Etla: aikuiskoulutus yleistyy korkeasti koulutetuilla, vaikka hyödyt ovat pienet ja kustannukset suuret – ”Koulutukseen olisi saatava peruskoulutaustaisia”

Aikuisten kouluttautuminen on yleistynyt Suomessa 20 viime vuoden aikana, ja uusia tutkintoja on aloitettu erityisesti toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa. Aikuiskoulutus on osa ns. jatkuvaa oppimista, jolla pyritään vastaamaan työn murroksen aiheuttamaan muutokseen työmarkkinoilla. Jatkuvaan oppimiseen käytetäänkin enenevässä määrin yhteiskunnan resursseja, mutta sen ansio- ja työllisyysvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin.

Tänään julkaistusta tutkimuksesta (Etla Muistio 102 ja Etla Working Papers 91) ilmenee, että aikuisena aloitetut opinnot nostavat niin ansioita kuin työllisyyttäkin, mutta vaikutukset riippuvat huomattavasti henkilön koulutustaustasta. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen.

Pelkän perusasteen suorittaneilla aikuiskoulutuksen ansio- ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti korkeammat kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Aikuiskoulutuksesta saatavat hyödyt eivät korkeakoulutaustaisilla riitä edes kattamaan koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Peruskoulun suorittaneilla aikuiskoulutukseen osallistumisen hyödyt sen sijaan ovat kustannuksia suuremmat.

– Julkisen talouden näkökulmasta aikuiskoulutuksen hyödyt ylittävät kustannukset silloin, kun peruskoulutaustaiset aloittavat opinnot jo toisella asteella riittävän nuorena. Toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen kaikissa tapauksissa, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Aikuiskoulutusta kohdennettava peruskoulutaustaisiin sekä työllistäville aloille

Investointeja aikuiskoulutukseen perustellaan tyypillisesti työllisyyden parantamisella ja niiden oletetaan vaikuttavan positiivisesti myös julkisen talouden tasapainoon. Etlan tutkimuksen mukaan kuitenkin vain pieni osa aikuiskoulutusinvestoinneista on linjassa tämän tavoitteen kanssa. Olennaista olisi jatkossa kohdistaa resurssit niin, että hyödyt ylittävät kustannukset, sanoo Etlan Kauhanen.

– Koulutuspanokset tulisi kohdistaa henkilöihin, jotka nostavat koulutustasoaan. Aikuiskoulutukseen olisi saatava peruskoulutaustaisia, sillä heitä koulutus nimenomaan hyödyttäisi. Ikävä kyllä, perusasteen suorittaneiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ei ole Suomessa lisääntynyt. Sen sijaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden aikuisopinnot ovat lisääntyneet, mikä ei ole linjassa julkisen talouden tavoitteen kanssa, Kauhanen toteaa.

Myös teollisuusmaiden talousjärjestö OECD on äskettäin suositellut Suomea kohdistamaan aikuiskoulutusta tukevia rahoitusinstrumentteja nykyistä paremmin.

Aikuiskoulutuksen tulisi tutkijoiden mukaan olla myös sellaista, että koulutuksen aikaiset tulonmenetykset jäävät mahdollisimman pieniksi. Korkeakoulutaustaisilla aikuisopintojen aloittaminen johtaa muita suurempiin tulonmenetyksiin eikä ansiokehitys juurikaan parane pidemmälläkään aikavälillä. Peruskoulutaustaisilla taas ansiot kasvavat nopeasti opintojen aloittamisen jälkeen.

Myös eri koulutusalojen välillä on suuria eroja työllisyysvaikutuksissa, ja joillakin aloilla vaikutus on jopa negatiivinen. Siksi koulutuspanokset tulisi kohdistaa myös koulutuksiin, jotka edesauttavat työllistymistä.

Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-Säätiö.

 

Kauhanen, Antti - Virtanen, Hanna: Heterogeneity in Labor Market Returns to Adult Education (Etla Working Papers 91)

Kauhanen, Antti - Virtanen, Hanna: Kannattavatko investoinnit aikuiskoulutukseen? (Etla Muistio 102)