Etla: Teknologinen kehitys myllää työelämää – kokonaisten ammattien katoaminen on kuitenkin epätodennäköistä

Julkisessa keskustelussa esitetään usein rajuja arvioita siitä, miten teknologinen kehitys ja automaatio hävittävät kokonaisia ammatteja. Toisaalta teknologisen kehityksen aikaansaaman tuottavuuden kasvun uskotaan tuovan lisää hyväpalkkaisia työpaikkoja. Teknologisen kehityksen työllisyysvaikutukset riippuvat viime kädessä siitä, minkälaisista tehtävistä tuotanto muodostuu ja millä tuotantopanoksilla eri tehtäviä suoritetaan.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tarkastelee tuoreessa julkaisussa Teknologisen kehityksen vaikutus työllisyyteen (ETLA Raportti 114) teknologista kehitystä, jonka vaikutukset työllisyyteen eivät ole lainkaan niin mustavalkoisia kuin julkisessa keskustelussa on esitetty.

– Teknologinen kehitys vaikuttaa ennen kaikkea ammattien tehtäväsisältöihin eli siihen jakoon, mitä yksittäisiä tehtäviä voidaan suorittaa ihmistyöllä ja mitä koneen avulla. Teknologinen kehitys voi myös synnyttää kokonaan uusia ihmisen suorittamia työtehtäviä, Kauhanen sanoo.

Saksassa tehdyssä tutkimuksessa robotisaation vaikutusten on havaittu osuvan negatiivisesti erityisesti nuoriin, juuri työmarkkinoille tuleviin työntekijöihin. Heille on vähemmän kysyntää teollisuudessa, ja he sijoittuvatkin useimmiten palvelualoille. Vastaavasti vaikutukset teollisuuden vanhempiin työntekijöihin ovat positiivisemmat: robotit syrjäyttävät heidät vanhoista tehtävistään, mutta he siirtyvät uusiin tehtäviin, joissa on korkeammat palkat ja vähemmän rutiinitehtäviä. Siitä, yleistyykö ilmiö myös Saksan ulkopuolella, ei ole kuitenkaan vielä varmuutta, huomauttaa Etlan Kauhanen.

Puhelinmyyjien ja kirjastovirkailijoiden työ automatisoituu

Teknologinen kehitys vaikuttaa eri tavalla eri ammatteihin. Supistuvia ammattiluokkia ovat sellaiset tehtävät, joissa toistuvat rutiinitehtävät. Suurella todennäköisyydellä automatisoitavia ammatteja ovat Etlan Kauhasen mukaan esimerkiksi puhelinmyyjät, kirjastovirkailijat, ompelijat ja tiedon tallentajat.

Ammattien korvaavuutta määrittää niiden tehtäväsisältö ja tehtävien rutiininomaisuus. Kauhasen mukaan ei ole kuitenkaan tarpeen puhua kokonaisten ammattien katoamisesta.

– Teknologisen kehityksen vaikutukset ovat erilaisia eri ammateissa, mutta on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja häviäisi. Todennäköisempää on, että teknologia korvaa tiettyjä yksittäisiä tehtäviä ammattien sisällä. Harvassa ammatissa kaikki tehtävät ovat kuitenkaan korvattavissa, Kauhanen toppuuttelee.

Teknologinen kehitys siis sekä tuhoaa että luo työtä, ja vaikutukset työmarkkinoihin riippuvat siitä, kumpi näistä vaikutuksista on voimakkaampi. Tähän vaikuttavat esimerkiksi teknologisen kehityksen suunta ja taloudelliset kannustimet. Kauhasen mukaan lohdullista on, että Suomen kaltaisissa avoimissa talouksissa teknologisen kehityksen uutta työtä synnyttävä vaikutus on suurempi kuin syrjäytysvaikutus.

Kauhanen, Antti: Teknologisen kehityksen vaikutus työllisyyteen (ETLA Raportti 114)