Etla tutki: Aikuiskoulutustuki edistää kouluttautumista ja myös ammatinvaihtoa
14.2.2018 09:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen tuore tutkimus The Effects of an Education-Leave Program on Educational Attainment and Labor-Market Outcomes (Etla Working Papers No. 56) on osa Etlan koordinoimaa Polkuja työhön -hanketta (polkujatyohon.fi). Hankkeessa tutkitaan, miten osaamisen käy ammattirakenteiden muuttuessa. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Tutkimuksen mukaan vuonna 2011 aikuiskoulutustuella opiskelun aloittaneista 42 prosenttia suoritti aiempaa korkeamman tutkinnon seuraavan neljän vuoden aikana. Verrokeista korkeamman tutkinnon suoritti vain neljä prosenttia. Samalla ajanjaksolla aikuiskoulutustukea saaneet myös vaihtoivat ammattia selvästi muita useammin. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuutta tutkinnon suorittamiseen ja ammatinvaihtoon ei ole aiemmin tutkittu Suomessa tai kansainvälisesti.
Tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuen käyttäjät ovat kaikkia työllisiä useammin naisia. Heillä on tavanomaista korkeampi koulutustaso ja he työskentelevät usein julkisella sektorilla. Teollisuuden työntekijät ovat tuen käyttäjien joukossa Kauhasen mukaan selvästi aliedustettuina.
– Suomessa on käynnissä laaja ammattirakenteiden muutos. Aikuiskoulutustuki voisi auttaa siihen sopeutumisessa, jos sitä käyttäisivät nykyistä useammin ihmiset, joiden työllisyyttä uhkaa teknologinen kehitys tai toimintojen siirtäminen ulkomaille, toteaa Etlan Antti Kauhanen.
Kauhanen tutki aikuiskoulutustuen vaikuttavuutta tutkinnon suorittamiseen, ammatinvaihtoon, työllisyyteen ja tuloihin vuosina 2011–2015. Tutkimuksessa yhdistettiin Koulutusrahaston asiakasrekisteri Tilastokeskuksen yhdistettyyn työnantaja–työntekijäaineistoon. Arviointi tehtiin käyttäen tilastollista kaltaistamista.
Aikuiskoulutustukea koskeva tutkimus julkistettiin keskiviikkona 14.2. Helsingissä Rakkaudesta tieteeseen -tapahtumassa.
Tietoa aikuiskoulutustuesta
- Aikuiskoulutustukea saa Suomessa vuosittain yli 20 000 henkeä. Sen vuotuiset menot ovat yli 200 miljoonaa euroa.
- Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu opintovapaalle jäävälle palkansaajalle ja päätoimiselle yrittäjälle.
- Tukeen voi olla oikeutettu, jos on ollut työelämässä yhteensä vähintään 8 vuotta ja nykyisen työnantajan palveluksessa tai päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden.
- Tuen myöntää Koulutusrahasto, joka on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen hallinnoima rahasto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Kauhanentutkimuspäällikkö
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäpäällikkö, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme