Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Elektroniikkateollisuus kasvoi tänä vuonna huristen ja kaasuputkitoimitukset vauhdittivat metallivientiä

26.11.2019 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto Suomessa on kasvanut tammi-syyskuussa peräti 13 prosenttia vuodentakaisesta. Etlan tänään julkistaman Toimialakatsauksen mukaan metallien jalostuksessa vientiä vauhdittavat kaasuputkitoimitukset, mutta Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto jää loppuvuonna suunniteltua pienemmäksi. Elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle on jälleen kasvussa, vastapakotteista huolimatta, kun suomalaista kotieläinrehua kysytään nyt itänaapurissa.

Etla arvioi syyskuun suhdanne-ennusteessaan teollisuuden koko tuotoksen kasvavan vuosittain noin 1,5 prosenttia vuosina 2019-2021. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan koko teollisuuden tuotanto kasvoi kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 2,4 prosenttia viimevuotisesta. EU:ssa tuotanto supistui keskimäärin 0,6 prosenttia.

Suomessa sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kohosi kuluvan vuoden tammi-syyskuussa peräti 13 prosenttia vuodentakaisesta. Tuotantolukuihin sisältyy myös palveluja ja globaalia tuotantoa. EU:ssa tuotantomäärä jäi samaan aikaan keskimäärin yli kaksi prosenttia edellisvuotista pienemmäksi.

-        Suomessa tehtyjen työtuntien määrä vähenee sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa hieman vuosina 2020-2021 ja arvonlisäyksen määrä nousee eli työn tuottavuus kasvaa selvästi, toteaa tutkija Birgitta Berg-Andersson Etlasta.

Metallien jalostuksessa tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 6 prosenttia vuodentakaisesta, EU:ssa keskimäärin kolme prosenttia. Kaasuputkitoimitusten ansiosta viennin määrä Suomessa kuitenkin kohosi tammi-elokuussa peräti 14 prosenttia viimevuotisesta. Koneiden ja laitteiden valmistus lisääntyi tammi-syyskuussa runsaat kolme prosenttia ja metallituotteiden vajaat 5 prosenttia.

Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto jää loppuvuonna suunniteltua pienemmäksi

Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto jää lähikuukausina aiemmin suunniteltua pienemmäksi. Koko maailmassa henkilöautojen tuotanto on vähentynyt kuluvan vuoden alkupuoliskolla, Saksassa tuotanto supistui peräti 11 prosenttia.

EU-maissa valmistettujen henkilöautojen vienti Yhdysvaltoihin väheni seitsemisen prosenttia, ja niiden osuus viennistä oli liki 12 prosenttia.  

Paperiteollisuuden tuotanto laski

Paperiteollisuuden tuotanto on tänä vuonna supistunut Suomessa selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tammi-syyskuussa tuotanto putosi (kausitasoitettuna ja työpäiväkorjattuna) 3,5 prosenttia vuodentakaisesta, EU-maissa keskimäärin prosentin. Myös puutuoteteollisuuden vienti vähenee tänä ja ensi vuonna, kun rakentamisen kasvuvauhti Euroopassa hidastuu.

Kemianteollisuuden investoinnit nousevat tänä vuonna noin 1,4 miljardiin euroon ja valtaosa alan investoinneista on tuotantokapasiteetin korvaamista. Uusien tilausten arvo nousi hieman tammi-syyskuussa ja koko kemianteollisuuden tuotoksen odotetaan kasvavan runsaat kaksi prosenttia tänä vuonna ja prosentin ensi vuonna.

Elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle kasvoi jälleen

Elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle on tänä vuonna noussut tuntuvasti, vaikka Venäjä suojaa yhä tuotantoaan elintarvikkeiden tuontikielloilla. Eniten vietiin valmistettua kotieläinrehua.

Rakentamisen kasvu pysähtyy pariksi vuodeksi asunto- ja liikerakentamisen supistumisen vuoksi, joten myös työvoiman käyttö rakennuksilla alenee. Alan yritykset säilyttävät silti hyvän kannattavuuden.

Kaupan alan kasvu on kokonaisuudessaan tänä vuonna hyvin hidasta, vähittäiskaupassa kehitys on muuta kauppaa parempaa. Ensi vuonna kasvu hieman piristyy.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu on hidastumassa, mutta huoneenkäyttöasteen kasvu ja yöpymisten hintojen nousu tukevat investointeja. Matkailijaryhmistä eniten ovat lisääntyneet venäläisten ja kiinalaisten matkailijoiden yöpymiset.

Toimialakatsaus 2/2019 perustuu Etlan Suhdanne-vuosikirjassa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakennusaineteollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori.

Lisätietoja:

Teollisuus: Tutkija Birgitta Berg-Andersson, ETLA p. 044-465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi

Palvelut: Tutkija Ville Kaitila, ETLA p. 050-410 1012, ville.kaitila@etla.fi

Ennustepäällikkö Markku Lehmus, ETLA p. 044-549 8455, markku.lehmus@etla.fi

 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye