Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla tutki: Aikuiskoulutustuki edistää kouluttautumista ja myös ammatinvaihtoa

14.2.2018 09:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Aikuiskoulutustukea saaneet suorittavat uusia tutkintoja ja vaihtavat ammattia selvästi muita useammin. Aikuiskoulutustukea käyttävät erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät naiset. Työllisyydessä ja ansioissa on kuitenkin vain vähäinen ero aikuiskoulutustuella opiskelun aloittaneiden ja vertailuryhmän välillä, selviää Etlan julkistamasta tutkimuksesta.

Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen tuore tutkimus The Effects of an Education-Leave Program on Educational Attainment and Labor-Market Outcomes (Etla Working Papers No. 56) on osa Etlan koordinoimaa Polkuja työhön -hanketta (polkujatyohon.fi). Hankkeessa tutkitaan, miten osaamisen käy ammattirakenteiden muuttuessa. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2011 aikuiskoulutustuella opiskelun aloittaneista 42 prosenttia suoritti aiempaa korkeamman tutkinnon seuraavan neljän vuoden aikana. Verrokeista korkeamman tutkinnon suoritti vain neljä prosenttia. Samalla ajanjaksolla aikuiskoulutustukea saaneet myös vaihtoivat ammattia selvästi muita useammin. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuutta tutkinnon suorittamiseen ja ammatinvaihtoon ei ole aiemmin tutkittu Suomessa tai kansainvälisesti.

Tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuen käyttäjät ovat kaikkia työllisiä useammin naisia. Heillä on tavanomaista korkeampi koulutustaso ja he työskentelevät usein julkisella sektorilla. Teollisuuden työntekijät ovat tuen käyttäjien joukossa Kauhasen mukaan selvästi aliedustettuina.

– Suomessa on käynnissä laaja ammattirakenteiden muutos. Aikuiskoulutustuki voisi auttaa siihen sopeutumisessa, jos sitä käyttäisivät nykyistä useammin ihmiset, joiden työllisyyttä uhkaa teknologinen kehitys tai toimintojen siirtäminen ulkomaille, toteaa Etlan Antti Kauhanen.

Kauhanen tutki aikuiskoulutustuen vaikuttavuutta tutkinnon suorittamiseen, ammatinvaihtoon, työllisyyteen ja tuloihin vuosina 2011–2015. Tutkimuksessa yhdistettiin Koulutusrahaston asiakasrekisteri Tilastokeskuksen yhdistettyyn työnantaja–työntekijäaineistoon. Arviointi tehtiin käyttäen tilastollista kaltaistamista.

Aikuiskoulutustukea koskeva tutkimus julkistettiin keskiviikkona 14.2. Helsingissä Rakkaudesta tieteeseen -tapahtumassa.


Tietoa aikuiskoulutustuesta

  • Aikuiskoulutustukea saa Suomessa vuosittain yli 20 000 henkeä. Sen vuotuiset menot ovat yli 200 miljoonaa euroa.
  • Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu opintovapaalle jäävälle palkansaajalle ja päätoimiselle yrittäjälle.
  • Tukeen voi olla oikeutettu, jos on ollut työelämässä yhteensä vähintään 8 vuotta ja nykyisen työnantajan palveluksessa tai päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden.
  • Tuen myöntää Koulutusrahasto, joka on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen hallinnoima rahasto. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote

Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.

Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.

Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote

Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.

Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote

Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye