Etla julkaisi ensimmäisen päästöennusteensa: hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on vakavasti uhattuna
Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla vuonna 2035. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -9,8 miljoonaa tonnia. Näiden summa oli 46,6 miljoonaa tonnia.
Etlan tänään julkaisemien laskelmien valossa tavoitteeseen on pitkä matka ja hiilineutraalisuuden haaste on kova.
Nyt julkaistun päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa nykyisellä hiilinielulla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa.
Kasvihuonekaasupäästöt alenevat edelleen lähivuosina, mutta se ei riitä
Tänään julkaistun Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen ”Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen” (ETLA Muistio 84) mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat kaksi prosenttia vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa.
Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiahuolto, maatalous, kuljetusala, kotitalouksien liikenne, metallien jalostus, paperiteollisuus, vesi- ja jätehuolto sekä öljynjalostus. Vuonna 2017 näiden osuus oli 83 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Tuotannon osuus päästöistä on 88 prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen 12 prosenttia. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on siis teknologinen muutos, korostaa Ville Kaitila.
- Kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat suurimpien päästöjentuottajien toimenpiteet, koska Suomelle on tärkeää vähentää kokonaispäästöjä huomattavasti, hän toteaa.
Etla laskee päästöennusteen viideksi vuodeksi eteenpäin
Ensimmäisenä talousennusteita laativana laitoksena Etla ryhtyy säännöllisesti arvioimaan – osana suhdanne-ennustetta – myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä lähivuosina. Päästöennusteen lisäksi Etla laskee myös, millaisella päästökehityksellä Suomen hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.
Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.
- Päästöintensiteetti eri toimialojen tuotannossa ei ole vakio. Päästöjen kokonaismäärä on alentunut selvästi, vaikka bruttokansantuote on kasvanut. Tämä johtuu sekä teknologisesta kehityksestä että tuotantorakenteen muutoksesta, arvioi Kaitila.
Etla lisää ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimusta - uusi tutkija mukaan tiimiin
Etla keskittyy tutkimuksessaan jatkossa aiempaa vahvemmin ilmastonmuutokseen ja sen talousvaikutuksiin. Samalla myös tutkijaryhmää vahvistetaan. Filosofian tohtori Jussi Lintunen aloittaa Etlassa uutena tutkijana tammikuussa ja hänen tutkimusteemansa keskittyvät erityisesti ilmastopolitiikkaan ja hiilinieluihin. Aiemmin Lintunen on työskennellyt muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) ja Helsingin yliopistossa.
- Ilmastonmuutos on vakava uhka ja vaikuttaa kaikkeen, myös talouteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää teknologista kehitystä ja tietoista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ei kuitenkaan pelottelua. Haluamme Etlassa varmistaa, että tutkimuksessamme ja ennustetyössämme otetaan myös ilmastonmuutos ja sen talousvaikutukset huomioon. Siksi vahvistamme myös tutkijatiimiämme ja osaamistamme, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kaitila, Ville: Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen (ETLA Muistio 84)
Liite 1: grafiikat (2 kpl)
Liite 2: valokuvat: Ville Kaitila ja Jussi Lintunen, ETLA.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Kaitilatutkija
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiAki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiJussi LintunenTutkija
Puh:040-514 1385jussi.lintunen@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme