Etla julkaisi ensimmäisen päästöennusteensa: hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on vakavasti uhattuna
21.1.2020 09:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla vuonna 2035. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -9,8 miljoonaa tonnia. Näiden summa oli 46,6 miljoonaa tonnia.
Etlan tänään julkaisemien laskelmien valossa tavoitteeseen on pitkä matka ja hiilineutraalisuuden haaste on kova.
Nyt julkaistun päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa nykyisellä hiilinielulla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa.
Kasvihuonekaasupäästöt alenevat edelleen lähivuosina, mutta se ei riitä
Tänään julkaistun Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen ”Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen” (ETLA Muistio 84) mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat kaksi prosenttia vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa.
Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiahuolto, maatalous, kuljetusala, kotitalouksien liikenne, metallien jalostus, paperiteollisuus, vesi- ja jätehuolto sekä öljynjalostus. Vuonna 2017 näiden osuus oli 83 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Tuotannon osuus päästöistä on 88 prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen 12 prosenttia. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on siis teknologinen muutos, korostaa Ville Kaitila.
- Kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat suurimpien päästöjentuottajien toimenpiteet, koska Suomelle on tärkeää vähentää kokonaispäästöjä huomattavasti, hän toteaa.
Etla laskee päästöennusteen viideksi vuodeksi eteenpäin
Ensimmäisenä talousennusteita laativana laitoksena Etla ryhtyy säännöllisesti arvioimaan – osana suhdanne-ennustetta – myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä lähivuosina. Päästöennusteen lisäksi Etla laskee myös, millaisella päästökehityksellä Suomen hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.
Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.
- Päästöintensiteetti eri toimialojen tuotannossa ei ole vakio. Päästöjen kokonaismäärä on alentunut selvästi, vaikka bruttokansantuote on kasvanut. Tämä johtuu sekä teknologisesta kehityksestä että tuotantorakenteen muutoksesta, arvioi Kaitila.
Etla lisää ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimusta - uusi tutkija mukaan tiimiin
Etla keskittyy tutkimuksessaan jatkossa aiempaa vahvemmin ilmastonmuutokseen ja sen talousvaikutuksiin. Samalla myös tutkijaryhmää vahvistetaan. Filosofian tohtori Jussi Lintunen aloittaa Etlassa uutena tutkijana tammikuussa ja hänen tutkimusteemansa keskittyvät erityisesti ilmastopolitiikkaan ja hiilinieluihin. Aiemmin Lintunen on työskennellyt muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) ja Helsingin yliopistossa.
- Ilmastonmuutos on vakava uhka ja vaikuttaa kaikkeen, myös talouteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää teknologista kehitystä ja tietoista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ei kuitenkaan pelottelua. Haluamme Etlassa varmistaa, että tutkimuksessamme ja ennustetyössämme otetaan myös ilmastonmuutos ja sen talousvaikutukset huomioon. Siksi vahvistamme myös tutkijatiimiämme ja osaamistamme, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kaitila, Ville: Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen (ETLA Muistio 84)
Liite 1: grafiikat (2 kpl)
Liite 2: valokuvat: Ville Kaitila ja Jussi Lintunen, ETLA.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Kaitilatutkija
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiAki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiJussi LintunenTutkija
Puh:040-514 1385jussi.lintunen@etla.fiKuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
