Etla: Suomen lomautusjärjestelmä ja nopeasti muutettu työsopimuslaki edesauttoivat yritysten sopeutumista koronakriisissä

Kriisiaikana myönnetyt koronatuet ovat olleet hyvin samantyyppisiä sekä Suomessa että vertailumaissa, todetaan työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä Etla-tutkimuksessa ”Koronapandemian tukipolitiikan arviointi”. Suomessa tehtiin nopealla aikataululla työlainsäädäntömuutoksia, joilla onnistuttiin nopeuttamaan lomautusprosessia ja poistamaan omavastuupäivät tarjoten näin työntekijöille pääsy ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin välittömästi lomautuksen jälkeen. Lomautusjärjestelmä osoittautui Suomessa verrokkimaihin nähden varsin joustavaksi, joskin kitsaammaksi, mutta se saattoi auttaa yrityksiä kriisiin sopeutumisessa.
‒ Monissa vertailumaissa otettiin käyttöön palkkatukitoimia, joilla tuettiin osa-aikatyötä tai mahdollistettiin työntekijöiden pitäminen yritysten palkkalistoilla joko osa-aikaisina tai lomautettuina. Suomessa tällaiselle toimenpiteelle ei ollut samanlaista tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Suomi nojautui vahvimmin olemassa olevaan lomautusjärjestelmään, eikä muutoksista johtuneita lisäkuluja ole laskettu koronatuiksi. Suomen vastikkeettomat yritystuet ovatkin olleet läpi pandemian vertailumaita matalammalla tasolla.
Koronatukitoimista vain murto-osa pahiten kärsineille aloille
Koronatukitoimet, kustannustukien lisäksi erityisesti konkurssi- ja työsopimuslain väliaikaiset muutokset, auttoivat osaa yrityksistä selviämään pandemian yli ja kustannustuet muuttamaan niitä jopa voitollisiksi. Tukiprosessissa esiintyi kuitenkin myös ongelmallisuuksia, jotka tulisi ottaa jatkossa huomioon. Pahiten kärsineille aloille, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalalle sekä kuljetusalalle, kohdistui vain alle 10 prosenttia jaetuista tuista. Ongelmia ilmeni erityisesti uudistavissa tuissa (Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus), joissa esiintyi lisäksi tulkinnanvaraisuutta.
‒ Tämä on siinä mielessä ymmärrettävää, että kriisin alkuvaiheessa oli turvauduttava niihin politiikkakeinoihin, jotka oli mahdollista ottaa käyttöön ilman erillistä lainsäädäntöä. Kuitenkin politiikkatoimien legitimiteetin takia olisi tärkeää, että yritystuet olisivat johdonmukaisesti perusteltuja. Lisäksi kriisin pitkittyessä olisi syytä pitää huolta, etteivät jatkuvat tuet vääristä kilpailua ja hidasta talouden rakennemuutosta, huomauttaa Etlan Heli Koski.
Myös tukien kohdentaminen koronakriisin eri vaiheissa ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa kriisin alun syvimmässä epävarmuudessa tukea jaettiin häiriörahoituksen muodossa yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja vasta myöhemmin siirryttiin hyvin tiukkaan ja säilyttävään tukeen. Tukien myöntämisessä olisi kuitenkin täytynyt toimia päinvastoin ja kohdentaa aluksi rahaa eniten pandemiasta kärsiville yrityksille ja loppuvaiheessa taloutta uudistaviin toimiin.
Koronapandemian tukipolitiikan arviointi -raportti on alun perin julkaistu 17.5.2022 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa. Raportin ovat laatineet Etlan Heli Koski, Otto Kässi, Olli Ropponen ja Petja Karppinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040-052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme