Etla tutki: EU:n päästökauppajärjestelmä vähensi tuotannon päästöjä, mutta tuonti vuotaa
EU:n päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään päästöjä unionin sisäisessä tuotannossa, mutta tuonnissa päästöjen osuus on sen sijaan kasvanut. Tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut neljä prosenttia, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vaikka EU:n sisäisen tuotannon päästöt ovat pienentyneet, tuonnin vuodon vuoksi päästöjen vähentämisestä saadut hyödyt menetetään. Päästökaupan hiilivuodosta tarvitaan lisää näyttöä EU:n hiilitullien suunnittelua varten. Aiempaa selvää tutkimusnäyttöä järjestelmän hiilivuodosta on ollut vähän.
Euroopan Unioni pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisessä osassa on jo vuonna 2004 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä, joka asettaa ylärajan päästöjen määrälle järjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla. Ilmastopolitiikan kiristyessä huolenaiheena on järjestelmän seurauksena syntyvä hiilivuoto eli tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.
Huoli ei ole turha, sillä päästökaupan seurauksena on tapahtunut jonkin verran hiilivuotoa, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System” (Etla Working Paper 94). Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi ja väitöskirjatutkija Maria Wang (Hanken) analysoivat tutkimuksessaan päästökaupan mahdollista hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.
Tuloksista ilmenee, että tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut 4 prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Toisaalta taas viennin hiili-intensiteetti on laskenut. EU:hun tuodaan siis aikaisempaa päästöpitoisempia tuotteita. Tutkimusjohtaja Tero Kuusi arvioi tuloksia kiinnostaviksi.
- Empiirisissä tutkimuksissa ei ole aiemmin löydetty selvää näyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta hiilivuodosta. Uudella kansainvälisellä aineistolla saadut tuloksemme viittaisivat siihen, että päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään EU:n sisäisen tuotannon päästöjä, vaikka tuonti vuotaakin, Kuusi toteaa.
Tuonnin kokonaisarvon osalta tulokset eivät ole yhtä selkeitä kuin hiili-intensiteetin osalta. Tutkimuksen mukaan kaupankäynnin tuonnin arvo on kuitenkin yleensä korkeampi, kun se on EU:n päästökaupan sääntelyn piirissä. Paitsi että tuontituotteiden päästöpitoisuus on kasvanut, niillä on siis myös korvattu EU:n omaa tuotantoa.
EU:n päästökauppajärjestelmä on Etlan Kuusen mukaan vaikuttanut EU:n tuotannon päästöjen hiilipitoisuuden laskuun, mikä näkyy tutkimuksessa erityisesti EU:n viemien tuotteiden hiilipitoisuuden pienenemisenä. Koska tuonnin hiilipitoisuus on hiilivuodon vuoksi sen sijaan kasvanut, osa päästöjen vähenemisestä saaduista hyödyistä menetetään.
Päästökaupan aiheuttamasta hiilivuodosta tarvitaan uutta näyttöä erityisesti, kun suunnitellaan ja perustetaan erilaisia talouspolitiikan mekanismeja, kuten esimerkiksi EU:n kaavailemaa hiilitullijärjestelmää.
Kuusi, Tero & Wang, Maria: Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System (Etla Working Paper 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan ehdotus kannustinloukkuihin: Ansiosidonnaisen kesto puoleen ja vapautuneita varoja vaikeasti työllistyvien tukeen9.8.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen työmarkkinoiden ongelmia voitaisiin korjata merkittävästi leikkaamalla tukea sellaisilta työttömiltä, joilla on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulisi lyhentää ja näin vapautuneita varoja kohdistaa vaikeasti työllistyvien tukeen, ehdottaa Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Tuloerot eivät ehdotuksen mukaan kasvaisi, koska järjestelmä kannustaisi työllistymään ja pääsemään nopeammin kiinni korkeampaan tulotasoon, lisäksi apua tarvitseville olisi saatavilla enemmän tukea.
Etla vahvistaa tutkimustaan työn tulevaisuudesta – Joonas Tuhkuri palaa Etlan asiantuntijaksi25.7.2022 08:51:31 EEST | Tiedote
Työn tulevaisuuteen ja teknologisiin ratkaisuihin keskittyvä tutkimus vahvistuu Etlassa, kun Joonas Tuhkuri palaa syksyllä tutkijakaartiin. Tuhkuri on vastikään väitellyt tohtoriksi taloustieteestä yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa. Tuhkuri aloittaa Etlan Senior fellow-tutkijana, ja hän on myös aiemmin työskennellyt Etlassa vuosina 2014‒2016.
Etla: Suomen lomautusjärjestelmä ja nopeasti muutettu työsopimuslaki edesauttoivat yritysten sopeutumista koronakriisissä18.7.2022 08:45:00 EEST | Tiedote
Suomessa pystyttiin koronakriisissä nopeilla lainsäädäntömuutoksilla sekä olemassa olevan lomautusjärjestelmän avulla auttamaan yrityksiä kriisiin sopeutumisessa. Korona-aikana myönnetyt yritystuet jäivätkin Suomessa vertailumaita vähäisemmiksi. Muissa maissa otettiin käyttöön erillisiä palkkatukitoimia, mutta Suomessa tällaiselle ei ollut tarvetta, koska lomautusjärjestelmä sekä ansiosidonnainen työttömyysturva toimivat palkkatuen tavoin. Myönnetyissä koronatuissa ilmeni kuitenkin myös ongelmia, joihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.
Etla: Kilpailu kiristyy – Eurooppa ja Suomi jääneet jälkeen teknologian eturintamasta11.7.2022 08:45:00 EEST | Tiedote
Globaalien datajättien erikoistuminen ICT-teknologioihin on nostanut ne etulyöntiasemaan Eurooppaan verrattuna. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista ja Kiinasta on osoittautumassa riskiksi uudessa kilpailutilanteessa, todetaan valtioneuvostolle aiemmin tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa. Suomella on edelleen eurooppalaisessa vertailussa etumatkaa ICT-teknologioiden kehittämisen sekä tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta, erityisesti suurissa teollisuusyrityksissä. Etumatkaa ei kuitenkaan tule hukata vaan varmistua, että panostukset riittävään osaamiseen ja teknologioihin ovat kunnossa geoekonomisen kilpailun kiihtyessä.
Euroopan datasääntely käy jo ylikierroksilla ja säädökset kuormittavat yrityksiä6.7.2022 08:00:00 EEST | Tiedote
EU:n asettama datasääntely uhkaa ylikuormittaa sääntelyn vaikutusta yrityksille ja samalla koko datan hyödyntämistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etla Muistiosta. Digijättien vallan kaitsemiseen tähtäävien säädösten määrä on paisunut. Sääntelyviidakko edellyttääkin jatkossa lukuisten eri säädösten yhtäaikaista hahmottamista. Samalla sääntely asettaa yrityksille lukuisia velvoitteita, jotka nostavat kustannuksia. Pahimmillaan yritykset saattavat alkaa rajoittaa datan keräämistä ja avaamista, mikä olisi uhka digivihreän siirtymän etenemiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme