Suomen työikäinen väestö alkoi vähetä jo 2010-luvun taitteessa, kun suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Jos nykyinen matala syntyvyys ja Tilastokeskuksen ennustama maahanmuutto jatkuvat, vähenee työikäinen väestö vuoteen 2070 mennessä edelleen lähes 20 prosenttia.

Yritykset sopeutuvat vähenevään työntekijämäärään aikaa myöten, mutta kansantalouden kasvu hidastuu, ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaikeutuu. Tilastokeskus on ennustanut nettomaahanmuuton olevan Suomessa noin 15 000 hengen luokkaa, mikä on liian vähän kompensoimaan matalaa syntyvyyttä.

Etlan tuoreiden laskelmien mukaan nettomaahanmuuton tulisi olla huomattavasti korkeampaa. Suomi tarvitsee Etlan mukaan 44 000 hengen nettomaahanmuuton nykyisellä muuton ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saadaan vakaantumaan pysyvästi. Syy näin korkeaan lukuun on ennustettua vähäisempi syntyvyys ja se, että Suomeen muuttaa tällä hetkellä enemmän miehiä. Tiedot ilmenevät tuoreesta Etla-raportista ”Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys (Etla Raportti 132)”.

Etlan laskema maahanmuuton määrä ei sekään vielä riitä pysäyttämään väestön ikääntymistä eliniän pidentyessä, mutta huoltosuhteemme muuttuisi maahanmuuton myötä suotuisammaksi.

‒ Työllisyysasteen nostolle on paljon tilaa Suomessa, mutta se ei millään riitä kattamaan tulevaa työvoiman tarvetta. Matalan syntyvyyden trendin muuttaminen politiikalla on hyvin vaikeaa, ja ratkaisut ovat syvästi yksilöiden ja perheiden yksityiselämään liittyviä. Ennemmin yhteiskunnan tulee sopeutua, ja siksi katseet kääntyvät maahanmuuton kasvattamiseen. Maahanmuutto pienentää ikääntymisestä syntyviä riskejä kansantalouteen, pohtii Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.

Jos maahanmuutto nousisi 44 000 henkeen, työpanos kasvaisi Etlan mallilaskelmien mukaan lähes 10 prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja noin 40 prosentilla vuoteen 2070 mennessä. Nyt tehdyt laskelmat edellyttävät suuren määrän oletuksia muun muassa maahan muuttavan väestön koulutuksesta ja sosiaaliturvan käytöstä, joten lukuja on pidettävä vain suuntaa antavina, varoittavat tutkijat.

‒ Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat kuitenkin simuloinneissamme selkeästi positiivisia. Työeläkejärjestelmän kannalta palkkasumman reipas kasvu tarkoittaa matalampia työeläkemaksuja ja muukin julkinen talous hyötyy maahanmuutosta verotulojen kasvuna. Valtion velan suhde bkt:hen olisi yli 40 prosenttiyksikköä matalampi vuosisadan vaihteessa, ja kestävyysvajekin pienenisi, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Nyt julkaistu tutkimusraportti on Teknologiateollisuuden, TEK:n ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Tutkimus on osa Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset LIFECON-hanketta.

Alho, Juha – Kangasharju, Aki – Lassila, Jukka – Valkonen, Tarmo: Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys. Taloudellisten vaikutusten arviointia. (Etla Raportti 132)