Etla: Lakko pudotti odotettua enemmän paperiteollisuuden vientiä, samaan aikaan matkailun ja kaupan koronaelpyminen on hidastunut
24.5.2022 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Kevään Suhdanne-ennusteessa Etla ennusti Suomen bkt:n kasvavan 2,1 prosenttia tänä vuonna, huolimatta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ensi vuonna bkt:n kasvuksi arvioidaan yksi prosentti. Teollisuustuotanto (tuotos) kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna kaksi prosenttia, ensi vuonna kolme ja vuonna 2024 jälleen kaksi prosenttia.
Paperiliiton odotettua pidemmäksi venynyt lakko aiheutti viennin määrään huiman pudotuksen alkuvuodesta. Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä putosi tammi-helmikuussa 17 prosenttia vuoden takaisesta.
‒ Arvioimme maaliskuun Suhdanne-ennusteessa, että paperiteollisuuden viennin määrä supistuu tänä vuonna 7 prosenttia lakon seurauksena. Laskelmamme perustui noin kolmen kuukauden pituiseen lakkoon, mutta lakosta tulikin odotettua pidempi, mikä tulee näkymään tilastoissa myös selvästi dramaattisempana pudotuksena viennin määrässä, arvioi Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Toisaalta puutavarateollisuuden tuotanto ja vientihinnat nousivat. Puutavarateollisuuden tuotanto Suomessa kasvoi tammi-maaliskuussa 18 prosenttia, kun taas EU27-maissa tuotanto lisääntyi alle 6 prosenttia. Toimialan vientihinnat ovat ennennäkemättömän korkeat: puutuotteet kallistuivat tammi-maaliskuussa keskimäärin 46 prosenttia viimevuotisesta. Rakentaminen on kuitenkin hidastumassa Euroopassa, mikä heikentää vientimahdollisuuksia.
Kaupan alan nopea kasvuvaihe jäi jo taakse
Katsauksessa tarkasteltujen yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin noin kolme prosenttia ja ensi vuonna noin 2,5 prosenttia. Erityisesti kaupan alan nopea kasvuvaihe koronakriisissä on jäänyt jo taakse ja kehitys on lähivuosina varovaista. Maltillista kaupan kasvua selittää mm. se, että kulutuskysynnän painopiste on normalisoitunut palvelujen suuntaan. Lisäksi kotitalouksien ostovoima on heikentynyt viimeaikaisen hintojen nousun vuoksi ja tuotantokapeikoillakin on negatiivinen vaikutus tarjontaan.
Majoitus- ja ravitsemisalan elpyminen pandemiasta on edelleen kesken ja Etlan arvion mukaan toipuminen pandemiaa edeltäneelle trendille jatkuu koko ennusteperiodin yli eli vielä vuoden 2024 jälkeen. Elpymistä hidastavat liikematkustuksen vähäisyys sekä venäläisten ja kiinalaisten matkailijoiden puuttuminen. Kansainvälinen matkailu takertelee erityisesti Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Monien toimialojen kasvu vauhdikkaampaa kuin EU:ssa keskimäärin
Suomessa monilla toimialoilla kasvu on kuitenkin muita EU-maita kovempaa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa valmistusmäärät lisääntyivät Suomessa 2,5 prosenttia tammi-maaliskuussa, kun EU-maissa tuotanto väheni keskimäärin 7,7 prosenttia. Metallien jalostuksen tuotanto kohosi Suomessa 16 prosenttia, mutta vientimäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Koneiden ja laitteiden tuotanto nousi 9 prosenttia (EU:ssa 5 %) ja metallituotteissa 17 prosenttia (EU:ssa 2 %).
Koko kemianteollisuuden tuotantomäärä nousi kausitasoitettuna 1,2 prosenttia edellisvuodesta ja uusien tilausten arvo nousi 15 prosenttia vuoden takaisesta tammi-maaliskuussa. Öljytuotteiden viennin määrä väheni noin 25 prosenttia tammi-helmikuussa, ja vienti näyttää jäävän tänä vuonna odotettua heikommaksi.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kaikkiin talousennusteisiin, kuten myös Etlan nyt julkaistuun Toimialakatsaukseen, liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
‒ Kevään Suhdanne-ennusteemme kiinnitettiin maaliskuun alussa, jolloin sodan talousvaikutuksista oli vasta hyvin rajoitetusti tietoa. Pakotteiden ja sodan vaikutukset Euroopan talouksiin ilmenivät vasta jonkin ajan kuluttua. Tämän vuoksi myös Toimialakatsauksen ennusteisiin liittyy nyt tavanomaista enemmän epävarmuutta. Ennusteet toimivat kuitenkin suuntaa antavina, huomauttaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kevään 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Liite: Toimialojen arvonlisäyksen määrän muutos 2020–2024, %
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiVille KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiMarkku LehmusEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:044-5498455markku.lehmus@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme