Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla selvitti, miten korona runnoi tapahtuma-alaa: liikevaihto tippui ja kannattavuus romahti yli 70 prosentilla alan yrityksistä

Jaa

Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla alan yrityksistä. Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat.

Toimialakohtaisista laskelmista puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertovat tutkimuksen tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.) ja tutkija Mika Pajarinen.
Toimialakohtaisista laskelmista puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertovat tutkimuksen tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.) ja tutkija Mika Pajarinen.

Tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bkt:stä. Alalla toimi liki 10 000 yritystä, jotka työllistivät arviolta 15 000–20 000 henkilöä. Yritysten osuus koko yrityssektorin työllisyydestä oli prosentin luokkaa ja arvonlisää alan yritykset tuottivat arviolta 800–1 200 miljoonaa euroa (0,6–0,9 prosenttia koko yrityssektorin arvonlisästä).

Koronakriisi 2020 iski aiemmista kriiseistä poiketen raskaimmin yksityisiin palvelualoihin, ja pandemian johdosta säädetyt rajoitustoimet – sekä ihmisten oma-aloitteinen kokoontumisten välttäminen – ovat heijastuneet erityisesti tapahtumia järjestävien yritysten toimintaan. Kärsijöitä ovat olleet mm. konsertit, teatterit, urheiluottelut, konferenssit ja messut. Näiden toimintojen kansantaloudellisesta merkityksestä on kuitenkin erittäin vaikea saada kokonaiskuvaa, koska tapahtuma-ala sekoittuu usein muihin toimialoihin, alalla toimii hyvin monentyyppisiä organisaatioita ja itsensä työllistäjiä. Lisäksi työ on usein osa-aikaista tai jopa tapahtumakohtaista. Arviolta ainakin puolet tapahtuma-alan arvonlisästä ja työllisyydestä syntyy muissa organisaatioissa kuin voittoa tavoittelevissa yrityksissä.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön ja tutkija Mika Pajarisen tänään julkaistussa tutkimuksessa Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa (Etla Raportti 116) on selvitetty, millainen on ollut korona-ajan vaikutus tapahtuma-alan yrityksiin. Samalla tutkimus kartoittaa alan koon ja merkityksen Suomen kansantaloudessa hyödyntäen sekä toimiala- että yritystason aineistoja. Tapahtuma-alan yritysten löytäminen perustui Vainu.io:n tietokantaan siitä, mitä yritykset itse kertovat omasta toiminnastaan www-sivuillaan.

– Kerroimme viime keväänä koronan iskeneen rajuimmin majoitus- ja ravitsemustoimintaan, ja saimme siitä oikeutetusti palautetta tapahtumajärjestäjiltä ja kulttuurialan toimijoilta. Toimialakohtaisista laskelmistamme puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertoo Jyrki Ali-Yrkkö.

Tuet ja avustukset eivät ole kompensoineet kysynnän laskua

Tutkimuksesta ilmenee, että korona on runnellut tapahtuma-alaa rajusti, ja samalla vaihtelevasti. Alan liikevaihto putosi viime vuonna yli viidenneksen (22 %) edellisvuodesta. Liikevaihto aleni peräti 70 prosentilla alalla toimivista yrityksistä, ja lähes joka neljännen yrityksen liikevaihto romahti 50 prosenttia tai sitä enemmän. Toisaalta liki kolmannes alan yrityksistä pystyi vähintään säilyttämään vuoden 2019 liikevaihtonsa ja osa jopa hieman kasvattamaan sitä.

Tapahtuma-alan kannattavuus romahti, ja liikevoitto putosi peräti 65 prosenttia. Kannattavuus aleni valtaosalla eli 72 prosentilla alan yrityksistä, ja puolella yrityksistä vuoden 2020 tulos jäi vain neljäsosaan verrattuna edellisvuoden tasoon. Osa yrityksistä kykeni toki myös säilyttämään kannattavuutensa tai jopa kasvattamaan sitä.

– Vaikuttaisi siltä, että alan yritykset eivät ole koronakriisissä pystyneet alentamaan kustannuksiaan samassa suhteessa kuin liikevaihto on pienentynyt. Valtion tarjoamat mahdolliset rahalliset avustukset ja muut kustannustuet eivät ole kokonaan kompensoineet kysynnän laskua koronakriisissä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Koronakriisi on heijastunut ennen kaikkea messujen ja kongressien järjestämiseen sekä ohjelmatoimistoihin ja manageripalveluihin. Vähimmin vaurioin vaikuttaisivat selvinneen varauspalvelut ja urheilutoiminta. Nuorten yritysten joukossa suuret muutokset sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan ovat olleet todennäköisempiä kuin jo pidempään markkinoilla toimineissa yrityksissä. Yritysten kokoluokan suhteen ei havaittu merkittäviä eroja.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Tarkan kokonaiskuvan muodostaminen alan tilanteesta haastavaa

Saatujen tulosten perusteella tapahtuma-alan sisällä on siis merkittäviä eroja siinä, miten koronakriisi vaikutti toimintaan. Myöskään vuonna 2020 toimintansa kokonaan lopettaneita yrityksiä ei ole voitu aineistoviiveiden takia huomioida nyt julkaistussa tutkimuksessa.

– Yritystason analyysiin pohjautuvat arviomme perustuvat toimintansa jatkaviin ja pääosin osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin. Näin esimerkiksi yksityiset ammatinharjoittajat eivät aineiston puuttumisesta johtuen ole analyysissa mukana. Se tarkoittaa, että koronakriisin vaikutukset tapahtuma-alaan kokonaisuutena saattavat olla vielä arvioitamme suurempia, huomauttaa Etlan Ali-Yrkkö.

Ali-Yrkkö toivookin, että myöhemmin tehtävissä analyyseissa voitaisiin tarkastella myös 2020 lopettaneita yrityksiä. Tällä hetkellä tapahtuma-alan analysointi on kokonaisuutena erityisen haasteellista alan tilastojen hajautumisen johdosta. Lisäksi alalla toimivat organisaatiot ovat hyvin monentyyppisiä – yhdistyksistä ja firmoista julkiseen sektoriin – ja osa työstä on luonteeltaan osa-aikaista tai jopa tapahtumakohtaista.

Ali-Yrkkö, Jyrki & Pajarinen, Mika: Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa (Etla Raportti 116)

Liite 1: Taulukko 5.1 Yhteenveto tapahtuma-alasta ja sen merkityksestä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimialakohtaisista laskelmista puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertovat tutkimuksen tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.) ja tutkija Mika Pajarinen.
Toimialakohtaisista laskelmista puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertovat tutkimuksen tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.) ja tutkija Mika Pajarinen.
Lataa
Yhteenveto tapahtuma-alasta ja sen merkityksestä.
Yhteenveto tapahtuma-alasta ja sen merkityksestä.
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla.
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta15.9.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Autoilun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tukee nykykehityksen jatkuessa suhteellisen hyvin Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, ilmenee tänään julkaistusta Etla Muistiosta. Autoilun päästöt alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna 2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin kannustettava siirtymää vähäpäästöisiin autoihin ja varmistettava samalla riittävä määrä sähköautojen latauspaikkoja.

Kutsu medialle: Etlan uudistunut ennuste ja suhdannewebinaari 20.9. klo 1010.9.2021 12:27:58 EEST | Tiedote

Miltä loppuvuoden ja ensi vuoden talouskehitys näyttää? Mihin asti talouden hyvä vire kestää? Saadaanko julkisen velan kasvu hallintaan? Miten työvoimapula ratkaistaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa ilmeeltään uudistuneen syksyn 2021 Suhdanteen. Ennusteeseen ja sen taustalla oleviin lukuihin pureudutaan syvemmin suhdannewebinaarissa Teamsissa. Aika: Maanantai 20.9. klo 10–11 Paikka: Teams Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan syksyn suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Päivi Puonti ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään perjantaina 17.9. klo 10 mennessä oheisen linkin kautta. Osallistujille lähetetään linkki tilaisuuteen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lämpimästi tervetuloa! Uudistimme Etlan ennusteen ilmeen sekä koko

Neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vaatisi puolen miljardin lisäinvestointeja joka vuosi9.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta Etla Muistiosta ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä. Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.

EU-maiden ja Kiinan investointisopimukset vahvistaneet yhteyksiä Kiinaan, mutta hidastaneet investointeja unionin sisällä30.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kiinan investointisopimusten myötä jo ennestään vahvat yhteydet kiinalaisiin alihankkijoihin ovat voimistuneet. Aloilla, joilla Kiina-investointisopimuksia on voitu tehokkaimmin hyödyntää, investointitahti on kuitenkin hidastunut EU:ssa. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Pääoman kasvun hidastuminen näkyy erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla, kun taas korkean tuottavuuden aloilla investointisopimukset ovat kiihdyttäneet niin työn tuottavuuden kuin arvonlisänkin kasvua. Suomeen vaikutukset ovat olleet maltillisia.

Etla: Paikallisella sopimisella on yhteys työhyvinvointiin23.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampaan työhyvinvointiin, osoittaa tuore tutkimus. Yhteys on kuitenkin erilainen toimihenkilöillä ja perinteisessä teollisessa työssä. Toimihenkilöillä työhyvinvointi kasvoi paikallisten erien myötä, kun taas teollisessa työssä yhteys on ollut kielteisempi. Hajautuneet palkkaneuvottelut ovat yhteydessä lähinnä henkiseen hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ei tutkimuksessa havaittu yhteyttä.

Paransiko korona resilienssiä? Etla selvittää yritysten uudistumista ja varautumista shokkeihin20.8.2021 09:55:35 EEST | Tiedote

Koronakriisi paljasti yritysten riippuvuuden globaaleista arvoketjuista, kun tuotantohäiriöt arvoketjuissa pakottivat sopeutumaan täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Myös Suomessa tehtaita jouduttiin tilapäisesti sulkemaan. Etlassa syksyllä 2021 käynnistyvässä hankkeessa pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia kriisillä oli, miten yritykset ovat uudistaneet toimintaansa, ja millainen on resilienssi eli palautumiskyky. Etla toteuttaa hankkeen yhdessä VTT:n kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme