Etla tutki: EU:n päästökauppajärjestelmä vähensi tuotannon päästöjä, mutta tuonti vuotaa
2.8.2022 11:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Euroopan Unioni pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeisessä osassa on jo vuonna 2004 käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä, joka asettaa ylärajan päästöjen määrälle järjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla. Ilmastopolitiikan kiristyessä huolenaiheena on järjestelmän seurauksena syntyvä hiilivuoto eli tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.
Huoli ei ole turha, sillä päästökaupan seurauksena on tapahtunut jonkin verran hiilivuotoa, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System” (Etla Working Paper 94). Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi ja väitöskirjatutkija Maria Wang (Hanken) analysoivat tutkimuksessaan päästökaupan mahdollista hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.
Tuloksista ilmenee, että tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut 4 prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Toisaalta taas viennin hiili-intensiteetti on laskenut. EU:hun tuodaan siis aikaisempaa päästöpitoisempia tuotteita. Tutkimusjohtaja Tero Kuusi arvioi tuloksia kiinnostaviksi.
- Empiirisissä tutkimuksissa ei ole aiemmin löydetty selvää näyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän aiheuttamasta hiilivuodosta. Uudella kansainvälisellä aineistolla saadut tuloksemme viittaisivat siihen, että päästökauppajärjestelmä on onnistunut vähentämään EU:n sisäisen tuotannon päästöjä, vaikka tuonti vuotaakin, Kuusi toteaa.
Tuonnin kokonaisarvon osalta tulokset eivät ole yhtä selkeitä kuin hiili-intensiteetin osalta. Tutkimuksen mukaan kaupankäynnin tuonnin arvo on kuitenkin yleensä korkeampi, kun se on EU:n päästökaupan sääntelyn piirissä. Paitsi että tuontituotteiden päästöpitoisuus on kasvanut, niillä on siis myös korvattu EU:n omaa tuotantoa.
EU:n päästökauppajärjestelmä on Etlan Kuusen mukaan vaikuttanut EU:n tuotannon päästöjen hiilipitoisuuden laskuun, mikä näkyy tutkimuksessa erityisesti EU:n viemien tuotteiden hiilipitoisuuden pienenemisenä. Koska tuonnin hiilipitoisuus on hiilivuodon vuoksi sen sijaan kasvanut, osa päästöjen vähenemisestä saaduista hyödyistä menetetään.
Päästökaupan aiheuttamasta hiilivuodosta tarvitaan uutta näyttöä erityisesti, kun suunnitellaan ja perustetaan erilaisia talouspolitiikan mekanismeja, kuten esimerkiksi EU:n kaavailemaa hiilitullijärjestelmää.
Kuusi, Tero & Wang, Maria: Trade flows, carbon leakage, and the EU Emissions Trading System (Etla Working Paper 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041-444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tekoäly ei tuhoa työtä, vaan muuttaa sitä – "Hidastelu on todellinen uhka"23.9.2026 08:59:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutukset ihmistyöhön eivät ole pelkästään negatiivisia. Tekoäly ei ole aiheuttanut ihmistyön vähenemistä tai yleisen palkkatason romahtamista, ilmenee tänään julkistetusta Etla-tutkimuksesta. Päivitettyjen tulosten mukaan ammattien ja työtehtävien sisällöt kohtaavat Suomessakin huomattavia muutoksia tekoälykehityksen myötä, mutta kokonaisten ammattien katoamista ei ole näköpiirissä. Tulokset eivät tarjoa myöskään näyttöä siitä, että generatiivisen tekoälyn käyttöönotto olisi vielä vaikuttanut palkkoihin tai työllisyyteen Suomessa. Pikemminkin aineistot osoittavat, ettei muutos ole kunnolla alkanut. Tänään julkistetut tulokset ovat osa laajaa Business Finlandin rahoittamaa tutkimushanketta.
Kutsu medialle: Hyötyjä vai uhkakuvia? Tekoäly & vihreä siirtymä Etla-seminaarissa 23.9. klo 9.3018.9.2026 13:11:41 EEST | Kutsu
Miten nappaamme tekoälykehityksen hyödyt Suomen työelämään? Voiko kulutusdata muokata ostosvalintoja? Millaiset ovat talouspolitiikan askelmerkit tekoälyn ja vihreän siirtymän suhteen?
Etla ennustaa: kasvukäänne vahvistuu ja investointihanat aukeavat17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Talouskasvu vahvistuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin ja nousee ensi vuonna jo lähelle kahta prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Etlan ennusteen mukaan Suomi pysyttelee lähivuosina kasvussa kiinni. Erityisesti investoinnit tuottavat kasvusysäyksen ja lisääntyvät tänä vuonna yli viisi prosenttia ja ensi vuonna reilut 9 prosenttia. Ensi vuoden investointien kasvu tulee suurelta osin hakukoneyhtiö Googlen ilmoittamista datakeskusinvestoinneista. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna ja kasvukäänne alkaa vihdoin vuoden lopulla näkyä myös työmarkkinoilla, joskin sitä ennen työttömyysaste ehtii kivuta ennätyksellisen korkealle.
Kutsu medialle: Onko Suomen talouden käänne vihdoin täällä? Etlan syksyn Suhdanne-ennuste julki 17.9.9.9.2026 13:25:14 EEST | Kutsu
Meneekö 2 prosentin kasvu tänä vuonna rikki? Miten maailman myrskyt nyt vaikuttavat? Milloin näemme merkkejä paremmasta työllisyydestä? Uskaltavatko kotitaloudet kuluttaa? Vähentääkö piristyvä talouskasvu tulevaisuuden sopeutustarvetta?
Etlan 80-vuotisjuhlaseminaari nyt katsottavissa myös verkossa8.9.2026 10:57:39 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 80-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talossa on nyt julkaistu kokonaisuudessaan tallenteena verkossa. Etla juhli merkkipäiväänsä 2. syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Seminaari kokosi yhteen liki kolmesataa kutsuvierasta, niin talouden johtavia asiantuntijoita kuin yrityselämää ja päättäjiä. Tilaisuuden teemana oli Suomi vuonna 2051 ja lavahaastattelussa Suomen haasteita ja vahvuuksia pohti myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


