Etla tutki: EU:n päästökauppajärjestelmä vähensi tuotannon päästöjä, mutta tuonti vuotaa
2.8.2022 11:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Euroopan Unioni pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisessä osassa on jo vuonna 2004 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä, joka asettaa ylärajan päästöjen määrälle järjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla. Ilmastopolitiikan kiristyessä huolenaiheena on järjestelmän seurauksena syntyvä hiilivuoto eli tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.
Huoli ei ole turha, sillä päästökaupan seurauksena on tapahtunut jonkin verran hiilivuotoa, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System” (Etla Working Paper 94). Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi ja väitöskirjatutkija Maria Wang (Hanken) analysoivat tutkimuksessaan päästökaupan mahdollista hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.
Tuloksista ilmenee, että tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut 4 prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Toisaalta taas viennin hiili-intensiteetti on laskenut. EU:hun tuodaan siis aikaisempaa päästöpitoisempia tuotteita. Tutkimusjohtaja Tero Kuusi arvioi tuloksia kiinnostaviksi.
- Empiirisissä tutkimuksissa ei ole aiemmin löydetty selvää näyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta hiilivuodosta. Uudella kansainvälisellä aineistolla saadut tuloksemme viittaisivat siihen, että päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään EU:n sisäisen tuotannon päästöjä, vaikka tuonti vuotaakin, Kuusi toteaa.
Tuonnin kokonaisarvon osalta tulokset eivät ole yhtä selkeitä kuin hiili-intensiteetin osalta. Tutkimuksen mukaan kaupankäynnin tuonnin arvo on kuitenkin yleensä korkeampi, kun se on EU:n päästökaupan sääntelyn piirissä. Paitsi että tuontituotteiden päästöpitoisuus on kasvanut, niillä on siis myös korvattu EU:n omaa tuotantoa.
EU:n päästökauppajärjestelmä on Etlan Kuusen mukaan vaikuttanut EU:n tuotannon päästöjen hiilipitoisuuden laskuun, mikä näkyy tutkimuksessa erityisesti EU:n viemien tuotteiden hiilipitoisuuden pienenemisenä. Koska tuonnin hiilipitoisuus on hiilivuodon vuoksi sen sijaan kasvanut, osa päästöjen vähenemisestä saaduista hyödyistä menetetään.
Päästökaupan aiheuttamasta hiilivuodosta tarvitaan uutta näyttöä erityisesti, kun suunnitellaan ja perustetaan erilaisia talouspolitiikan mekanismeja, kuten esimerkiksi EU:n kaavailemaa hiilitullijärjestelmää.
Kuusi, Tero & Wang, Maria: Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System (Etla Working Paper 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


