Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen lomautusjärjestelmä ja nopeasti muutettu työsopimuslaki edesauttoivat yritysten sopeutumista koronakriisissä

Jaa

Suomessa pystyttiin koronakriisissä nopeilla lainsäädäntömuutoksilla sekä olemassa olevan lomautusjärjestelmän avulla auttamaan yrityksiä kriisiin sopeutumisessa. Korona-aikana myönnetyt yritystuet jäivätkin Suomessa vertailumaita vähäisemmiksi. Muissa maissa otettiin käyttöön erillisiä palkkatukitoimia, mutta Suomessa tällaiselle ei ollut tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin. Myönnetyissä koronatuissa ilmeni kuitenkin myös ongelmia, joihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.

Koronapandemian tukipolitiikkaa arvioivan raportin tekivät Etlasta tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Koronapandemian tukipolitiikkaa arvioivan raportin tekivät Etlasta tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Kriisiaikana myönnetyt koronatuet ovat olleet hyvin samantyyppisiä sekä Suomessa että vertailumaissa, todetaan työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä Etla-tutkimuksessa Koronapandemian tukipolitiikan arviointi. Suomessa tehtiin nopealla aikataululla työlainsäädäntömuutoksia, joilla onnistuttiin nopeuttamaan lomautusprosessia ja poistamaan omavastuupäivät tarjoten näin työntekijöille pääsy ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin välittömästi lomautuksen jälkeen. Lomautusjärjestelmä osoittautui Suomessa verrokkimaihin nähden varsin joustavaksi, joskin kitsaammaksi, mutta se saattoi auttaa yrityksiä kriisiin sopeutumisessa.

‒ Monissa vertailumaissa otettiin käyttöön palkkatukitoimia, joilla tuettiin osa-aikatyötä tai mahdollistettiin työntekijöiden pitäminen yritysten palkkalistoilla joko osa-aikaisina tai lomautettuina. Suomessa tällaiselle toimenpiteelle ei ollut samanlaista tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Suomi nojautui vahvimmin olemassa olevaan lomautusjärjestelmään, eikä muutoksista johtuneita lisäkuluja ole laskettu koronatuiksi. Suomen vastikkeettomat yritystuet ovatkin olleet läpi pandemian vertailumaita matalammalla tasolla.

Koronatukitoimista vain murto-osa pahiten kärsineille aloille

Koronatukitoimet, kustannustukien lisäksi erityisesti konkurssi- ja työsopimuslain väliaikaiset muutokset, auttoivat osaa yrityksistä selviämään pandemian yli ja kustannustuet muuttamaan niitä jopa voitollisiksi. Tukiprosessissa esiintyi kuitenkin myös ongelmallisuuksia, jotka tulisi ottaa jatkossa huomioon. Pahiten kärsineille aloille, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalalle sekä kuljetusalalle, kohdistui vain alle 10 prosenttia jaetuista tuista. Ongelmia ilmeni erityisesti uudistavissa tuissa (Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus), joissa esiintyi lisäksi tulkinnanvaraisuutta.

‒ Tämä on siinä mielessä ymmärrettävää, että kriisin alkuvaiheessa oli turvauduttava niihin politiikkakeinoihin, jotka oli mahdollista ottaa käyttöön ilman erillistä lainsäädäntöä. Kuitenkin politiikkatoimien legitimiteetin takia olisi tärkeää, että yritystuet olisivat johdonmukaisesti perusteltuja. Lisäksi kriisin pitkittyessä olisi syytä pitää huolta, etteivät jatkuvat tuet vääristä kilpailua ja hidasta talouden rakennemuutosta, huomauttaa Etlan Heli Koski.

Myös tukien kohdentaminen koronakriisin eri vaiheissa ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa kriisin alun syvimmässä epävarmuudessa tukea jaettiin häiriörahoituksen muodossa yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja vasta myöhemmin siirryttiin hyvin tiukkaan ja säilyttävään tukeen. Tukien myöntämisessä olisi kuitenkin täytynyt toimia päinvastoin ja kohdentaa aluksi rahaa eniten pandemiasta kärsiville yrityksille ja loppuvaiheessa taloutta uudistaviin toimiin.

Koronapandemian tukipolitiikan arviointi -raportti on alun perin julkaistu 17.5.2022 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa. Raportin ovat laatineet Etlan Heli Koski, Otto Kässi, Olli Ropponen ja Petja Karppinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Koronapandemian tukipolitiikkaa arvioivan raportin tekivät Etlasta tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Koronapandemian tukipolitiikkaa arvioivan raportin tekivät Etlasta tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Heli Koski. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etlan ehdotus kannustinloukkuihin: Ansiosidonnaisen kesto puoleen ja vapautuneita varoja vaikeasti työllistyvien tukeen9.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen työmarkkinoiden ongelmia voitaisiin korjata merkittävästi leikkaamalla tukea sellaisilta työttömiltä, joilla on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulisi lyhentää ja näin vapautuneita varoja kohdistaa vaikeasti työllistyvien tukeen, ehdottaa Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Tuloerot eivät ehdotuksen mukaan kasvaisi, koska järjestelmä kannustaisi työllistymään ja pääsemään nopeammin kiinni korkeampaan tulotasoon, lisäksi apua tarvitseville olisi saatavilla enemmän tukea.

Etla tutki: EU:n päästökauppajärjestelmä vähensi tuotannon päästöjä, mutta tuonti vuotaa2.8.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

EU:n päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään päästöjä unionin sisäisessä tuotannossa, mutta tuonnissa päästöjen osuus on sen sijaan kasvanut. Tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut neljä prosenttia, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vaikka EU:n sisäisen tuotannon päästöt ovat pienentyneet, tuonnin vuodon vuoksi päästöjen vähentämisestä saadut hyödyt menetetään. Päästökaupan hiilivuodosta tarvitaan lisää näyttöä EU:n hiilitullien suunnittelua varten. Aiempaa selvää tutkimusnäyttöä järjestelmän hiilivuodosta on ollut vähän.

Etla vahvistaa tutkimustaan työn tulevaisuudesta – Joonas Tuhkuri palaa Etlan asiantuntijaksi25.7.2022 08:51:31 EEST | Tiedote

Työn tulevaisuuteen ja teknologisiin ratkaisuihin keskittyvä tutkimus vahvistuu Etlassa, kun Joonas Tuhkuri palaa syksyllä tutkijakaartiin. Tuhkuri on vastikään väitellyt tohtoriksi taloustieteestä yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa. Tuhkuri aloittaa Etlan Senior fellow-tutkijana, ja hän on myös aiemmin työskennellyt Etlassa vuosina 2014‒2016.

Etla: Kilpailu kiristyy – Eurooppa ja Suomi jääneet jälkeen teknologian eturintamasta11.7.2022 08:45:00 EEST | Tiedote

Globaalien datajättien erikoistuminen ICT-teknologioihin on nostanut ne etulyöntiasemaan Eurooppaan verrattuna. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista ja Kiinasta on osoittautumassa riskiksi uudessa kilpailutilanteessa, todetaan valtioneuvostolle aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Suomella on edelleen eurooppalaisessa vertailussa etumatkaa ICT-teknologioiden kehittämisen sekä tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta, erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä. Etumatkaa ei kuitenkaan tule hukata vaan varmistua, että panostukset riittävään osaamiseen ja teknologioihin ovat kunnossa geoekonomisen kilpailun kiihtyessä.

Euroopan datasääntely käy jo ylikierroksilla ja säädökset kuormittavat yrityksiä6.7.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

EU:n asettama datasääntely uhkaa ylikuormittaa sääntelyn vaikutusta yrityksille ja samalla koko datan hyödyntämistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etla Muistiosta. Digijättien vallan kaitsemiseen tähtäävien säädösten määrä on paisunut. Sääntelyviidakko edellyttääkin jatkossa lukuisten eri säädösten yhtäaikaista hahmottamista. Samalla sääntely asettaa yrityksille lukuisia velvoitteita, jotka nostavat kustannuksia. Pahimmillaan yritykset saattavat alkaa rajoittaa datan keräämistä ja avaamista, mikä olisi uhka digivihreän siirtymän etenemiselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme