Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ja Labore selvittävät: Miten Suomen tuottavuus saadaan takaisin kasvu-uralle?

Jaa
T&k-tukien tehokas kohdentaminen ja osaajapulan lievittäminen ovat avainasemassa Suomen tuottavuuskasvun vahvistamiseksi, käy ilmi Etlan ja Laboren yhteisen tutkimushankkeen johtopäätöksistä. Tutkimuslaitosten mukaan on huolehdittava myös siitä, että tuote- ja työmarkkinat toimivat, ja että toimintaympäristö kannustaa yrityksiä tekemään tutkimus- ja kehityspanostuksia. Etla ja Labore esittävät joukon toimia, joiden avulla tuottavuuskasvu vahvistuisi. Esitetyt toimet lisäisivät laajasti yhteiskuntaa hyödyttävien ”radikaalien innovaatioiden” kehittämistä ja hyödyntämistä.
Tänään julkaistu Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Laboren johtaja Mika Malirannan muistio tarjoaa tilannekuvan maamme viimeaikaisesta tuottavuuskehityksestä.
Tänään julkaistu Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Laboren johtaja Mika Malirannan muistio tarjoaa tilannekuvan maamme viimeaikaisesta tuottavuuskehityksestä.

Talouskasvu ja hyvinvointi riippuvat keskeisesti tuottavuuden kasvusta, mutta vuodesta 2008 alkaen on tuottavuuskehitys Suomessa ollut heikkoa erityisesti yksityisissä palveluissa. Tänään julkaistu Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Laboren johtaja Mika Malirannan muistio ”Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa” tarjoaa tilannekuvan maamme viimeaikaisesta tuottavuuskehityksestä. Muistio perustuu tutkimuslaitosten yhteiseen tutkimushankkeeseen ja arvioi, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisyritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja tuottavuuskasvun saamiseksi nopeamman kasvun uralle.

Tuottavuuden eturintamaan nousseista yrityksistä Suomessa vain 1,5 prosenttia säilyttää asemansa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että suomalaisyritysten innovaatiot ovat harvoin niin radikaaleja, että yrityksen saavuttama tuottavuusetumatka muihin yrityksiin säilyisi pidemmällä aikavälillä. Radikaalilla innovaatiolla tarkoitetaan tässä laajemmin yhteiskuntaa hyödyttäviä innovaatioita.

Yrityksen mahdollisuudet säilyä tuottavuuden eturintamassa paranevat myös, jos yritys sijaitsee jossain alueellisessa keskittymässä. Yritykset tuottavat enemmän innovaatioita, kun ne sijoittuvat saman teknologia-alueen tutkimuskeskittymiin, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

– Keskittymissä tietoa läikkyy enemmän organisaatiosta toiseen, mikä lisää innovaatioiden tuotantoa. Jos julkisia t&k-tukia kohdennettaisiin korkean innovaatiokapasiteetin yrityksiin ja korkean innovaatiotuottavuuden keskittymiin, voitaisiin näin edistää tärkeiden radikaalien innovaatioiden tuotantoa sekä tiedon läikkymistä. Tätä kautta myös tuottavuuskasvu vahvistuisi, Koski pohtii.

Hänen mukaansa myös tutkimus- ja kehitystukien sitominen yhteistyövelvoitteeseen ulkopuolisten organisaatioiden, kuten korkeakoulujen ja muiden yritysten kanssa lisää tiedon läikkymistä.

Osaajapula merkittävin este yritysten innovaatiotoiminnalle

Huolestuttavaa tutkijoiden mukaan on erityisesti se, että yritysten innovaatiotoiminnan – ja samalla tuottavuuskasvun – merkittävin este Suomessa on osaajapula. Osaajien lisäksi kasvu-uralle pääsyyn tarvitaan myös tuottavuutta lisäävien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Suomen ongelma on, että investoinnit tieto- ja viestintäteknologioihin (ICT) suhteessa kaikkiin investointeihin ovat kansainvälisessä vertailussa alhaisia. Erityisesti ohjelmistoihin ja dataan Suomessa investoidaan vähemmän kuin keskeisissä verrokkimaissa.

Tuottavuusshokista palautuminen voikin olla yritykselle pitkä ja monivaiheinen kehityskulku, arvioi Laboren johtaja Mika Maliranta.

– Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että yritysten lisääntyneestä t&k-toiminnasta voi mennä vuosikausia ennen kuin kansantalouden tuottavuuskasvu nopeutuu. Meillä Suomessa saattoi jo olla tämänkaltainen tilanne vuoden 2008 jälkeen. Silloin muun muassa elektroniikkateollisuudessa ja siihen kytkeytyvillä toimialoilla alkoi tuhoutua suuri määrä työpaikkoja, jotka olivat aiemmin ns. korkean tuottavuuden töitä. Monet näistä työpaikoista tuhoutuivat lopullisesti, toteaa Maliranta.

Lista tuottavuutta edistävistä toimista

Julkisen vallan toimenpiteillä, jotka edistävät radikaalien innovaatioiden syntymistä ja tiedon leviämistä taloudessa, on erityisen paljon kansantaloudellista tuottavuuskasvupotentiaalia. Nyt julkaistu Etla Muistio listaakin keskeisiksi tuottavuuskasvua vahvistaviksi toimiksi mm. seuraavaa:

  • Julkisten t&k-tukien kohdentaminen yrityksille, joilla on parhaat edellytykset tuottaa radikaaleja, yhteiskuntaa laajemmin hyödyntäviä innovaatioita.
  • Tukia tulisi kohdentaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joissa edellytetään yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä tai jotka toteutetaan osaamiskeskittymissä.
  • Osaajapulan lieventämiseksi tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa (lupaprosessien sujuvoittaminen, taloudelliset kannusteet osaaville maahanmuuttajille).
  • Korkeakoulujen perustutkimuksen ja opetuksen määrälliseen ja laadulliseen parantamiseen tähtäävää rahoitusta tulisi parantaa.
  • On huolehdittava siitä, että tuote- ja työmarkkinat toimivat hyvin ja tarjoavat toimintaympäristön, joka kannustaa yrityksiä tekemään t&k-panostuksia ja muita aineettomia investointeja.

Yritysten tuottavuuserot ja tuottavuuden eturintama -tutkimushanke on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan sekä Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren yhteishanke ja jatkuu vielä kevään 2023. Tutkimus toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Koski, Heli & Maliranta, Mika: Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa (Etla Muistio 118)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johtaja Mika Maliranta, Labore, 050 369 8054, mika.maliranta@labore.fi

Kuvat

Tänään julkaistu Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Laboren johtaja Mika Malirannan muistio tarjoaa tilannekuvan maamme viimeaikaisesta tuottavuuskehityksestä.
Tänään julkaistu Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken ja Laboren johtaja Mika Malirannan muistio tarjoaa tilannekuvan maamme viimeaikaisesta tuottavuuskehityksestä.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Laboren johtaja Mika Maliranta. Kuva: Labore
Laboren johtaja Mika Maliranta. Kuva: Labore
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kutsu medialle: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa julkiseen talouteen 27.3. klo 1022.3.2023 12:15:42 EET | Tiedote

Ilmoittaudu mukaan valtioneuvostolle tehdyn tutkimuksen webinaariin maanantaina 27.3. klo 10-11 täällä. Tervetuloa kuulemaan tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen. Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksia Suomen julkisen talouden kestävyyteen on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty kokonaisvaltaisesti Etlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin yhteisessä tutkimushankkeessa. Tutkimuksen mukaan vihreä siirtymä ja sen aktiivinen edistäminen ovat lähivuosikymmeninä Suomen julkisen talouden kannalta tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutusketjut julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia, joten vaikutusten arviointi edellyttää pitkäjänteistä ja monitieteistä mallinnustyötä. Tutkimuksen julkistustilaisuudessa pääset kuulemaan hankkeen keskeisimmistä tuloksista ja ilmastonmuutoksen talousvaikutusten mallintamisesta Ohjelma: 10.00 Tilaisuuden avaus, Laura V

Etla: taantuma jää lieväksi, mutta niin jää sitä seuraava kasvukin - ”Nousukausi jää kokematta”21.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa lähivuosiksi vain kituliasta talouskasvua. Etla on alentanut bkt-ennustettaan aiemmasta ja arvioi nyt Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna reilun prosentin. Tänä vuonna bkt supistuu 0,3 prosenttia. Suomi ajautui tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopussa ja talouskasvua leikkaavat jatkossakin inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä Venäjän hyökkäyssota välillisine vaikutuksineen. Yksityinen kulutus ja investoinnit supistuvat tänä vuonna, mutta työllisyysvaikutukset jäävät maltillisiksi.

Muistutuskutsu medialle: Etlan ennuste julki tiistaina 21.3.20.3.2023 09:34:06 EET | Tiedote

Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Joko inflaatiopiikki alkaa viimein taittua? Miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Vastauksia kysymyksiin ja muihin lähivuosien talousteemoihin on tarjolla, kun Etla julkistaa vuoden 2023 ensimmäisen talousennusteensa, kevään laajan Suhdanteen. Ennuste julkaistaan verkossa klo 9 ja lukuja käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa. Aika: Tiistaina 21.3. klo 9.30–10.30 Paikka: Teams Webinaarissa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti esittelee Etlan kevään 2023 suhdanne-ennusteen luvut ja arviot niiden takana. Paikalla webinaarissa kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila ja Sakari Lähdemäki. Tilaisuuden ohjelma: 9.30–9.40 Ajankohtaista talouspolitiikasta / toimitusjohtaja Aki Kangasharju 9.40–10.20 Kevään Suhdanne 2023 / ennustepäällikkö Päivi Puonti 10.20–10.30 Keskustelu & kysymykset Ilmoittautuminen viimeistä

Etlan päästöennuste: Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaakalaudalla, jos hiilinieluja ei vahvisteta15.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen arvioidaan hidastuneen. Etlan tänään julkaisemassa ennusteessa päästöjen arvioidaan alenevan keskimäärin 3–4 prosenttia vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Tahti on hieman hitaampaa kuin Etla vielä syksyllä arvioi. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen uhkaa jäädä haaveeksi, jos pienentyneitä hiilinieluja ei onnistuta palauttamaan. Yksi ratkaisu olisi saada maankäyttösektori päästökaupan piiriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme