Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: hallituskauden työllisyystavoite vaatii 40 000 uutta työpaikkaa ja samansuuruiset toimet kuin Sipilän hallituksen aikana

Jaa

Hallituskauden tavoite 75 prosentin työllisyydestä ei toteudu ilman merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden rakenteisiin sekä kilpailukykyä parantavaa palkanmuodostusta. Jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutoinkin syntymässä. Tarve on siis vielä samansuuruisille toimille kuin edellisen hallituksen aikana, käy ilmi Etlan tänään julkistamasta muistiosta.

Suomessa on edelleen lähes 10 miljardin euron kestävyysvaje, joka sulaa tehokkaimmin työllisyyttä parantamalla. Tuoreimman Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen suhdanne-ennusteen mukaan työllisyysaste nousee hallituskauden loppuun mennessä vain 73,8 prosenttiin. Työllisyysastetta pitää siis pystyä nostamaan hieman yli prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa noin 40 000 uutta työllistä.

-        Tavoite on kova. Sipilän hallitus sai aikaan omilla toimillaan noin 45 000 työpaikkaa. Tulevan hallituksen on siis tehtävä samansuuruisia uudistuksia kuin mitä Sipilän hallitus teki, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Sipilän hallituksen aikana toteutettiin useita työn tarjontaa ja työllisyyttä lisääviä politiikkatoimia. Näitä uudistuksia on mahdollista tehdä tulevallakin hallituskaudella, esimerkiksi Työllisyyspaketti-työryhmän esityksistä on toteuttamatta:

  • Kotihoidon tuen enimmäiskeston lyhentäminen. Tämä lisäisi työllisyyttä arviolta 3000 hengellä ja säästäisi julkisia menoja 15 miljoonaa euroa
  • Työttömyystuen lisäpäivien eli ns. eläkeputken ehtojen kiristys. Työllisyys kasvaisi arviolta 10 000 hengellä ja Työttömyysvakuutusrahasto säästäisi noin 250 miljoonaa euroa, lisäksi verotulot kasvaisivat noin 75 miljoonaa euroa. (Kyseinen toimi on työmarkkinajärjestöjen päätösvallassa.)

Vuonna 2017 julkaistun kannustinloukkutyöryhmän selvityksen perusteella voidaan puolestaan suositella esimerkiksi:

  • Työttömyysturvan suojaosan nostamista nykyisestä 300 eurosta 600 euroon ja työttömyyskorvauksen perusosan alentamista 0,5 eurolla/päivä. Tämä muutos kasvattaisi osa-aikatyöllisyyttä arvioita noin 3 500 henkilöllä ja olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali.
  • Asumistuen uudistamista. Esimerkiksi asumistuen enimmäismäärän leikkaaminen nostaisi työllisyyttä arvioilta 2 300 henkilöllä ja vähentäisi julkisia menoja.

Kokonaisuudessaan ETLA suosittelee uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä 22 000 henkilöllä ja samalla pienentävät julkisen sektorin kestävyysvajetta 460 miljoonaa euroa.

-        On huomioitava, että etukäteisarviot toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista ovat vain suuntaa antavia. On kuitenkin selvää, että yksistään näilläkään uudistuksilla ei nosteta työllisyysastetta 75 prosenttiin. Tarvitaan muitakin toimia ja siksi kilpailukyky on työllisyyskehityksen kannalta olennaisessa asemassa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Siksi ETLA suosittelee toista noin 20 000 henkilön suuruista työllisyyden lisäystä tehtäväksi hintakilpailukyvyn parantamisella suhteessa kilpailijamaihin. Kilpailukyvystä huolehtiminen on pitkälti työmarkkinoiden varassa. Seuraavalla palkkaneuvottelukierroksella pitääkin parantaa Suomen hintakilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin, Etla suosittaa.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus oli merkittävä – suomalaisten työviikko jää yhä EU-keskiarvoa lyhyemmäksi12.8.2019 10:00:00 EESTTiedote

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.

Muistutuskutsu medialle: Kiky-sopimuksen ja työajan vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen 12.8. klo 109.8.2019 10:00:00 EESTTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa tuoreen tutkimusraportin työajan ja kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja ennustepäällikkö Markku Lehmuksen raportti käy läpi viime hallituskaudella sovitun kiky-sopimuksen vaikutuksia hyödyntäen Etlan makromallia sekä esittää tuoreen työaikavertailun Suomen ja muiden EU-maiden välillä.

Nimityksiä Etlassa: Terhi Maczulskij Palkansaajista Etlan tutkimuspäälliköksi7.8.2019 14:30:00 EESTTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijakaarti vahvistuu kahdella uudella tutkijalla. Terhi Maczulskij aloittaa Etlan tutkimuspäällikkönä kansainvälisen kaupan ja globalisaation tutkimuksen parissa. Tutkijaksi Etlaan on nimitetty Otto Kässi Oxfordin yliopistosta. Hänen tutkimuksensa keskittyy digitalisaation ja työmarkkinoiden kysymyksiin. Molemmat aloittavat työskentelyn Etlassa syyskuussa.

Kutsu medialle: Kiky-sopimuksen ja työajan vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen 12.8. klo 106.8.2019 14:30:00 EESTTiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa tuoreen tutkimusraportin työajan ja kilpailukykysopimuksen merkityksestä Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen ja ennustepäällikkö Markku Lehmuksen raportti käy läpi viime hallituskaudella sovitun kiky-sopimuksen vaikutuksia hyödyntäen Etlan makromallia sekä esittää tuoreen työaikavertailun Suomen ja muiden EU-maiden välillä.

Ammattikouluilla turhan huono maine - ammatillinen koulutus lisää ansioita ja sillä on kysyntää myös työn murroksessa6.8.2019 06:30:00 EESTTiedote

Ammatillinen koulutus on ensiarvoisen tärkeä koulutusvaihtoehto erityisesti peruskoulussa heikommin menestyville nuorille, ilmenee tuoreesta Etlan tutkimuksesta. Ammatillinen koulutus johtaa monien nuorten kohdalla lukiota parempaan palkka- ja työllisyyskehitykseen. Viime vuosina ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin kohdistunut mittavia säästötoimenpiteitä ja uudistuksia. Etla suosittaa huolehtimaan niin ammatillisen koulutuksen tarjonnasta kuin laadustakin.

Etla arvioi: Tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä kaksinkertaistunut1.8.2019 08:00:00 EESTTiedote

Tekoälyä kehittävien tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Etlan tekemän kartoituksen mukaan tekoälyä hyödyntää nyt liki tuhat yritystä eli yritysten määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2017. Tekoälyn käyttö kasvoi erityisesti ohjelmistoyrityksissä sekä liikkeenjohdon konsultoinnissa. Kasvusta huolimatta tekoäly-yritysten määrä Suomessa on vielä varsin maltillinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme