Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla julkaisi ensimmäisen päästöennusteensa: hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on vakavasti uhattuna

21.1.2020 09:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Etlan tänään julkaiseman ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen. Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Päästöennusteen pohjalta Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. Etla laatii jatkossa talousennusteen yhteydessä viideksi vuodeksi eteenpäin myös ennusteen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle.
Etlan tutkija Ville Kaitila.
Etlan tutkija Ville Kaitila.

Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla vuonna 2035. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -9,8 miljoonaa tonnia. Näiden summa oli 46,6 miljoonaa tonnia.

Etlan tänään julkaisemien laskelmien valossa tavoitteeseen on pitkä matka ja hiilineutraalisuuden haaste on kova.

Nyt julkaistun päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa nykyisellä hiilinielulla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa.

Kasvihuonekaasupäästöt alenevat edelleen lähivuosina, mutta se ei riitä

Tänään julkaistun Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen ”Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen” (ETLA Muistio 84) mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat kaksi prosenttia vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa.

Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiahuolto, maatalous, kuljetusala, kotitalouksien liikenne, metallien jalostus, paperiteollisuus, vesi- ja jätehuolto sekä öljynjalostus. Vuonna 2017 näiden osuus oli 83 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Tuotannon osuus päästöistä on 88 prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen 12 prosenttia. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on siis teknologinen muutos, korostaa Ville Kaitila.

- Kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat suurimpien päästöjentuottajien toimenpiteet, koska Suomelle on tärkeää vähentää kokonaispäästöjä huomattavasti, hän toteaa.

Etla laskee päästöennusteen viideksi vuodeksi eteenpäin

Ensimmäisenä talousennusteita laativana laitoksena Etla ryhtyy säännöllisesti arvioimaan – osana suhdanne-ennustetta – myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä lähivuosina. Päästöennusteen lisäksi Etla laskee myös, millaisella päästökehityksellä Suomen hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.

Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.

- Päästöintensiteetti eri toimialojen tuotannossa ei ole vakio. Päästöjen kokonaismäärä on alentunut selvästi, vaikka bruttokansantuote on kasvanut. Tämä johtuu sekä teknologisesta kehityksestä että tuotantorakenteen muutoksesta, arvioi Kaitila.

Etla lisää ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimusta - uusi tutkija mukaan tiimiin

Etla keskittyy tutkimuksessaan jatkossa aiempaa vahvemmin ilmastonmuutokseen ja sen talousvaikutuksiin. Samalla myös tutkijaryhmää vahvistetaan. Filosofian tohtori Jussi Lintunen aloittaa Etlassa uutena tutkijana tammikuussa ja hänen tutkimusteemansa keskittyvät erityisesti ilmastopolitiikkaan ja hiilinieluihin. Aiemmin Lintunen on työskennellyt muun muassa Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla) ja Helsingin yliopistossa.

- Ilmastonmuutos on vakava uhka ja vaikuttaa kaikkeen, myös talouteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää teknologista kehitystä ja tietoista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ei kuitenkaan pelottelua. Haluamme Etlassa varmistaa, että tutkimuksessamme ja ennustetyössämme otetaan myös ilmastonmuutos ja sen talousvaikutukset huomioon. Siksi vahvistamme myös tutkijatiimiämme ja osaamistamme, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kaitila, Ville: Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen (ETLA Muistio 84)

Liite 1: grafiikat (2 kpl)

Liite 2: valokuvat: Ville Kaitila ja Jussi Lintunen, ETLA.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkija Ville Kaitila.
Etlan tutkija Ville Kaitila.
Lataa
Kuvio 1: Tuotannosta ja kulutuksesta syntyy kasvihuonepäästöjä, mutta aiempaa vähemmän. Lähteet: Tilastokeskus ja Etla.
Kuvio 1: Tuotannosta ja kulutuksesta syntyy kasvihuonepäästöjä, mutta aiempaa vähemmän. Lähteet: Tilastokeskus ja Etla.
Lataa
Kuvio 5: Kasvihuonekaasupäästöjen määrä, milj. tonnia CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
Kuvio 5: Kasvihuonekaasupäästöjen määrä, milj. tonnia CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
Lataa
Etlan uusi ilmastotutkija: filosofian tohtori Jussi Lintunen.
Etlan uusi ilmastotutkija: filosofian tohtori Jussi Lintunen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye