Etla: Aikuiskoulutus ei houkuta niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät
Suomenkin työmarkkinoilla yksi merkittävimpiä ilmiöitä viime vuosikymmenten aikana on ollut ammattirakenteiden jatkuva muutos. Yrityksissä tuhoutuu vuosittain keskimäärin 12 prosenttia työpaikoista, mikä tarkoittaa noin 500 työpaikkaa joka päivä.
Työpaikkoja syntyy kuitenkin likimain saman verran kuin niitä tuhoutuu, tai jopa hieman enemmän. Teknologinen kehitys ja innovaatiot synnyttävät ja tuhoavat työpaikkoja, mutta työtä itsessään ne eivät tuhoa vaan työn sisältö muuttuu. Tämä ns. luovan tuhon prosessi on merkittävä tekijä Suomenkin talouskasvun taustalla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Rita Asplundin, Antti Kauhasen ja Pekka Vanhalan tänään julkaistun tutkimuksen ”Supistuvissa ammateissa toimineet: aikuiskoulutukseen osallistuminen vähäistä” (ETLA Raportti 94) mukaan Suomen ammattirakenteet ovat muuttuneet selvästi vuosina 1997-2015. Kasvavia ammattiluokkia ovat olleet johtajat, asiantuntijat sekä palvelu- ja myyntitehtävät. Erityisen voimakkaasti supistuvia ammattiluokkia puolestaan ovat olleet toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen työntekijäammatit. Pääosa supistuvista ammateista kuuluu keskipalkkatehtäviin.
Tutkimuksessa käytiin läpi supistuvissa ammateissa toimineita henkilöitä, heidän osallistumistaan aikuiskoulutuksen eri muotoihin sekä heidän pitkän aikavälin työmarkkinatulemiaan. Analyysin aikaväli on 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2009. Tutkijoiden mukaan supistuvissa ammateissa työskennelleet osallistuivat aikuiskoulutukseen melko vähän. Nuoremmat ikäryhmät ja korkeamman pohjakoulutuksen omaavat olivat vahvasti yliedustettuina jonkin muotoisen tutkinnon suorittamiseen tähtäävässä aikuiskoulutuksessa.
Iäkkäämpien ja heikommin koulutettujen tyypillisin aikuiskoulutuksen muoto oli työvoimapoliittinen koulutus, ja heidän työmarkkina-asemansa oli myös usein heikompi. Tulokset herättävätkin monta kysymystä ja jatkotutkimuksen aihetta, päättelee Etlan tutkimusneuvonantaja Rita Asplund.
- Tämä herättää pohtimaan, onko aikuiskoulutukseen osallistuminen ylipäänsä riittävää. Eli onko sittenkin niin, että aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti ne henkilöt, joiden työllisyysnäkymät ovat muutoinkin paremmat ja onko itse koulutuksen vaikuttavuudessa parantamisen varaa? Näitä kysymyksiä olisi syytä jatkossa pohtia ja selvittää, kuten myös ikääntyneiden kouluttautumisen tukemista jollain lailla, Asplund sanoo.
Raportti on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Polkuja työhön -hanketta (hankenumerot 303533 ja 303536).
Asplund, Rita – Kauhanen, Antti – Vanhala, Pekka: ”Supistuvissa ammateissa toimineet: aikuiskoulutukseen osallistuminen vähäistä” (ETLA Raportti 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rita Asplundtutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050-594 2311rita.asplund@etla.fiAntti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Muistutuskutsu medialle: Huomenna tiistaina 26.3 Etlan laaja talousennuste julki25.3.2024 09:54:22 EET | Tiedote
Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Saako EKP inflaation hallintaan ja miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Mitkä ovat kotitalouksien näkymät?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme