Etla tutki: EU:n päästökauppajärjestelmä vähensi tuotannon päästöjä, mutta tuonti vuotaa
Euroopan Unioni pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisessä osassa on jo vuonna 2004 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä, joka asettaa ylärajan päästöjen määrälle järjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla. Ilmastopolitiikan kiristyessä huolenaiheena on järjestelmän seurauksena syntyvä hiilivuoto eli tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.
Huoli ei ole turha, sillä päästökaupan seurauksena on tapahtunut jonkin verran hiilivuotoa, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System” (Etla Working Paper 94). Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi ja väitöskirjatutkija Maria Wang (Hanken) analysoivat tutkimuksessaan päästökaupan mahdollista hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.
Tuloksista ilmenee, että tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut 4 prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Toisaalta taas viennin hiili-intensiteetti on laskenut. EU:hun tuodaan siis aikaisempaa päästöpitoisempia tuotteita. Tutkimusjohtaja Tero Kuusi arvioi tuloksia kiinnostaviksi.
- Empiirisissä tutkimuksissa ei ole aiemmin löydetty selvää näyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta hiilivuodosta. Uudella kansainvälisellä aineistolla saadut tuloksemme viittaisivat siihen, että päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään EU:n sisäisen tuotannon päästöjä, vaikka tuonti vuotaakin, Kuusi toteaa.
Tuonnin kokonaisarvon osalta tulokset eivät ole yhtä selkeitä kuin hiili-intensiteetin osalta. Tutkimuksen mukaan kaupankäynnin tuonnin arvo on kuitenkin yleensä korkeampi, kun se on EU:n päästökaupan sääntelyn piirissä. Paitsi että tuontituotteiden päästöpitoisuus on kasvanut, niillä on siis myös korvattu EU:n omaa tuotantoa.
EU:n päästökauppajärjestelmä on Etlan Kuusen mukaan vaikuttanut EU:n tuotannon päästöjen hiilipitoisuuden laskuun, mikä näkyy tutkimuksessa erityisesti EU:n viemien tuotteiden hiilipitoisuuden pienenemisenä. Koska tuonnin hiilipitoisuus on hiilivuodon vuoksi sen sijaan kasvanut, osa päästöjen vähenemisestä saaduista hyödyistä menetetään.
Päästökaupan aiheuttamasta hiilivuodosta tarvitaan uutta näyttöä erityisesti, kun suunnitellaan ja perustetaan erilaisia talouspolitiikan mekanismeja, kuten esimerkiksi EU:n kaavailemaa hiilitullijärjestelmää.
Kuusi, Tero & Wang, Maria: Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System (Etla Working Paper 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Muistutuskutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?7.11.2025 09:55:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme