Etla: Suomen lomautusjärjestelmä ja nopeasti muutettu työsopimuslaki edesauttoivat yritysten sopeutumista koronakriisissä
Kriisiaikana myönnetyt koronatuet ovat olleet hyvin samantyyppisiä sekä Suomessa että vertailumaissa, todetaan työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä Etla-tutkimuksessa ”Koronapandemian tukipolitiikan arviointi”. Suomessa tehtiin nopealla aikataululla työlainsäädäntömuutoksia, joilla onnistuttiin nopeuttamaan lomautusprosessia ja poistamaan omavastuupäivät tarjoten näin työntekijöille pääsy ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin välittömästi lomautuksen jälkeen. Lomautusjärjestelmä osoittautui Suomessa verrokkimaihin nähden varsin joustavaksi, joskin kitsaammaksi, mutta se saattoi auttaa yrityksiä kriisiin sopeutumisessa.
‒ Monissa vertailumaissa otettiin käyttöön palkkatukitoimia, joilla tuettiin osa-aikatyötä tai mahdollistettiin työntekijöiden pitäminen yritysten palkkalistoilla joko osa-aikaisina tai lomautettuina. Suomessa tällaiselle toimenpiteelle ei ollut samanlaista tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Suomi nojautui vahvimmin olemassa olevaan lomautusjärjestelmään, eikä muutoksista johtuneita lisäkuluja ole laskettu koronatuiksi. Suomen vastikkeettomat yritystuet ovatkin olleet läpi pandemian vertailumaita matalammalla tasolla.
Koronatukitoimista vain murto-osa pahiten kärsineille aloille
Koronatukitoimet, kustannustukien lisäksi erityisesti konkurssi- ja työsopimuslain väliaikaiset muutokset, auttoivat osaa yrityksistä selviämään pandemian yli ja kustannustuet muuttamaan niitä jopa voitollisiksi. Tukiprosessissa esiintyi kuitenkin myös ongelmallisuuksia, jotka tulisi ottaa jatkossa huomioon. Pahiten kärsineille aloille, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalalle sekä kuljetusalalle, kohdistui vain alle 10 prosenttia jaetuista tuista. Ongelmia ilmeni erityisesti uudistavissa tuissa (Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus), joissa esiintyi lisäksi tulkinnanvaraisuutta.
‒ Tämä on siinä mielessä ymmärrettävää, että kriisin alkuvaiheessa oli turvauduttava niihin politiikkakeinoihin, jotka oli mahdollista ottaa käyttöön ilman erillistä lainsäädäntöä. Kuitenkin politiikkatoimien legitimiteetin takia olisi tärkeää, että yritystuet olisivat johdonmukaisesti perusteltuja. Lisäksi kriisin pitkittyessä olisi syytä pitää huolta, etteivät jatkuvat tuet vääristä kilpailua ja hidasta talouden rakennemuutosta, huomauttaa Etlan Heli Koski.
Myös tukien kohdentaminen koronakriisin eri vaiheissa ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa kriisin alun syvimmässä epävarmuudessa tukea jaettiin häiriörahoituksen muodossa yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja vasta myöhemmin siirryttiin hyvin tiukkaan ja säilyttävään tukeen. Tukien myöntämisessä olisi kuitenkin täytynyt toimia päinvastoin ja kohdentaa aluksi rahaa eniten pandemiasta kärsiville yrityksille ja loppuvaiheessa taloutta uudistaviin toimiin.
Koronapandemian tukipolitiikan arviointi -raportti on alun perin julkaistu 17.5.2022 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa. Raportin ovat laatineet Etlan Heli Koski, Otto Kässi, Olli Ropponen ja Petja Karppinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040-052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme