Etla selvitti, miten korona runnoi tapahtuma-alaa: liikevaihto tippui ja kannattavuus romahti yli 70 prosentilla alan yrityksistä

Tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bkt:stä. Alalla toimi liki 10 000 yritystä, jotka työllistivät arviolta 15 000–20 000 henkilöä. Yritysten osuus koko yrityssektorin työllisyydestä oli prosentin luokkaa ja arvonlisää alan yritykset tuottivat arviolta 800–1 200 miljoonaa euroa (0,6–0,9 prosenttia koko yrityssektorin arvonlisästä).

Koronakriisi 2020 iski aiemmista kriiseistä poiketen raskaimmin yksityisiin palvelualoihin, ja pandemian johdosta säädetyt rajoitustoimet – sekä ihmisten oma-aloitteinen kokoontumisten välttäminen – ovat heijastuneet erityisesti tapahtumia järjestävien yritysten toimintaan. Kärsijöitä ovat olleet mm. konsertit, teatterit, urheiluottelut, konferenssit ja messut. Näiden toimintojen kansantaloudellisesta merkityksestä on kuitenkin erittäin vaikea saada kokonaiskuvaa, koska tapahtuma-ala sekoittuu usein muihin toimialoihin, alalla toimii hyvin monentyyppisiä organisaatioita ja itsensä työllistäjiä. Lisäksi työ on usein osa-aikaista tai jopa tapahtumakohtaista. Arviolta ainakin puolet tapahtuma-alan arvonlisästä ja työllisyydestä syntyy muissa organisaatioissa kuin voittoa tavoittelevissa yrityksissä.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön ja tutkija Mika Pajarisen tänään julkaistussa tutkimuksessa Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa (Etla Raportti 116) on selvitetty, millainen on ollut korona-ajan vaikutus tapahtuma-alan yrityksiin. Samalla tutkimus kartoittaa alan koon ja merkityksen Suomen kansantaloudessa hyödyntäen sekä toimiala- että yritystason aineistoja. Tapahtuma-alan yritysten löytäminen perustui Vainu.io:n tietokantaan siitä, mitä yritykset itse kertovat omasta toiminnastaan www-sivuillaan.

– Kerroimme viime keväänä koronan iskeneen rajuimmin majoitus- ja ravitsemustoimintaan, ja saimme siitä oikeutetusti palautetta tapahtumajärjestäjiltä ja kulttuurialan toimijoilta. Toimialakohtaisista laskelmistamme puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertoo Jyrki Ali-Yrkkö.

Tuet ja avustukset eivät ole kompensoineet kysynnän laskua

Tutkimuksesta ilmenee, että korona on runnellut tapahtuma-alaa rajusti, ja samalla vaihtelevasti. Alan liikevaihto putosi viime vuonna yli viidenneksen (22 %) edellisvuodesta. Liikevaihto aleni peräti 70 prosentilla alalla toimivista yrityksistä, ja lähes joka neljännen yrityksen liikevaihto romahti 50 prosenttia tai sitä enemmän. Toisaalta liki kolmannes alan yrityksistä pystyi vähintään säilyttämään vuoden 2019 liikevaihtonsa ja osa jopa hieman kasvattamaan sitä.

Tapahtuma-alan kannattavuus romahti, ja liikevoitto putosi peräti 65 prosenttia. Kannattavuus aleni valtaosalla eli 72 prosentilla alan yrityksistä, ja puolella yrityksistä vuoden 2020 tulos jäi vain neljäsosaan verrattuna edellisvuoden tasoon. Osa yrityksistä kykeni toki myös säilyttämään kannattavuutensa tai jopa kasvattamaan sitä.

– Vaikuttaisi siltä, että alan yritykset eivät ole koronakriisissä pystyneet alentamaan kustannuksiaan samassa suhteessa kuin liikevaihto on pienentynyt. Valtion tarjoamat mahdolliset rahalliset avustukset ja muut kustannustuet eivät ole kokonaan kompensoineet kysynnän laskua koronakriisissä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Koronakriisi on heijastunut ennen kaikkea messujen ja kongressien järjestämiseen sekä ohjelmatoimistoihin ja manageripalveluihin. Vähimmin vaurioin vaikuttaisivat selvinneen varauspalvelut ja urheilutoiminta. Nuorten yritysten joukossa suuret muutokset sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan ovat olleet todennäköisempiä kuin jo pidempään markkinoilla toimineissa yrityksissä. Yritysten kokoluokan suhteen ei havaittu merkittäviä eroja.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Tarkan kokonaiskuvan muodostaminen alan tilanteesta haastavaa

Saatujen tulosten perusteella tapahtuma-alan sisällä on siis merkittäviä eroja siinä, miten koronakriisi vaikutti toimintaan. Myöskään vuonna 2020 toimintansa kokonaan lopettaneita yrityksiä ei ole voitu aineistoviiveiden takia huomioida nyt julkaistussa tutkimuksessa.

– Yritystason analyysiin pohjautuvat arviomme perustuvat toimintansa jatkaviin ja pääosin osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin. Näin esimerkiksi yksityiset ammatinharjoittajat eivät aineiston puuttumisesta johtuen ole analyysissa mukana. Se tarkoittaa, että koronakriisin vaikutukset tapahtuma-alaan kokonaisuutena saattavat olla vielä arvioitamme suurempia, huomauttaa Etlan Ali-Yrkkö.

Ali-Yrkkö toivookin, että myöhemmin tehtävissä analyyseissa voitaisiin tarkastella myös 2020 lopettaneita yrityksiä. Tällä hetkellä tapahtuma-alan analysointi on kokonaisuutena erityisen haasteellista alan tilastojen hajautumisen johdosta. Lisäksi alalla toimivat organisaatiot ovat hyvin monentyyppisiä – yhdistyksistä ja firmoista julkiseen sektoriin – ja osa työstä on luonteeltaan osa-aikaista tai jopa tapahtumakohtaista.

Ali-Yrkkö, Jyrki & Pajarinen, Mika: Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa (Etla Raportti 116)

Liite 1: Taulukko 5.1 Yhteenveto tapahtuma-alasta ja sen merkityksestä