Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Käsijarrukäännös ja kannustava Suomi-strategia kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen kääntämiseksi laskuun

Jaa
Valtion menoja rajoittavaan budjettikehykseen on sitouduttava ja velkaura on käännettävä laskuun, esittää Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on huolissaan siitä, ettei menokehykselle ole osoitettu kansallisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan sen sijaan keskitytään lähinnä vuotuisiin talousarvioihin. Myös sote-uudistuksen myötä syntyvien uusien hyvinvointialueiden menojen kontrollointi tulee pian ratkaista. Etlan ”Muistioita tulevalle hallitukselle” julkaistiin tänään virtuaalitilaisuudessa Helsingissä. Julkaisussa pohditaan tutkimukseen perustuvia keinoja mm. velkaantumisen lopettamiseksi, työvoiman riittävyyden varmistamiseksi, osaamistason nostamiseksi, investointien lisäämiseksi sekä vihreän siirtymän varmistamiseksi.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.

Etlan suositukset lyhyesti:

  • On laadittava kokonaisvaltainen ja kannustimia sisältävä Suomi-strategia talouskasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi.
  • Työmarkkinoille tarvitaan kannustimia, kuten ansiosidonnaisen keston puolitus, työtulovähennyksen korotus, päivähoitomaksujen alennus, kotihoidon tuen keston lyhentäminen ja korkeimman marginaaliveron alentaminen.
  • Osaamisen lisäämiseksi tarvitaan kannustimia, kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, lukukausimaksut ja mahdollisuus opintolainojen armahdukseen sekä aikuiskoulutusjärjestelmässä toinen samantasoinen koulutus asetettava maksulliseksi.
  • Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi tarvitaan määräaikainen tuloverotuksen kevennys maahan muuttaville ulkomaalaisille asiantuntijoille sekä maahantulon lupaprosessien keventäminen.
  • Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan parlamentaarisen t&k-tavoitteen toimeenpano niin, että yrityksille suunnattava tuki nousee OECD-maiden keskitasolle. Suorat tuet kohdennettava suurille yrityksille ja verotuet pk-sektorille.
  • Vihreään siirtymään tarvitaan hiilipäästöjen hinnoittelun tehostamista. Se tapahtuisi laajentamalla päästökauppaa ja vähentämällä fossiilisten polttoaineiden ja hiilipäästöjä kasvattavan maankäytön tukia.
  • Energiakriisin tulonjakovaikutuksia tulee lieventää vain väliaikaisilla tuilla, jotka eivät heikennä kannusteita vihreään siirtymään ja energiansäästöön.  
  • On sitouduttava valtion menokehyksen noudattamiseen ja kehys on johdettava pitkän tähtäimen velkatavoitteesta.
  • On tehtävä menosopeutus valtiovarainministeriön valmisteilla olevan menokartoituksen pohjalta.
  • Ei veronkiristyksiä, koska ne hidastavat talouskasvua.

Korkotason noustessa velasta tulossa yhä vaarallisempaa

Suomi on ulkoisille sokeille altis ja kestävyysvajeesta kärsivä kansantalous, jolloin on välttämätöntä pyrkiä hillitsemään julkisen talouden velkaantumista. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan kokonaisvaltaista ja kannustavaa “Suomi-strategiaa” kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtion menokehystä on uudistettava ja Suomen finanssipolitiikka on selkeämmin ankkuroitava velkakestävyyden turvaamiseen. Tulevan hallituksen on määritettävä, millä keinoin jatkossa voidaan tehdä poikkeamia kehyksiin.

– Suomen talouspolitiikassa on tehtävä käsijarrukäännös. Viimeiseen 14 vuoteen ei ole ollut lainkaan talouskasvua, mutta julkinen velka jokaista suomalaista kohti on kaksinkertaistunut. Nyt korot ovat alkaneet nousta eikä velkaantumista vieläkään hillitä, näin emme voi jatkaa. On mahdotonta esittää täysin uusia keinoja, mitä ei olisi 14 vuoteen esitetty. Ehdotamme siksi monia vanhoja tuttujakin lääkkeitä, joita ei ole pantu toimeen. Näihin kuuluvat työnteon kannustavuuden, investointien ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, osaamistason nostaminen ja vihreän siirtymän nopeuttaminen, luettelee Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Tänään julkaistussa ”Muistioita tulevalle hallitukselle” -koosteessa Etla esittää konkreettisia, tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia, joilla velkaantumista saadaan hillittyä ja talouskasvua kiihdytettyä.

Etlan ehdottamia uudistuksia ongelmien ratkaisemiseksi esitetään kuudessa eri kokonaisuudessa: 1) kannustimet, 2) koulutus ja osaaminen, 3) maahanmuutto, 4) investoinnit, 5) vihreä siirtymä ja 6) finanssipolitiikan säännöt.

Työmarkkinoilla merkittäviä kannustinloukkuja

Kasvu edellyttää näkymää osaavasta työvoimasta, mutta myös työvoiman riittävyydestä on pidettävä huolta. Viime vuonna työttömyysloukussa eli tilanteessa, jossa henkilön ei kannata rahallisesti ottaa työtä vastaan, oli 136 500 henkeä.

– Vaikka työllisyysluvut ovat kohentuneet, on Suomessa edelleen suuri työttömien joukko. Palkkojen jyrkkä marginaaliverotus yhdessä tulonsiirtojärjestelmän kanssa luo kannustinongelmia laaja-alaisesti työmarkkinoille. Kannustimien parantaminen on kuitenkin tehtävä kohdennetusti, jotta toimet ovat kustannustehokkaita, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Maahanmuutto ei syrjäytä kotimaista osaamista

Väestön ikääntyminen luo erityistä painetta työmarkkinoille ja se lisää maahanmuuton merkitystä Suomen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä. Ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäystä kestävyysvajeen hillitseminen on entistä haasteellisempaa. Siksi on pyrittävä lisäämään myös Suomen houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille.

– Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen lisää innovaatiotoimintaa sekä kiihdyttää talouskasvua. Osaava ulkomainen työvoima ei tutkimusten perusteella syrjäytä kotimaista osaamista vaan lisää sitä. Lupaprosessia on jatkossa sujuvoitettava ja Suomen houkuttelevuutta lisättävä, esimerkiksi verotuksen keinoin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen vaatii lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista. Etlan tutkijat suosittavat muistiossa myös määräaikaista tuloverotuksen kevennystä kaikille maahan muuttaville ulkomaisille asiantuntijoille ja tutkimus- ja kehitystyöhön tuleville.

“Muistioita tulevalle hallitukselle” on kokonaisuudessaan luettavissa Etlan nettisivuilla: etla.fi/julkaisut

Kangasharju, Aki – Kauhanen, Antti – Koski, Heli - Kuusela, Olli-Pekka – Kuusi, Tero – Maczulskij, Terhi – Puonti, Päivi - Valkonen, Tarmo: Muistioita tulevalle hallitukselle (Etla Muistio 114).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (osaaminen ja työmarkkinat)
Tutkija Olli-Pekka Kuusela (vihreä siirtymä)
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi (julkinen talous ja kehysmenettely)
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (työperäinen maahanmuutto)
Ennustepäällikkö Päivi Puonti (kannustinloukut ja työllisyys)
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen (innovaatiot)

Kuvat

Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua9.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan bioteknologia-ala on noussut merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta. Ala tuottaa jo yli seitsemän miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon ja työllistää yli 19 000 ihmistä. Erityisesti molekyylibiologiaan perustuvan modernin bioteknologian yritykset tavoittelevat vauhdikasta kasvua, mutta kamppailevat viranomaislupien, jakelukanavien ja rahoituksen saatavuuden kanssa.

Tukea mutta mihin? Energiankäyttöön ja ympäristöön liittyvät yritystuet Etla-vertailussa1.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Ympäristöön ja energiankäyttöön liittyvät yritystuet painottuvat Suomessa verohelpotuksiin ja säilyttäviin tukimuotoihin. Pienemmän osuuden kokonaisuudesta muodostavat investointi- ja innovaatiotuet, joilla vihreää siirtymää voisi vauhdittaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi erottuu kansainvälisesti korkealla tukitasollaan, mutta tukien vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja tukimuotoja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.

Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.

Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote

Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye