Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Aikuiskoulutus ei houkuta niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät

Jaa

Ns. supistuvissa ammateissa työskentelevät osallistuvat aikuiskoulutukseen melko vähän, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Kouluttautuminen kasautuu eli aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti nuoremmat ikäryhmät sekä ne, joilla on jo ennestään hyvä koulutus. Iäkkäämmät ja heikommin koulutetut suorittavat vain harvoin jonkin muotoisen tutkinnon ja osallistuvat todennäköisemmin vain työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Rita Asplund ja Antti Kauhanen, ETLA.
Rita Asplund ja Antti Kauhanen, ETLA.

Suomenkin työmarkkinoilla yksi merkittävimpiä ilmiöitä viime vuosikymmenten aikana on ollut ammattirakenteiden jatkuva muutos. Yrityksissä tuhoutuu vuosittain keskimäärin 12 prosenttia työpaikoista, mikä tarkoittaa noin 500 työpaikkaa joka päivä.

Työpaikkoja syntyy kuitenkin likimain saman verran kuin niitä tuhoutuu, tai jopa hieman enemmän. Teknologinen kehitys ja innovaatiot synnyttävät ja tuhoavat työpaikkoja, mutta työtä itsessään ne eivät tuhoa vaan työn sisältö muuttuu. Tämä ns. luovan tuhon prosessi on merkittävä tekijä Suomenkin talouskasvun taustalla.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Rita Asplundin, Antti Kauhasen ja Pekka Vanhalan tänään julkaistun tutkimuksen ”Supistuvissa ammateissa toimineet: aikuiskoulutukseen osallistuminen vähäistä” (ETLA Raportti 94) mukaan Suomen ammattirakenteet ovat muuttuneet selvästi vuosina 1997-2015. Kasvavia ammattiluokkia ovat olleet johtajat, asiantuntijat sekä palvelu- ja myyntitehtävät. Erityisen voimakkaasti supistuvia ammattiluokkia puolestaan ovat olleet toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen työntekijäammatit. Pääosa supistuvista ammateista kuuluu keskipalkkatehtäviin.

Tutkimuksessa käytiin läpi supistuvissa ammateissa toimineita henkilöitä, heidän osallistumistaan aikuiskoulutuksen eri muotoihin sekä heidän pitkän aikavälin työmarkkinatulemiaan. Analyysin aikaväli on 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2009. Tutkijoiden mukaan supistuvissa ammateissa työskennelleet osallistuivat aikuiskoulutukseen melko vähän. Nuoremmat ikäryhmät ja korkeamman pohjakoulutuksen omaavat olivat vahvasti yliedustettuina jonkin muotoisen tutkinnon suorittamiseen tähtäävässä aikuiskoulutuksessa.

Iäkkäämpien ja heikommin koulutettujen tyypillisin aikuiskoulutuksen muoto oli työvoimapoliittinen koulutus, ja heidän työmarkkina-asemansa oli myös usein heikompi. Tulokset herättävätkin monta kysymystä ja jatkotutkimuksen aihetta, päättelee Etlan tutkimusneuvonantaja Rita Asplund.

-        Tämä herättää pohtimaan, onko aikuiskoulutukseen osallistuminen ylipäänsä riittävää. Eli onko sittenkin niin, että aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti ne henkilöt, joiden työllisyysnäkymät ovat muutoinkin paremmat ja onko itse koulutuksen vaikuttavuudessa parantamisen varaa? Näitä kysymyksiä olisi syytä jatkossa pohtia ja selvittää, kuten myös ikääntyneiden kouluttautumisen tukemista jollain lailla, Asplund sanoo.

Raportti on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Polkuja työhön -hanketta (hankenumerot 303533 ja 303536).

Asplund, Rita – Kauhanen, Antti – Vanhala, Pekka: ”Supistuvissa ammateissa toimineet: aikuiskoulutukseen osallistuminen vähäistä” (ETLA Raportti 94) 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Rita Asplund ja Antti Kauhanen, ETLA.
Rita Asplund ja Antti Kauhanen, ETLA.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla aloittaa yhteistyön World Economic Forumin kanssa10.8.2020 09:00:00 EESTTiedote

Etla on aloittanut sisältöyhteistyön Davosin talousfoorumista tunnetun World Economic Forumin (WEF) kanssa. Yhteistyön puitteissa WEF julkaisee verkkosivuillaan myös Etlassa tehtyjä tutkimuksia ja hyödyntää tulevaisuuskartoissaan Etlan tutkimusdataa. Yhteistyön kautta Etla tavoittelee laajempaa kansainvälistä näkyvyyttä tutkimuksilleen. Etla on toiminut WEF:n yhteistyökumppanina myös aiemmin kansainvälisten kilpailukykyvertailujen laadinnassa ja vastaa vertailujen Suomen osuudesta.

Etla: Suomen teollisuus romahti EU:ssa vähiten, tavaraviennin määrä on nyt selvässä laskussa6.8.2020 08:30:00 EESTTiedote

Suomen teollisuustuotannon määrä jäi toukokuussa vain neljä prosenttia vuoden takaista alemmaksi. Kaikissa muissa EU-maissa tilanne oli huonompi. Suomen tavaravienti on kuitenkin koronakeväänä lähtenyt laskuun, samalla kun teollisuuden uudet tilaukset ja kokonaistyöllisyys ovat alkaneet heikentyä. Tiedot käyvät ilmi Etlan elokuun Kuukausiraportista, joka on tutkimuslaitoksen kuukausittain päivittämä suhdanneraportti tilaajille. Etla julkaisee Kuukausiraportin nyt poikkeuksellisesti maksutta ladattavaksi.

Rakennusvirheet kuriin – urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden osaamista on hyödynnettävä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa30.7.2020 08:34:51 EESTTiedote

Rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan laatuun vaikuttavia ongelmakohtia rakennusalalla ovat yhteisen, laatua määrittävän mittarin puuttuminen sekä alan pirstaleisuus. Laatukriteerit tulisikin määrittää erikseen yksittäisille rakennushankkeille, samalla kun vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken pitää parantaa. Lisäksi parempi hanke- ja tuotantoaikataulujen hallinta voi vähentää virhealttiutta.

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme