Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: aikuiskoulutus yleistyy korkeasti koulutetuilla, vaikka hyödyt ovat pienet ja kustannukset suuret – ”Koulutukseen olisi saatava peruskoulutaustaisia”

Jaa
Aikuisena aloitetut opinnot nostavat ansioita ja työllisyyttä, mutta vaikutukset riippuvat huomattavasti koulutustaustasta. Tänään julkaistun Etla Working Paperin ja Muistion mukaan aikuiskoulutus hyödyttää eniten peruskoulutaustaisia, jotka pyrkivät nostamaan omaa koulutustasoaan. Sen sijaan korkeakoulututkinnon jo suorittaneilla aikuisopintojen hyödyt eivät riitä kattamaan koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Opintojen kohdentumiseen tulisikin kiinnittää huomiota työn murroksen edetessä ja aikuiskoulutuksen yleistyessä.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.

Aikuisten kouluttautuminen on yleistynyt Suomessa 20 viime vuoden aikana, ja uusia tutkintoja on aloitettu erityisesti toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa. Aikuiskoulutus on osa ns. jatkuvaa oppimista, jolla pyritään vastaamaan työn murroksen aiheuttamaan muutokseen työmarkkinoilla. Jatkuvaan oppimiseen käytetäänkin enenevässä määrin yhteiskunnan resursseja, mutta sen ansio- ja työllisyysvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin.

Tänään julkaistusta tutkimuksesta (Etla Muistio 102 ja Etla Working Papers 91) ilmenee, että aikuisena aloitetut opinnot nostavat niin ansioita kuin työllisyyttäkin, mutta vaikutukset riippuvat huomattavasti henkilön koulutustaustasta. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.

Pelkän perusasteen suorittaneilla aikuiskoulutuksen ansio- ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti korkeammat kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Aikuiskoulutuksesta saatavat hyödyt eivät korkeakoulutaustaisilla riitä edes kattamaan koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Peruskoulun suorittaneilla aikuiskoulutukseen osallistumisen hyödyt sen sijaan ovat kustannuksia suuremmat.

– Julkisen talouden näkökulmasta aikuiskoulutuksen hyödyt ylittävät kustannukset silloin, kun peruskoulutaustaiset aloittavat opinnot jo toisella asteella riittävän nuorena. Toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen kaikissa tapauksissa, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Aikuiskoulutusta kohdennettava peruskoulutaustaisiin sekä työllistäville aloille

Investointeja aikuiskoulutukseen perustellaan tyypillisesti työllisyyden parantamisella ja niiden oletetaan vaikuttavan positiivisesti myös julkisen talouden tasapainoon. Etlan tutkimuksen mukaan kuitenkin vain pieni osa aikuiskoulutusinvestoinneista on linjassa tämän tavoitteen kanssa. Olennaista olisi jatkossa kohdistaa resurssit niin, että hyödyt ylittävät kustannukset, sanoo Etlan Kauhanen.

– Koulutuspanokset tulisi kohdistaa henkilöihin, jotka nostavat koulutustasoaan. Aikuiskoulutukseen olisi saatava peruskoulutaustaisia, sillä heitä koulutus nimenomaan hyödyttäisi. Ikävä kyllä, perusasteen suorittaneiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ei ole Suomessa lisääntynyt. Sen sijaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden aikuisopinnot ovat lisääntyneet, mikä ei ole linjassa julkisen talouden tavoitteen kanssa, Kauhanen toteaa.

Myös teollisuusmaiden talousjärjestö OECD on äskettäin suositellut Suomea kohdistamaan aikuiskoulutusta tukevia rahoitusinstrumentteja nykyistä paremmin.

Aikuiskoulutuksen tulisi tutkijoiden mukaan olla myös sellaista, että koulutuksen aikaiset tulonmenetykset jäävät mahdollisimman pieniksi. Korkeakoulutaustaisilla aikuisopintojen aloittaminen johtaa muita suurempiin tulonmenetyksiin eikä ansiokehitys juurikaan parane pidemmälläkään aikavälillä. Peruskoulutaustaisilla taas ansiot kasvavat nopeasti opintojen aloittamisen jälkeen.

Myös eri koulutusalojen välillä on suuria eroja työllisyysvaikutuksissa, ja joillakin aloilla vaikutus on jopa negatiivinen. Siksi koulutuspanokset tulisi kohdistaa myös koulutuksiin, jotka edesauttavat työllistymistä.

Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-Säätiö.

 

Kauhanen, Antti - Virtanen, Hanna: Heterogeneity in Labor Market Returns to Adult Education (Etla Working Papers 91)

Kauhanen, Antti - Virtanen, Hanna: Kannattavatko investoinnit aikuiskoulutukseen? (Etla Muistio 102)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye