Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: aikuiskoulutus yleistyy korkeasti koulutetuilla, vaikka hyödyt ovat pienet ja kustannukset suuret – ”Koulutukseen olisi saatava peruskoulutaustaisia”

Jaa

Aikuisena aloitetut opinnot nostavat ansioita ja työllisyyttä, mutta vaikutukset riippuvat huomattavasti koulutustaustasta. Tänään julkaistun Etla Working Paperin ja Muistion mukaan aikuiskoulutus hyödyttää eniten peruskoulutaustaisia, jotka pyrkivät nostamaan omaa koulutustasoaan. Sen sijaan korkeakoulututkinnon jo suorittaneilla aikuisopintojen hyödyt eivät riitä kattamaan koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Opintojen kohdentumiseen tulisikin kiinnittää huomiota työn murroksen edetessä ja aikuiskoulutuksen yleistyessä.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.

Aikuisten kouluttautuminen on yleistynyt Suomessa 20 viime vuoden aikana, ja uusia tutkintoja on aloitettu erityisesti toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa. Aikuiskoulutus on osa ns. jatkuvaa oppimista, jolla pyritään vastaamaan työn murroksen aiheuttamaan muutokseen työmarkkinoilla. Jatkuvaan oppimiseen käytetäänkin enenevässä määrin yhteiskunnan resursseja, mutta sen ansio- ja työllisyysvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin.

Tänään julkaistusta tutkimuksesta (Etla Muistio 102 ja Etla Working Papers 91) ilmenee, että aikuisena aloitetut opinnot nostavat niin ansioita kuin työllisyyttäkin, mutta vaikutukset riippuvat huomattavasti henkilön koulutustaustasta. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.

Pelkän perusasteen suorittaneilla aikuiskoulutuksen ansio- ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti korkeammat kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Aikuiskoulutuksesta saatavat hyödyt eivät korkeakoulutaustaisilla riitä edes kattamaan koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Peruskoulun suorittaneilla aikuiskoulutukseen osallistumisen hyödyt sen sijaan ovat kustannuksia suuremmat.

– Julkisen talouden näkökulmasta aikuiskoulutuksen hyödyt ylittävät kustannukset silloin, kun peruskoulutaustaiset aloittavat opinnot jo toisella asteella riittävän nuorena. Toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen kaikissa tapauksissa, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Aikuiskoulutusta kohdennettava peruskoulutaustaisiin sekä työllistäville aloille

Investointeja aikuiskoulutukseen perustellaan tyypillisesti työllisyyden parantamisella ja niiden oletetaan vaikuttavan positiivisesti myös julkisen talouden tasapainoon. Etlan tutkimuksen mukaan kuitenkin vain pieni osa aikuiskoulutusinvestoinneista on linjassa tämän tavoitteen kanssa. Olennaista olisi jatkossa kohdistaa resurssit niin, että hyödyt ylittävät kustannukset, sanoo Etlan Kauhanen.

– Koulutuspanokset tulisi kohdistaa henkilöihin, jotka nostavat koulutustasoaan. Aikuiskoulutukseen olisi saatava peruskoulutaustaisia, sillä heitä koulutus nimenomaan hyödyttäisi. Ikävä kyllä, perusasteen suorittaneiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ei ole Suomessa lisääntynyt. Sen sijaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden aikuisopinnot ovat lisääntyneet, mikä ei ole linjassa julkisen talouden tavoitteen kanssa, Kauhanen toteaa.

Myös teollisuusmaiden talousjärjestö OECD on äskettäin suositellut Suomea kohdistamaan aikuiskoulutusta tukevia rahoitusinstrumentteja nykyistä paremmin.

Aikuiskoulutuksen tulisi tutkijoiden mukaan olla myös sellaista, että koulutuksen aikaiset tulonmenetykset jäävät mahdollisimman pieniksi. Korkeakoulutaustaisilla aikuisopintojen aloittaminen johtaa muita suurempiin tulonmenetyksiin eikä ansiokehitys juurikaan parane pidemmälläkään aikavälillä. Peruskoulutaustaisilla taas ansiot kasvavat nopeasti opintojen aloittamisen jälkeen.

Myös eri koulutusalojen välillä on suuria eroja työllisyysvaikutuksissa, ja joillakin aloilla vaikutus on jopa negatiivinen. Siksi koulutuspanokset tulisi kohdistaa myös koulutuksiin, jotka edesauttavat työllistymistä.

Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-Säätiö.

 

Kauhanen, Antti - Virtanen, Hanna: Heterogeneity in Labor Market Returns to Adult Education (Etla Working Papers 91)

Kauhanen, Antti - Virtanen, Hanna: Kannattavatko investoinnit aikuiskoulutukseen? (Etla Muistio 102)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Muistutuskutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa 19.1. klo 1117.1.2022 10:23:27 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

Kutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa14.1.2022 12:10:49 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

T&k-tukien ja verohelpotusten lisääminen kannattaa – tuet kuitenkin kohdennettava huolella13.1.2022 09:11:53 EET | Tiedote

Tänään julkaistu Etlan ja VATT:n tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

Muistutuskutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:3011.1.2022 10:23:11 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus (vaatii ennakkoilmoittautumisen) Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimus

Kutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:305.1.2022 10:02:32 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimusraportin tuloksia. Paneelikeskust

ICT-sektorin ”piilopäästöt” ulkomaisissa toimitusketjuissa jäävät yritysten päästöanalyysien ulkopuolelle4.1.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Informaatiosektorin yritysten raportoimat päästöt voivat olla huomattavasti suuremmat, kun tarkasteluun otetaan mukaan myös toimitusketjut. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomessa yksittäisen yrityksen hankinnat ja ulkoistamispäätökset voivat muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä merkittävästi huonompaan, koska alan hankinnat tulevat ICT-sektoria huomattavasti saastuttavimmilta toimialoilta. Yritysten päästöjen raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää kattamaan myös toimitusketjut. Erityisesti tulisi selvittää ulkomaisten suoratoistopalveluita tarjoavien yritysten vaikutus päästöihin.

Etla: koronaepävarmuus jatkuu, mutta loppuvuoden 2022 näkymä jo selvästi kirkkaampi28.12.2021 06:00:00 EET | Tiedote

Kolmas koronavuosi 2022 ei käynnisty valoisissa merkeissä omikronmuunnoksen levitessä. Etlan tutkijat katsovat kuitenkin tänään julkaistussa muistiossa koko vuoden 2022 talouskehitystä varovaisen optimisesti. Suomessa kasvu jatkuu, vaikkakin kuluvaa vuotta hitaampana. Pandemian hankalin vaihe on alkuvuonna, mutta kesää kohti palveluiden kulutus vauhdittuu uudelleen, ja loppuvuoden näkymä on selvästi kirkkaampi. Samalla paine kestävän, kasvuystävällisen ja vastasyklisen talouspolitiikan tekemiseen Suomessa kasvaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme