa etätyökeskustelua jakamalla työmarkkinat tehtävien mukaan kolmeen ryhmään:

1. Työtehtävät, joita ei ole mielekästä tai mahdollista tehdä etänä. Esimerkiksi lähes kokonaan teollinen tuotanto ja terveydenhuolto sekä huomattava osa palvelusektorista, kuten matkailu- ja ravintolatyöntekijät.
2. Työt, joita on totuttu tekemään ainakin osan ajasta paikkariippumattomasti jo ennen koronapandemiaa. Esimerkiksi ulkomaankaupan ja yritysmyynnin työt sekä it-alan tehtävät.
3. Tehtävät, joissa töiden tekemistä ei ole osattu tai haluttu järjestää paikkariippumattomasti, vaikka se olisi ollut mahdollista.

”Karkeasti ajatellen kaksi ensimmäistä ryhmää edustavat yhteensä noin kahta kolmannesta kaikista työtehtävistä. Kolmannen ryhmän siirtymä etätöihin taas hallitsi julkista keskustelua ensimmäisenä koronakeväänä 2020”, Vaisto sanoo.

Hän ajattelee, että etätyö oli tullut jäädäkseen jo ennen pandemiaa. Yhteiskunnan sulkutoimet vain nopeuttivat työtavan omaksumista uusilla aloilla.

Haasteina johtaminen ja yhteenkuuluvuuden tunne

Valtaosa Kansalliseen rekrytointitutkimukseen 2021 vastanneista rekrytoijista ja johtajista koki, että etätyön vaatima infrastruktuuri, kuten työkalut ja yhteydet, oli kunnossa. Sen sijaan vain alle kolmasosan työpaikalla etätyöhön oli saatu koulutusta.

”Vaikuttaa siltä, että etätyön järjestämiseen on suomalaisilla työpaikoilla suhtauduttu ensisijaisesti teknisenä kysymyksenä, vaikka paikkariippumaton työ edellyttää sekä teknisiä että kulttuurisia kyvykkyyksiä”, Vaisto pohtii.

Hän nostaa esimerkiksi it-alan, jolla etätyöt ovat olleet arkea jo kauan ennen koronakriisiä. Kyse ei ole vain teknisistä valmiuksista.

”Alalla on kamppailtu osaajista jo pitkään. Työntekijän vapaus päättää itse työntekopaikastaan oli ennen houkuttelutekijä, mutta nykyään peruskauraa. It-alan suuret työnantajat ovat ehtineet rakentaa työntekokulttuuria, joka toimii riippumatta työntekijän fyysisestä sijainnista.”

Johtaminen on murroksessa, mutta muutos kohti vähemmän autoritääristä ja palvelevampaa johtamista ei vielä näy useimmilla työpaikoilla. Tuoreen Henkilöstökokemusraportin mukaan suomalaiset ovat kaikkein tyytymättömimpiä johtamiseen. Vanhanaikainen johtamiskulttuuri ja etätyö sopivat huonosti yhteen.

”Etätyöhön siirtyminen on varmasti ollut vaikeaa työpaikoilla, joiden johtamiskäsitykset ovat korostaneet valvontaa ja kontrollia. Etätyö ei toimi ilman luottamusta.”

Hommat saattavat hoitua etänäkin tehokkaasti, mutta yhteishenki vaatii erityishuomiota. 68 prosenttia rekrytointitutkimuksen vastaajista piti etätyön tekoa sujuvana, mutta vain 22 prosenttia koki yhteenkuuluvuuden tunteen toteutuvan etätyössä.

”Johtamiskulttuurin ohella yhteenkuuluvuuden kokemuksen tuottaminen on lähitulevaisuuden työpaikkojen merkittävimpiä haasteita, kun etä- ja läsnätyötä yhdistelevä hybridimalli alkaa vakiintua normiksi. Koronakriisin ansiosta osaamme ehkä myös uudella tavalla antaa arvoa työyhteisön kohtaamisille, joita ennen pidimme itsestäänselvinä.”

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä! Tutustu myös Duunitorin kaikille avoimeen työmarkkinapalveluun, joka kertoo esimerkiksi, mitkä alat kiinnostavat hakijoita ja millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja.