Etla tutki: EU:n päästökauppajärjestelmä vähensi tuotannon päästöjä, mutta tuonti vuotaa
Euroopan Unioni pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisessä osassa on jo vuonna 2004 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä, joka asettaa ylärajan päästöjen määrälle järjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla. Ilmastopolitiikan kiristyessä huolenaiheena on järjestelmän seurauksena syntyvä hiilivuoto eli tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.
Huoli ei ole turha, sillä päästökaupan seurauksena on tapahtunut jonkin verran hiilivuotoa, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System” (Etla Working Paper 94). Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi ja väitöskirjatutkija Maria Wang (Hanken) analysoivat tutkimuksessaan päästökaupan mahdollista hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.
Tuloksista ilmenee, että tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut 4 prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Toisaalta taas viennin hiili-intensiteetti on laskenut. EU:hun tuodaan siis aikaisempaa päästöpitoisempia tuotteita. Tutkimusjohtaja Tero Kuusi arvioi tuloksia kiinnostaviksi.
- Empiirisissä tutkimuksissa ei ole aiemmin löydetty selvää näyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta hiilivuodosta. Uudella kansainvälisellä aineistolla saadut tuloksemme viittaisivat siihen, että päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään EU:n sisäisen tuotannon päästöjä, vaikka tuonti vuotaakin, Kuusi toteaa.
Tuonnin kokonaisarvon osalta tulokset eivät ole yhtä selkeitä kuin hiili-intensiteetin osalta. Tutkimuksen mukaan kaupankäynnin tuonnin arvo on kuitenkin yleensä korkeampi, kun se on EU:n päästökaupan sääntelyn piirissä. Paitsi että tuontituotteiden päästöpitoisuus on kasvanut, niillä on siis myös korvattu EU:n omaa tuotantoa.
EU:n päästökauppajärjestelmä on Etlan Kuusen mukaan vaikuttanut EU:n tuotannon päästöjen hiilipitoisuuden laskuun, mikä näkyy tutkimuksessa erityisesti EU:n viemien tuotteiden hiilipitoisuuden pienenemisenä. Koska tuonnin hiilipitoisuus on hiilivuodon vuoksi sen sijaan kasvanut, osa päästöjen vähenemisestä saaduista hyödyistä menetetään.
Päästökaupan aiheuttamasta hiilivuodosta tarvitaan uutta näyttöä erityisesti, kun suunnitellaan ja perustetaan erilaisia talouspolitiikan mekanismeja, kuten esimerkiksi EU:n kaavailemaa hiilitullijärjestelmää.
Kuusi, Tero & Wang, Maria: Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System (Etla Working Paper 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme