Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Käsijarrukäännös ja kannustava Suomi-strategia kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen kääntämiseksi laskuun

Jaa
Valtion menoja rajoittavaan budjettikehykseen on sitouduttava ja velkaura on käännettävä laskuun, esittää Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on huolissaan siitä, ettei menokehykselle ole osoitettu kansallisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan sen sijaan keskitytään lähinnä vuotuisiin talousarvioihin. Myös sote-uudistuksen myötä syntyvien uusien hyvinvointialueiden menojen kontrollointi tulee pian ratkaista. Etlan ”Muistioita tulevalle hallitukselle” julkaistiin tänään virtuaalitilaisuudessa Helsingissä. Julkaisussa pohditaan tutkimukseen perustuvia keinoja mm. velkaantumisen lopettamiseksi, työvoiman riittävyyden varmistamiseksi, osaamistason nostamiseksi, investointien lisäämiseksi sekä vihreän siirtymän varmistamiseksi.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.

Etlan suositukset lyhyesti:

  • On laadittava kokonaisvaltainen ja kannustimia sisältävä Suomi-strategia talouskasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi.
  • Työmarkkinoille tarvitaan kannustimia, kuten ansiosidonnaisen keston puolitus, työtulovähennyksen korotus, päivähoitomaksujen alennus, kotihoidon tuen keston lyhentäminen ja korkeimman marginaaliveron alentaminen.
  • Osaamisen lisäämiseksi tarvitaan kannustimia, kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, lukukausimaksut ja mahdollisuus opintolainojen armahdukseen sekä aikuiskoulutusjärjestelmässä toinen samantasoinen koulutus asetettava maksulliseksi.
  • Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi tarvitaan määräaikainen tuloverotuksen kevennys maahan muuttaville ulkomaalaisille asiantuntijoille sekä maahantulon lupaprosessien keventäminen.
  • Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan parlamentaarisen t&k-tavoitteen toimeenpano niin, että yrityksille suunnattava tuki nousee OECD-maiden keskitasolle. Suorat tuet kohdennettava suurille yrityksille ja verotuet pk-sektorille.
  • Vihreään siirtymään tarvitaan hiilipäästöjen hinnoittelun tehostamista. Se tapahtuisi laajentamalla päästökauppaa ja vähentämällä fossiilisten polttoaineiden ja hiilipäästöjä kasvattavan maankäytön tukia.
  • Energiakriisin tulonjakovaikutuksia tulee lieventää vain väliaikaisilla tuilla, jotka eivät heikennä kannusteita vihreään siirtymään ja energiansäästöön.  
  • On sitouduttava valtion menokehyksen noudattamiseen ja kehys on johdettava pitkän tähtäimen velkatavoitteesta.
  • On tehtävä menosopeutus valtiovarainministeriön valmisteilla olevan menokartoituksen pohjalta.
  • Ei veronkiristyksiä, koska ne hidastavat talouskasvua.

Korkotason noustessa velasta tulossa yhä vaarallisempaa

Suomi on ulkoisille sokeille altis ja kestävyysvajeesta kärsivä kansantalous, jolloin on välttämätöntä pyrkiä hillitsemään julkisen talouden velkaantumista. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan kokonaisvaltaista ja kannustavaa “Suomi-strategiaa” kasvun kiihdyttämiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtion menokehystä on uudistettava ja Suomen finanssipolitiikka on selkeämmin ankkuroitava velkakestävyyden turvaamiseen. Tulevan hallituksen on määritettävä, millä keinoin jatkossa voidaan tehdä poikkeamia kehyksiin.

– Suomen talouspolitiikassa on tehtävä käsijarrukäännös. Viimeiseen 14 vuoteen ei ole ollut lainkaan talouskasvua, mutta julkinen velka jokaista suomalaista kohti on kaksinkertaistunut. Nyt korot ovat alkaneet nousta eikä velkaantumista vieläkään hillitä, näin emme voi jatkaa. On mahdotonta esittää täysin uusia keinoja, mitä ei olisi 14 vuoteen esitetty. Ehdotamme siksi monia vanhoja tuttujakin lääkkeitä, joita ei ole pantu toimeen. Näihin kuuluvat työnteon kannustavuuden, investointien ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, osaamistason nostaminen ja vihreän siirtymän nopeuttaminen, luettelee Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Tänään julkaistussa ”Muistioita tulevalle hallitukselle” -koosteessa Etla esittää konkreettisia, tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia, joilla velkaantumista saadaan hillittyä ja talouskasvua kiihdytettyä.

