Etla: Suomen lomautusjärjestelmä ja nopeasti muutettu työsopimuslaki edesauttoivat yritysten sopeutumista koronakriisissä

Kriisiaikana myönnetyt koronatuet ovat olleet hyvin samantyyppisiä sekä Suomessa että vertailumaissa, todetaan työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä Etla-tutkimuksessa ”Koronapandemian tukipolitiikan arviointi”. Suomessa tehtiin nopealla aikataululla työlainsäädäntömuutoksia, joilla onnistuttiin nopeuttamaan lomautusprosessia ja poistamaan omavastuupäivät tarjoten näin työntekijöille pääsy ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin välittömästi lomautuksen jälkeen. Lomautusjärjestelmä osoittautui Suomessa verrokkimaihin nähden varsin joustavaksi, joskin kitsaammaksi, mutta se saattoi auttaa yrityksiä kriisiin sopeutumisessa.

‒ Monissa vertailumaissa otettiin käyttöön palkkatukitoimia, joilla tuettiin osa-aikatyötä tai mahdollistettiin työntekijöiden pitäminen yritysten palkkalistoilla joko osa-aikaisina tai lomautettuina. Suomessa tällaiselle toimenpiteelle ei ollut samanlaista tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomi nojautui vahvimmin olemassa olevaan lomautusjärjestelmään, eikä muutoksista johtuneita lisäkuluja ole laskettu koronatuiksi. Suomen vastikkeettomat yritystuet ovatkin olleet läpi pandemian vertailumaita matalammalla tasolla.

Koronatukitoimista vain murto-osa pahiten kärsineille aloille

Koronatukitoimet, kustannustukien lisäksi erityisesti konkurssi- ja työsopimuslain väliaikaiset muutokset, auttoivat osaa yrityksistä selviämään pandemian yli ja kustannustuet muuttamaan niitä jopa voitollisiksi. Tukiprosessissa esiintyi kuitenkin myös ongelmallisuuksia, jotka tulisi ottaa jatkossa huomioon. Pahiten kärsineille aloille, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalalle sekä kuljetusalalle, kohdistui vain alle 10 prosenttia jaetuista tuista. Ongelmia ilmeni erityisesti uudistavissa tuissa (Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus), joissa esiintyi lisäksi tulkinnanvaraisuutta.

‒ Tämä on siinä mielessä ymmärrettävää, että kriisin alkuvaiheessa oli turvauduttava niihin politiikkakeinoihin, jotka oli mahdollista ottaa käyttöön ilman erillistä lainsäädäntöä. Kuitenkin politiikkatoimien legitimiteetin takia olisi tärkeää, että yritystuet olisivat johdonmukaisesti perusteltuja. Lisäksi kriisin pitkittyessä olisi syytä pitää huolta, etteivät jatkuvat tuet vääristä kilpailua ja hidasta talouden rakennemuutosta, huomauttaa Etlan Heli Koski.

Myös tukien kohdentaminen koronakriisin eri vaiheissa ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa kriisin alun syvimmässä epävarmuudessa tukea jaettiin häiriörahoituksen muodossa yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja vasta myöhemmin siirryttiin hyvin tiukkaan ja säilyttävään tukeen. Tukien myöntämisessä olisi kuitenkin täytynyt toimia päinvastoin ja kohdentaa aluksi rahaa eniten pandemiasta kärsiville yrityksille ja loppuvaiheessa taloutta uudistaviin toimiin.

Koronapandemian tukipolitiikan arviointi -raportti on alun perin julkaistu 17.5.2022 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa. Raportin ovat laatineet Etlan Heli Koski, Otto Kässi, Olli Ropponen ja Petja Karppinen.