Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut
24.5.2022 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Kevään Suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna, huolimatta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ensi vuonna bkt:n kasvuksi arvioidaan yksi prosentti. Teollisuustuotanto (tuotos) kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna kaksi prosenttia, ensi vuonna kolme ja vuonna 2024 jälleen kaksi prosenttia.
Paperiliiton odotettua pidemmäksi venynyt lakko aiheutti viennin määrään huiman pudotuksen alkuvuodesta. Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä putosi tammi-helmikuussa 17 prosenttia vuoden takaisesta.
‒ Arvioimme maaliskuun Suhdanne-ennusteessa, että paperiteollisuuden viennin määrä supistuu tänä vuonna 7 prosenttia lakon seurauksena. Laskelmamme perustui noin kolmen kuukauden pituiseen lakkoon, mutta lakosta tulikin odotettua pidempi, mikä tulee näkymään tilastoissa myös selvästi dramaattisempana pudotuksena viennin määrässä, arvioi Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Toisaalta puutavarateollisuuden tuotanto ja vientihinnat nousivat. Puutavarateollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi tammi-maaliskuussa 18 prosenttia, kun taas EU27-maissa tuotanto lisääntyi alle 6 prosenttia. Toimialan vientihinnat ovat ennennäkemättömän korkeat: puutuotteet kallistuivat tammi-maaliskuussa keskimäärin 46 prosenttia viimevuotisesta. Rakentaminen on kuitenkin hidastumassa Euroopassa, mikä heikentää vientimahdollisuuksia.
Kaupan alan nopea kasvuvaihe jäi jo taakse
Katsauksessa tarkasteltujen yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin kolme prosenttia ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Erityisesti kaupan alan nopea kasvuvaihe koronakriisissä on jäänyt jo taakse ja kehitys on lähivuosina varovaista. Maltillista kaupan kasvua selittää mm. se, että kulutuskysynnän painopiste on normalisoitunut palvelujen suuntaan. Lisäksi kotitalouksien ostovoima on heikentynyt viimeaikaisen hintojen nousun vuoksi ja tuotantokapeikoillakin on negatiivinen vaikutus tarjontaan.
Majoitus- ja ravitsemisalan elpyminen pandemiasta on edelleen kesken ja Etlan arvion mukaan toipuminen pandemiaa edeltäneelle trendille jatkuu koko ennusteperiodin yli eli vielä vuoden 2024 jälkeen. Elpymistä hidastavat liikematkustuksen vähäisyys sekä venäläisten ja kiinalaisten matkailijoiden puuttuminen. Kansainvälinen matkailu takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Monien toimialojen kasvu vauhdikkaampaa kuin EU:ssa keskimäärin
Suomessa monilla toimialoilla kasvu on kuitenkin muita EU-maita kovempaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa valmistusmäärät lisääntyivät Suomessa 2,5 prosenttia tammi-maaliskuussa, kun EU-maissa tuotanto väheni keskimäärin 7,7 prosenttia. Metallien jalostuksen tuotanto kohosi Suomessa 16 prosenttia, mutta vientimäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Koneiden ja laitteiden tuotanto nousi 9 prosenttia (EU:ssa 5 %) ja metallituotteissa 17 prosenttia (EU:ssa 2 %).
Koko kemianteollisuuden tuotantomäärä nousi kausitasoitettuna 1,2 prosenttia edellisvuodesta ja uusien tilausten arvo nousi 15 prosenttia vuoden takaisesta tammi-maaliskuussa. Öljytuotteiden viennin määrä väheni noin 25 prosenttia tammi-helmikuussa, ja vienti näyttää jäävän tänä vuonna odotettua heikommaksi.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kaikkiin talousennusteisiin, kuten myös Etlan nyt julkaistuun Toimialakatsaukseen, liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
‒ Kevään Suhdanne-ennusteemme kiinnitettiin maaliskuun alussa, jolloin sodan talousvaikutuksista oli vasta hyvin rajoitetusti tietoa. Pakotteiden ja sodan vaikutukset Euroopan talouksiin ilmenivät vasta jonkin ajan kuluttua. Tämän vuoksi myös Toimialakatsauksen ennusteisiin liittyy nyt tavanomaista enemmän epävarmuutta. Ennusteet toimivat kuitenkin suuntaa antavina, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kevään 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Liite: Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2020–2024, %
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiMarkku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu
Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.
Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.
”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote
Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.
”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Tutkimus: Suomi24-verkkoyhteisön keskustelut väestörakenteen muutoksista poikkeavat tilastojen todellisuudesta16.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