Etlan ehdottamia uudistuksia ongelmien ratkaisemiseksi esitetään kuudessa eri kokonaisuudessa: 1) kannustimet, 2) koulutus ja osaaminen, 3) maahanmuutto, 4) investoinnit, 5) vihreä siirtymä ja 6) finanssipolitiikan säännöt.

Työmarkkinoilla merkittäviä kannustinloukkuja

Kasvu edellyttää näkymää osaavasta työvoimasta, mutta myös työvoiman riittävyydestä on pidettävä huolta. Viime vuonna työttömyysloukussa eli tilanteessa, jossa henkilön ei kannata rahallisesti ottaa työtä vastaan, oli 136 500 henkeä.

– Vaikka työllisyysluvut ovat kohentuneet, on Suomessa edelleen suuri työttömien joukko. Palkkojen jyrkkä marginaaliverotus yhdessä tulonsiirtojärjestelmän kanssa luo kannustinongelmia laaja-alaisesti työmarkkinoille. Kannustimien parantaminen on kuitenkin tehtävä kohdennetusti, jotta toimet ovat kustannustehokkaita, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Maahanmuutto ei syrjäytä kotimaista osaamista

Väestön ikääntyminen luo erityistä painetta työmarkkinoille ja se lisää maahanmuuton merkitystä Suomen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä. Ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäystä kestävyysvajeen hillitseminen on entistä haasteellisempaa. Siksi on pyrittävä lisäämään myös Suomen houkuttelevuutta ulkomaisille osaajille.

– Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaaminen lisää innovaatiotoimintaa sekä kiihdyttää talouskasvua. Osaava ulkomainen työvoima ei tutkimusten perusteella syrjäytä kotimaista osaamista vaan lisää sitä. Lupaprosessia on jatkossa sujuvoitettava ja Suomen houkuttelevuutta lisättävä, esimerkiksi verotuksen keinoin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen vaatii lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista. Etlan tutkijat suosittavat muistiossa myös määräaikaista tuloverotuksen kevennystä kaikille maahan muuttaville ulkomaisille asiantuntijoille ja tutkimus- ja kehitystyöhön tuleville.

“Muistioita tulevalle hallitukselle” on kokonaisuudessaan luettavissa Etlan nettisivuilla: etla.fi/julkaisut

Kangasharju, Aki – Kauhanen, Antti – Koski, Heli - Kuusela, Olli-Pekka – Kuusi, Tero – Maczulskij, Terhi – Puonti, Päivi - Valkonen, Tarmo: Muistioita tulevalle hallitukselle (Etla Muistio 114).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (osaaminen ja työmarkkinat)
Tutkija Olli-Pekka Kuusela (vihreä siirtymä)
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi (julkinen talous ja kehysmenettely)
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij (työperäinen maahanmuutto)
Ennustepäällikkö Päivi Puonti (kannustinloukut ja työllisyys)
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen (innovaatiot)

Kuvat

Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Etlan Muistioita tulevalle hallitukselle -julkaisun työryhmässä olivat Aki Kangasharju, Heli Koski, Antti Kauhanen, Päivi Puonti, Tero Kuusi, Tarmo Valkonen, Terhi Maczulskij ja Olli-Pekka Kuusela.
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.

Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä24.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.

Muistutuskutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?23.9.2025 09:44:00 EEST | Kutsu

Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tule mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin: https://etla.videosync.fi/24-9-2025-webinaari Ilmoittaudu paikan päälle Tilaisuuden ohjelma 09.30–09.35 T

Kutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?18.9.2025 10:28:55 EEST | Kutsu

Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille lähetetään linkki striimiin myöhemmin. Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautumiset tilaisuuteen

Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan – ”kasvun heikoin lenkki on nyt kotitalouksien kulutus”17.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun. Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye