Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut
24.5.2022 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Kevään Suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna, huolimatta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ensi vuonna bkt:n kasvuksi arvioidaan yksi prosentti. Teollisuustuotanto (tuotos) kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna kaksi prosenttia, ensi vuonna kolme ja vuonna 2024 jälleen kaksi prosenttia.
Paperiliiton odotettua pidemmäksi venynyt lakko aiheutti viennin määrään huiman pudotuksen alkuvuodesta. Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä putosi tammi-helmikuussa 17 prosenttia vuoden takaisesta.
‒ Arvioimme maaliskuun Suhdanne-ennusteessa, että paperiteollisuuden viennin määrä supistuu tänä vuonna 7 prosenttia lakon seurauksena. Laskelmamme perustui noin kolmen kuukauden pituiseen lakkoon, mutta lakosta tulikin odotettua pidempi, mikä tulee näkymään tilastoissa myös selvästi dramaattisempana pudotuksena viennin määrässä, arvioi Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Toisaalta puutavarateollisuuden tuotanto ja vientihinnat nousivat. Puutavarateollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi tammi-maaliskuussa 18 prosenttia, kun taas EU27-maissa tuotanto lisääntyi alle 6 prosenttia. Toimialan vientihinnat ovat ennennäkemättömän korkeat: puutuotteet kallistuivat tammi-maaliskuussa keskimäärin 46 prosenttia viimevuotisesta. Rakentaminen on kuitenkin hidastumassa Euroopassa, mikä heikentää vientimahdollisuuksia.
Kaupan alan nopea kasvuvaihe jäi jo taakse
Katsauksessa tarkasteltujen yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin kolme prosenttia ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Erityisesti kaupan alan nopea kasvuvaihe koronakriisissä on jäänyt jo taakse ja kehitys on lähivuosina varovaista. Maltillista kaupan kasvua selittää mm. se, että kulutuskysynnän painopiste on normalisoitunut palvelujen suuntaan. Lisäksi kotitalouksien ostovoima on heikentynyt viimeaikaisen hintojen nousun vuoksi ja tuotantokapeikoillakin on negatiivinen vaikutus tarjontaan.
Majoitus- ja ravitsemisalan elpyminen pandemiasta on edelleen kesken ja Etlan arvion mukaan toipuminen pandemiaa edeltäneelle trendille jatkuu koko ennusteperiodin yli eli vielä vuoden 2024 jälkeen. Elpymistä hidastavat liikematkustuksen vähäisyys sekä venäläisten ja kiinalaisten matkailijoiden puuttuminen. Kansainvälinen matkailu takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Monien toimialojen kasvu vauhdikkaampaa kuin EU:ssa keskimäärin
Suomessa monilla toimialoilla kasvu on kuitenkin muita EU-maita kovempaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa valmistusmäärät lisääntyivät Suomessa 2,5 prosenttia tammi-maaliskuussa, kun EU-maissa tuotanto väheni keskimäärin 7,7 prosenttia. Metallien jalostuksen tuotanto kohosi Suomessa 16 prosenttia, mutta vientimäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Koneiden ja laitteiden tuotanto nousi 9 prosenttia (EU:ssa 5 %) ja metallituotteissa 17 prosenttia (EU:ssa 2 %).
Koko kemianteollisuuden tuotantomäärä nousi kausitasoitettuna 1,2 prosenttia edellisvuodesta ja uusien tilausten arvo nousi 15 prosenttia vuoden takaisesta tammi-maaliskuussa. Öljytuotteiden viennin määrä väheni noin 25 prosenttia tammi-helmikuussa, ja vienti näyttää jäävän tänä vuonna odotettua heikommaksi.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kaikkiin talousennusteisiin, kuten myös Etlan nyt julkaistuun Toimialakatsaukseen, liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
‒ Kevään Suhdanne-ennusteemme kiinnitettiin maaliskuun alussa, jolloin sodan talousvaikutuksista oli vasta hyvin rajoitetusti tietoa. Pakotteiden ja sodan vaikutukset Euroopan talouksiin ilmenivät vasta jonkin ajan kuluttua. Tämän vuoksi myös Toimialakatsauksen ennusteisiin liittyy nyt tavanomaista enemmän epävarmuutta. Ennusteet toimivat kuitenkin suuntaa antavina, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kevään 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Liite: Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2020–2024, %
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiMarkku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme