Etla arvioi: Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä kaksinkertaistunut
Tekoälyä kehittävien tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Etlan tekemän kartoituksen mukaan tekoälyä hyödyntää nyt liki tuhat yritystä eli yritysten määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2017. Tekoälyn käyttö kasvoi erityisesti ohjelmistoyrityksissä sekä liikkeenjohdon konsultoinnissa. Kasvusta huolimatta tekoäly-yritysten määrä Suomessa on vielä varsin maltillinen.
Ensimmäisenä Digibarometrin yhteydessä vuonna 2017 tehdyssä kartoituksessa Suomessa oli 358 tekoälyä kehittävää tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävää yritystä. Vuonna 2019 näitä yrityksiä on jo 947 eli määrä on kasvanut 2,6-kertaiseksi, käy ilmi Etlan tekemästä tuoreesta arviosta. Iso osa tekoälyä hyödyntävistä yrityksistä toimii ohjelmistosuunnittelussa, sen konsultoinnissa ja siihen liittyvässä toiminnassa. Vastaavasti teollisuuden ja kaupan alan yritykset loistavat kartoituksessa poissaolollaan.
- Tälle listalta poissaololle voi olla monia syitä. Yritykset eivät esimerkiksi halua kertoa olevansa mukana tekoälykehityksessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtava tutkija Timo Seppälä.
Uusina toimialoina tekoälyä hyödyntävät liike-elämän muut palvelut sekä muu koulutus. Tekoälyä hyödyntävät yritykset ovat varsin keskittyneitä sijainnin suhteen, sillä kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Muualla Suomessa toimii vasta joitakin kymmeniä tekoäly-yrityksiä, mutta potentiaalia kasvavalle tekoälyn hyödyntämiselle olisi olemassa.
- Tekoäly-yritysten kasvualueita ovat Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi, Etlan Timo Seppälä luettelee.
Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon. Etla kertoi heinäkuun alussa esimerkiksi terveydenhuoltoalan tekoälyteknologioiden saamista pääomarahoituksista (ks. Etla-tiedote aiheesta). Tekoälyn saamaan huomioon nähden sitä hyödyntävien tai kehittävien yritysten määrä Suomessa on kuitenkin tuoreen arvion valossa varsin maltillinen. Tekoälyä hyödyntävien yritysten suhteellinen osuus on kasvusta huolimatta vielä varsin pieni: Suomessa toimivat tekoälyfirmat kattavat noin 0,3 prosenttia vähintään yhden henkilön työllistävästä yrityskannasta.
Johtava tutkija Timo Seppälä huomauttaa, että arvion tarkkoihin lukuihin tulee suhtautua pienellä varauksella: monet harvemmin verkkosivujaan päivittävät yritykset tai ne yritykset, jotka eivät mainitse verkkosivuillaan hakusanoja, kuten tekoäly ja koneoppiminen, eivät välttämättä ole osuneet kartoitukseen.
Etla kartoittaa tekoälyn käyttöä suomalaisten yritysten liiketoiminnassa hyödyntäen Tilastokeskuksen tuoreinta yritysrekisterin vuositilastoa sekä Vainu.io:n tietokantaa, joka käsittää mm. erilaisia digitalisaatioon liittyviä indikaattoreita ja kattaa Suomen koko yrityskannan. Kartoitukseen sisältyvät yhtiömuodot ovat: osakeyhtiö, osuuskunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, luonnollinen henkilö, osuuspankki, osuuskunta ja säästöpankki (ks. tarkemmin Digibarometri 2017: Tekoälyn voitto?).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo SeppäläTutkija, ETLA Työelämäprofessori, Aalto
046-851 0500timo.seppala@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus oli merkittävä – suomalaisten työviikko jää yhä EU-keskiarvoa lyhyemmäksi12.8.2019 10:00:00 EEST | Tiedote
Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.
Muistutuskutsu medialle: Kiky-sopimuksen ja työajan vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen 12.8. klo 109.8.2019 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa tuoreen tutkimusraportin työajan ja kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja ennustepäällikkö Markku Lehmuksen raportti käy läpi viime hallituskaudella sovitun kiky-sopimuksen vaikutuksia hyödyntäen Etlan makromallia sekä esittää tuoreen työaikavertailun Suomen ja muiden EU-maiden välillä.
Nimityksiä Etlassa: Terhi Maczulskij Palkansaajista Etlan tutkimuspäälliköksi7.8.2019 14:30:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijakaarti vahvistuu kahdella uudella tutkijalla. Terhi Maczulskij aloittaa Etlan tutkimuspäällikkönä kansainvälisen kaupan ja globalisaation tutkimuksen parissa. Tutkijaksi Etlaan on nimitetty Otto Kässi Oxfordin yliopistosta. Hänen tutkimuksensa keskittyy digitalisaation ja työmarkkinoiden kysymyksiin. Molemmat aloittavat työskentelyn Etlassa syyskuussa.
Kutsu medialle: Kiky-sopimuksen ja työajan vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen 12.8. klo 106.8.2019 14:30:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa tuoreen tutkimusraportin työajan ja kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja ennustepäällikkö Markku Lehmuksen raportti käy läpi viime hallituskaudella sovitun kiky-sopimuksen vaikutuksia hyödyntäen Etlan makromallia sekä esittää tuoreen työaikavertailun Suomen ja muiden EU-maiden välillä.
Ammattikouluilla turhan huono maine - ammatillinen koulutus lisää ansioita ja sillä on kysyntää myös työn murroksessa6.8.2019 06:30:00 EEST | Tiedote
Ammatillinen koulutus on ensiarvoisen tärkeä koulutusvaihtoehto erityisesti peruskoulussa heikommin menestyville nuorille, ilmenee tuoreesta Etlan tutkimuksesta. Ammatillinen koulutus johtaa monien nuorten kohdalla lukiota parempaan palkka- ja työllisyyskehitykseen. Viime vuosina ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin kohdistunut mittavia säästötoimenpiteitä ja uudistuksia. Etla suosittaa huolehtimaan niin ammatillisen koulutuksen tarjonnasta kuin laadustakin.
Suomalainen koulutustaso ja osaaminen ovat laskeneet - nykyinen kehityssuunta uhkaa jo Suomen tulevaa talouskasvua25.7.2019 09:03:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Suomen tulee panostaa osaamiseen ja koulutukseen sekä työmarkkinoiden dynamiikan kiihdyttämiseen, jotta työllisyys ja tuottavuuskehitys vahvistuisivat. Sekä suomalainen koulutustaso että osaaminen ovat laskeneet ja nykyinen kehityssuunta uhkaa jo Suomen talouskasvua tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden dynaamisuudesta tulee huolehtia myös poliittisin päätöksin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme