Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut
24.5.2022 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Kevään Suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna, huolimatta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ensi vuonna bkt:n kasvuksi arvioidaan yksi prosentti. Teollisuustuotanto (tuotos) kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna kaksi prosenttia, ensi vuonna kolme ja vuonna 2024 jälleen kaksi prosenttia.
Paperiliiton odotettua pidemmäksi venynyt lakko aiheutti viennin määrään huiman pudotuksen alkuvuodesta. Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä putosi tammi-helmikuussa 17 prosenttia vuoden takaisesta.
‒ Arvioimme maaliskuun Suhdanne-ennusteessa, että paperiteollisuuden viennin määrä supistuu tänä vuonna 7 prosenttia lakon seurauksena. Laskelmamme perustui noin kolmen kuukauden pituiseen lakkoon, mutta lakosta tulikin odotettua pidempi, mikä tulee näkymään tilastoissa myös selvästi dramaattisempana pudotuksena viennin määrässä, arvioi Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Toisaalta puutavarateollisuuden tuotanto ja vientihinnat nousivat. Puutavarateollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi tammi-maaliskuussa 18 prosenttia, kun taas EU27-maissa tuotanto lisääntyi alle 6 prosenttia. Toimialan vientihinnat ovat ennennäkemättömän korkeat: puutuotteet kallistuivat tammi-maaliskuussa keskimäärin 46 prosenttia viimevuotisesta. Rakentaminen on kuitenkin hidastumassa Euroopassa, mikä heikentää vientimahdollisuuksia.
Kaupan alan nopea kasvuvaihe jäi jo taakse
Katsauksessa tarkasteltujen yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin kolme prosenttia ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Erityisesti kaupan alan nopea kasvuvaihe koronakriisissä on jäänyt jo taakse ja kehitys on lähivuosina varovaista. Maltillista kaupan kasvua selittää mm. se, että kulutuskysynnän painopiste on normalisoitunut palvelujen suuntaan. Lisäksi kotitalouksien ostovoima on heikentynyt viimeaikaisen hintojen nousun vuoksi ja tuotantokapeikoillakin on negatiivinen vaikutus tarjontaan.
Majoitus- ja ravitsemisalan elpyminen pandemiasta on edelleen kesken ja Etlan arvion mukaan toipuminen pandemiaa edeltäneelle trendille jatkuu koko ennusteperiodin yli eli vielä vuoden 2024 jälkeen. Elpymistä hidastavat liikematkustuksen vähäisyys sekä venäläisten ja kiinalaisten matkailijoiden puuttuminen. Kansainvälinen matkailu takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Monien toimialojen kasvu vauhdikkaampaa kuin EU:ssa keskimäärin
Suomessa monilla toimialoilla kasvu on kuitenkin muita EU-maita kovempaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa valmistusmäärät lisääntyivät Suomessa 2,5 prosenttia tammi-maaliskuussa, kun EU-maissa tuotanto väheni keskimäärin 7,7 prosenttia. Metallien jalostuksen tuotanto kohosi Suomessa 16 prosenttia, mutta vientimäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Koneiden ja laitteiden tuotanto nousi 9 prosenttia (EU:ssa 5 %) ja metallituotteissa 17 prosenttia (EU:ssa 2 %).
Koko kemianteollisuuden tuotantomäärä nousi kausitasoitettuna 1,2 prosenttia edellisvuodesta ja uusien tilausten arvo nousi 15 prosenttia vuoden takaisesta tammi-maaliskuussa. Öljytuotteiden viennin määrä väheni noin 25 prosenttia tammi-helmikuussa, ja vienti näyttää jäävän tänä vuonna odotettua heikommaksi.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kaikkiin talousennusteisiin, kuten myös Etlan nyt julkaistuun Toimialakatsaukseen, liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
‒ Kevään Suhdanne-ennusteemme kiinnitettiin maaliskuun alussa, jolloin sodan talousvaikutuksista oli vasta hyvin rajoitetusti tietoa. Pakotteiden ja sodan vaikutukset Euroopan talouksiin ilmenivät vasta jonkin ajan kuluttua. Tämän vuoksi myös Toimialakatsauksen ennusteisiin liittyy nyt tavanomaista enemmän epävarmuutta. Ennusteet toimivat kuitenkin suuntaa antavina, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kevään 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Liite: Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2020–2024, %
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiMarkku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan 80-vuotisjuhlaseminaari nyt katsottavissa myös verkossa8.9.2026 10:57:39 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 80-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talossa on nyt julkaistu kokonaisuudessaan tallenteena verkossa. Etla juhli merkkipäiväänsä 2. syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Seminaari kokosi yhteen liki kolmesataa kutsuvierasta, niin talouden johtavia asiantuntijoita kuin yrityselämää ja päättäjiä. Tilaisuuden teemana oli Suomi vuonna 2051 ja lavahaastattelussa Suomen haasteita ja vahvuuksia pohti myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Etla: Pohjoismaisissa arvoketjuissa piilee huomattava altistuminen Euroopan ulkopuolelle7.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden välisessä kaupassa piilee merkittävä ja näkymätön riippuvuus Euroopan ulkopuolisista maista, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Keskimäärin 11 prosenttia muista Pohjoismaista tulevasta välituotetuonnista on arvoketjun toisessa portaassa peräisin Euroopan ulkopuolelta, ja suuri osa siitä muodostuu tuonnista Kiinasta ja muista BRICS+-maista. Tutkijoiden mukaan pelkkä hankinta lähialueiltakaan ei takaa enää huoltovarmuutta kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa.
Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



