Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla arvioi: Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä kaksinkertaistunut

Jaa

Tekoälyä kehittävien tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Etlan tekemän kartoituksen mukaan tekoälyä hyödyntää nyt liki tuhat yritystä eli yritysten määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2017. Tekoälyn käyttö kasvoi erityisesti ohjelmistoyrityksissä sekä liikkeenjohdon konsultoinnissa. Kasvusta huolimatta tekoäly-yritysten määrä Suomessa on vielä varsin maltillinen.

Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.

Ensimmäisenä Digibarometrin yhteydessä vuonna 2017 tehdyssä kartoituksessa Suomessa oli 358 tekoälyä kehittävää tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävää yritystä. Vuonna 2019 näitä yrityksiä on jo 947 eli määrä on kasvanut 2,6-kertaiseksi, käy ilmi Etlan tekemästä tuoreesta arviosta. Iso osa tekoälyä hyödyntävistä yrityksistä toimii ohjelmistosuunnittelussa, sen konsultoinnissa ja siihen liittyvässä toiminnassa. Vastaavasti teollisuuden ja kaupan alan yritykset loistavat kartoituksessa poissaolollaan.

- Tälle listalta poissaololle voi olla monia syitä. Yritykset eivät esimerkiksi halua kertoa olevansa mukana tekoälykehityksessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtava tutkija Timo Seppälä.

Uusina toimialoina tekoälyä hyödyntävät liike-elämän muut palvelut sekä muu koulutus. Tekoälyä hyödyntävät yritykset ovat varsin keskittyneitä sijainnin suhteen, sillä kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Muualla Suomessa toimii vasta joitakin kymmeniä tekoäly-yrityksiä, mutta potentiaalia kasvavalle tekoälyn hyödyntämiselle olisi olemassa.

- Tekoäly-yritysten kasvualueita ovat Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi, Etlan Timo Seppälä luettelee.

Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon. Etla kertoi heinäkuun alussa esimerkiksi terveydenhuoltoalan tekoälyteknologioiden saamista pääomarahoituksista (ks. Etla-tiedote aiheesta). Tekoälyn saamaan huomioon nähden sitä hyödyntävien tai kehittävien yritysten määrä Suomessa on kuitenkin tuoreen arvion valossa varsin maltillinen. Tekoälyä hyödyntävien yritysten suhteellinen osuus on kasvusta huolimatta vielä varsin pieni: Suomessa toimivat tekoälyfirmat kattavat noin 0,3 prosenttia vähintään yhden henkilön työllistävästä yrityskannasta.

Johtava tutkija Timo Seppälä huomauttaa, että arvion tarkkoihin lukuihin tulee suhtautua pienellä varauksella: monet harvemmin verkkosivujaan päivittävät yritykset tai ne yritykset, jotka eivät mainitse verkkosivuillaan hakusanoja, kuten tekoäly ja koneoppiminen, eivät välttämättä ole osuneet kartoitukseen.

Etla kartoittaa tekoälyn käyttöä suomalaisten yritysten liiketoiminnassa hyödyntäen Tilastokeskuksen tuoreinta yritysrekisterin vuositilastoa sekä Vainu.io:n tietokantaa, joka käsittää mm. erilaisia digitalisaatioon liittyviä indikaattoreita ja kattaa Suomen koko yrityskannan. Kartoitukseen sisältyvät yhtiömuodot ovat: osakeyhtiö, osuuskunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, luonnollinen henkilö, osuuspankki, osuuskunta ja säästöpankki (ks. tarkemmin Digibarometri 2017: Tekoälyn voitto?).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Lataa
Tekoäly-yritysten 10 merkittävintä toimialaa (prosenttiosuus tekoäly-yrityksistä). Suluissa Tol-2008 -toimialakoodi. Merkittävin osa tekoäly-yrityksistä toimii ohjelmistoalalla. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Tekoäly-yritysten 10 merkittävintä toimialaa (prosenttiosuus tekoäly-yrityksistä). Suluissa Tol-2008 -toimialakoodi. Merkittävin osa tekoäly-yrityksistä toimii ohjelmistoalalla. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Lataa
Tekoäly vähintään yhden hengen työllistävien yritysten kokojakaumat (henkilöstömäärä Suomessa, prosenttiosuudet). Tekoäly-yritysten joukossa on enemmän suurempia yrityksiä kuin muussa yrityskannassa. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Tekoäly vähintään yhden hengen työllistävien yritysten kokojakaumat (henkilöstömäärä Suomessa, prosenttiosuudet). Tekoäly-yritysten joukossa on enemmän suurempia yrityksiä kuin muussa yrityskannassa. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Lataa
Tekoäly-yritysten lukumäärä maakunnittain (n=947). Kolme neljästä tekoäly-yrityksestä toimii Uudenmaan maakunnassa. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Tekoäly-yritysten lukumäärä maakunnittain (n=947). Kolme neljästä tekoäly-yrityksestä toimii Uudenmaan maakunnassa. Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Vainu.io; ETLA laskelmat.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen10.6.2020 08:20:07 EESTTiedote

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.

//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö8.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Informaatiosektorin sähkönkäyttö kasvoi Suomessa liki 14 prosenttia vuosina 2011‒2017, todetaan tuoreessa Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Sähkönkulutuksen kasvun taustalla on IP-liikenteen eli internetissä tapahtuvan liikenteen määrän lisääntyminen, koska digitaalisia palveluita hyödynnetään yhä enemmän niin teollisuuden kuin kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien kasvava mobiilidatan käyttö ei kuitenkaan näy kuluttajien vaan koko ICT-alan sähkönkäytön kasvuna. Tämä selittyy osittain sillä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteestä tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä. Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tulee tutkimuksen mukaan jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme