Etla ja Labore selvittävät: Miten Suomen tuottavuus saadaan takaisin kasvu-uralle?
8.2.2023 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat keskeisesti tuottavuuden kasvusta, mutta vuodesta 2008 alkaen on tuottavuuskehitys Suomessa ollut heikkoa erityisesti yksityisissä palveluissa. Tänään julkaistu Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Laboren johtaja Mika Malirannan muistio ”Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa” tarjoaa tilannekuvan maamme viimeaikaisesta tuottavuuskehityksestä. Muistio perustuu tutkimuslaitosten yhteiseen tutkimushankkeeseen ja arvioi, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisyritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja tuottavuuskasvun saamiseksi nopeamman kasvun uralle.
Tuottavuuden eturintamaan nousseista yrityksistä Suomessa vain 1,5 prosenttia säilyttää asemansa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että suomalaisyritysten innovaatiot ovat harvoin niin radikaaleja, että yrityksen saavuttama tuottavuusetumatka muihin yrityksiin säilyisi pidemmällä aikavälillä. Radikaalilla innovaatiolla tarkoitetaan tässä laajemmin yhteiskuntaa hyödyttäviä innovaatioita.
Yrityksen mahdollisuudet säilyä tuottavuuden eturintamassa paranevat myös, jos yritys sijaitsee jossain alueellisessa keskittymässä. Yritykset tuottavat enemmän innovaatioita, kun ne sijoittuvat saman teknologia-alueen tutkimuskeskittymiin, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Keskittymissä tietoa läikkyy enemmän organisaatiosta toiseen, mikä lisää innovaatioiden tuotantoa. Jos julkisia t&k-tukia kohdennettaisiin korkean innovaatiokapasiteetin yrityksiin ja korkean innovaatiotuottavuuden keskittymiin, voitaisiin näin edistää tärkeiden radikaalien innovaatioiden tuotantoa sekä tiedon läikkymistä. Tätä kautta myös tuottavuuskasvu vahvistuisi, Koski pohtii.
Hänen mukaansa myös tutkimus- ja kehitystukien sitominen yhteistyövelvoitteeseen ulkopuolisten organisaatioiden, kuten korkeakoulujen ja muiden yritysten kanssa lisää tiedon läikkymistä.
Osaajapula merkittävin este yritysten innovaatiotoiminnalle
Huolestuttavaa tutkijoiden mukaan on erityisesti se, että yritysten innovaatiotoiminnan – ja samalla tuottavuuskasvun – merkittävin este Suomessa on osaajapula. Osaajien lisäksi kasvu-uralle pääsyyn tarvitaan myös tuottavuutta lisäävien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Suomen ongelma on, että investoinnit tieto- ja viestintäteknologioihin (ICT) suhteessa kaikkiin investointeihin ovat kansainvälisessä vertailussa alhaisia. Erityisesti ohjelmistoihin ja dataan Suomessa investoidaan vähemmän kuin keskeisissä verrokkimaissa.
Tuottavuusshokista palautuminen voikin olla yritykselle pitkä ja monivaiheinen kehityskulku, arvioi Laboren johtaja Mika Maliranta.
– Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että yritysten lisääntyneestä t&k-toiminnasta voi mennä vuosikausia ennen kuin kansantalouden tuottavuuskasvu nopeutuu. Meillä Suomessa saattoi jo olla tämänkaltainen tilanne vuoden 2008 jälkeen. Silloin muun muassa elektroniikkateollisuudessa ja siihen kytkeytyvillä toimialoilla alkoi tuhoutua suuri määrä työpaikkoja, jotka olivat aiemmin ns. korkean tuottavuuden töitä. Monet näistä työpaikoista tuhoutuivat lopullisesti, toteaa Maliranta.
Lista tuottavuutta edistävistä toimista
Julkisen vallan toimenpiteillä, jotka edistävät radikaalien innovaatioiden syntymistä ja tiedon leviämistä taloudessa, on erityisen paljon kansantaloudellista tuottavuuskasvupotentiaalia. Nyt julkaistu Etla Muistio listaakin keskeisiksi tuottavuuskasvua vahvistaviksi toimiksi mm. seuraavaa:
- Julkisten t&k-tukien kohdentaminen yrityksille, joilla on parhaat edellytykset tuottaa radikaaleja, yhteiskuntaa laajemmin hyödyntäviä innovaatioita.
- Tukia tulisi kohdentaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joissa edellytetään yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä tai jotka toteutetaan osaamiskeskittymissä.
- Osaajapulan lieventämiseksi tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa (lupaprosessien sujuvoittaminen, taloudelliset kannusteet osaaville maahanmuuttajille).
- Korkeakoulujen perustutkimuksen ja opetuksen määrälliseen ja laadulliseen parantamiseen tähtäävää rahoitusta tulisi parantaa.
- On huolehdittava siitä, että tuote- ja työmarkkinat toimivat hyvin ja tarjoavat toimintaympäristön, joka kannustaa yrityksiä tekemään t&k-panostuksia ja muita aineettomia investointeja.
Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama -tutkimushanke on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan sekä Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren yhteishanke ja jatkuu vielä kevään 2023. Tutkimus toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Koski, Heli & Maliranta, Mika: Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa (Etla Muistio 118)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Mika Maliranta, Labore, 050 369 8054, mika.maliranta@labore.fi
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
