Etla: Kiinan vientikilpailu on uhka myös suomalaisille yrityksille

Kiinan tuotanto on noussut yhä korkeammalle arvoketjun tikkailla. Lisääntynyt kilpailu uhkaa nyt myös pidemmälle jalostettuja tuotteita, jotka ovat tärkeitä vientituotteita niin Suomelle kuin muillekin kehittyneille talouksille. Kiinan vientikilpailu syrjäyttää jo aggregaattitasolla suomalaisten tuotteiden vientiä niissä maissa, joihin molemmat maat vievät samoja tuotteita.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen, ja tänään julkaistun ETLA Muistion mukaan Kiinan kilpailun vaikutus vientituotteiden hintoihin on tärkeä suomalaisen tuote- ja maakohtaisen kokonaisviennin arvoa supistava mekanismi. Kiinan kilpailun kiristyessä yritykset laskevat tuotehintoja markkinaosuuksien säilyttämiseksi. Hintavaikutus on myös suurempi tuotteille, jotka kilpailevat hinnoilla pikemmin kuin laadulla ja tuotebrändillä. Etlan tutkimuspäällikön Katariina Nilsson Hakkalan ja Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Yao Panin tutkimus ”Emerging Trade Battlefield with China: Export Competition and Firm’s Coping Strategies” (Working Papers 71) (ETLA Muistio 83) paljastaa myös yritysten sopeutumis- ja selviytymisstrategiota, joita ei havaita maa- ja tuotetason analyysissä.
Yritysten sopeutumisstrategiana on ollut mm. vientituotevalikoiman muuttaminen. Kiinan kilpailun kasvaessa yritykset ovat siis muuttaneet valikoimaansa keskittymällä viemään tuotteita, jotka ovat suhteellisesti tärkeämpiä yritysten globaalissa kokonaisviennissä. Vähemmän tärkeiden tuotteiden viennistä luovuttiin kokonaan niillä markkinoilla, joilla Kiinan kilpailu kiristyi.
- Yritystasolta paljastuu, että yritykset sopeutuvat kiristyneeseen kilpailuun sekä pudottamalla hintoja että keskittämällä vientiä tärkeimpiin vientituotteisiinsa. Lisääntynyt kilpailu Kiinan taholta uhkaa nyt myös pidemmälle jalostettuja suomalaisia tuotteita. Olisikin tärkeää, että politiikkatoimet keskittyisivät tukemaan esimerkiksi laadulla ja brändillä kilpailevien hyödykkeiden tuotannon ja viennin kasvua, Etlan Katariina Nilsson Hakkala korostaa.
Eritellyt, ns. heterogeeniset tuotteet, jotka kilpailevat ominaisuuksilla, kuten laatu, brändi ja yrityskohtainen osaaminen, pärjäävät paremmin vientikilpailussa hintoja laskematta. Näissä tuotteissa myös kotimaisen arvonlisän osuus on korkeampi. Kiinan kasvavan viennin uhkaa suomalaisyrityksille voidaankin torjua parhaiten T&K:lla, joka tähtää nimenomaan korkean arvonlisän tuotteiden tuotantoon ja vientiin. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien jatkuva tukeminen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla on yksi tärkeimmistä politiikkatoimista, joka synnyttää uusia kilpailukykyisiä korkean osaamisen vientituotteita, Etla korostaa.
Nilsson Hakkala, Katariina ja Pan, Yao: ”Emerging Trade Battlefield with China: Export Competition and Firm’s Coping Strategies” (Working Papers 71) sekä ”Kiinan vienti on uhka myös suomalaisten yritysten vientimarkkinoilla” (ETLA Muistio 83)
Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala, ETLA, p. 040 3045563 (WhatsApp) tai +63 917 8752511 (tavoitettavissa ennen klo 14), katariina.nilsson.hakkala@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme