Etla tutki: Kansainvälisen kaupan esteitä on kohdannut liki puolet suomalaisyrityksistä, maailmanpoliittinen tilanne ravistelee yritysten toimitusketjuja

Kansainvälistä kauppaa tekevät yritykset törmäävät edelleen erilaisiin kaupan esteisiin. Esteillä tarkoitetaan viranomaisten tekemiä säännöksiä tai käytäntöjä, jotka vaikeuttavat palveluiden ja tuotteiden markkinoille pääsyä. Kaupan esteitä ovat esimerkiksi tullimaksut, tuonnin rajoitukset ja vain kotimaisille toimijoille suunnatut tuet. Kaikki kaupan esteet eivät kuitenkaan ole yhteiskunnalle haitallisia, vaan niillä voidaan edistää myös tuotteiden turvallisuutta niin ihmisille kuin ympäristöllekin.
Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä peräti 41 prosenttia kohtasi kaupan esteitä vuosina 2019‒2022. Ylivoimaisesti suurin osa esteistä ilmeni EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Venäjällä ja Kiinassa. Selvästi aiempaa useammin kaupan esteitä ilmeni nyt myös Yhdysvalloissa. Vuonna 2021 Suomen kokonaisviennistä noin puolet suuntautui EU-alueen ulkopuolelle.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena asetetut pakotteet lisäsivät kaupan esteitä
EU:n alueella yritykset ovat kohdanneet eniten kaupan esteitä Ruotsissa ja Saksassa. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt kaupan esteitä.
– Todennäköinen syy kaupankäynnin esteiden yleistymiseen löytyy hyökkäyksen seurauksena Venäjälle asetetuista pakotteista sekä Venäjän asettamista vastatoimista. Vaikka selvästi suurin osa kaupan esteistä on kohdattu EU:n ulkopuolella, on niihin törmätty myös EU:n sisämarkkina-alueella. Tutkimuksen puitteissa on vaikea sanoa, johtuuko Ruotsin ja Saksan esiintulo tässä siitä, että niissä todella on paljon kaupan esteitä vai siitä, että suomalaisyritykset harjoittavat paljon kauppaa juuri näissä maissa. Joka tapauksessa merkittävää on, että myös EU-alueella yritykset ovat kohdanneet kaupankäynnin esteitä, painottaa tutkimushankkeesta vastannut Ali-Yrkkö.
EU-alueella yritykset ovat yleisimmin törmänneet niin sanottuihin teknisiin kaupan esteisiin. Peräti kolmasosa esteistä liittyy esimerkiksi paikallisiin standardeihin, teknisiin määräyksiin tai maakohtaisiin testaus- ja sertifiointivaatimuksiin. Tällöin kyse voi olla myös tuoteturvallisuuden edistämisestä.
EU:n ulkopuolisissa maissa yleisimmin esille nousivat vienti- ja tuontikiellot, mutta myös korkeat tai syrjivät tullimaksut.
Puolet suomalaisyrityksistä raportoi saatavuusongelmista
Tutkimuksen yrityskyselyn perusteella peräti puolet suomalaisyrityksistä on kohdannut saatavuusongelmia vuosina 2019–2022 materiaalien, osien tai komponenttien hankinnoissa. Häiriöt ovat koskettaneet lähes kaikenlaisia yrityksiä koosta ja toimialasta riippumatta, mutta reagoinnissa niihin on ollut eroja: keskisuuret yritykset ovat lisänneet ostoja Suomesta, suuret yritykset puolestaan ovat ryhtyneet ostamaan toimipisteiden naapurimaista.
Etlan Jyrki Ali-Yrkkö varoittaa tekemästä vielä liian suuria johtopäätöksiä ja muistuttaa, että kyselyn tulokset kertovat muutoksen luonteesta, mutta eivät sen voimakkuudesta.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys on jatkoa vuosina 2016 ja 2013 toteutetuille kaupanesteselvityksille. Suomessa EU:n ulkopuolisten kaupanesteiden vastuuviranomaisena toimii ulkoministeriö ja EU:n sisämarkkinoiden vastuuviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö.
Tule seuraamaan tutkimuksen julkistustilaisuutta klo 14
Tutkimuksen tuloksia käydään läpi syventävässä julkistustilaisuudessa, jonka järjestävät ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Etlan kanssa. Julkistustilaisuudessa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö esittelee raportin tuloksia. Luvassa on myös ministeriöiden ja yritysten puheenvuorot.
Aika: Maanantaina 13.3. klo 14.00‒15.30
Paikka: livestriimi verkossa
Tilaisuuden ohjelma:
14.00 Tilaisuuden avaus / viestintäjohtaja Tytti Sulander, Etla
14.05 Tervetuloa / osastopäällikkö Tuomas Tapio, kansainvälisen kaupan osasto, ulkoministeriö
14.10 Kaupan esteet ja niiden vaikutukset / tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
14.30 Kommenttipuheenvuorot Keskuskauppakamarin kauppaprosessiryhmästä:
Senior Trade Manager Päivi Pietarinen, Vaisala
Global Trade Compliance Specialist, Emma Tuomaala, Konecranes
14.50 Kysymyksiä ja keskustelua
15.20 Päätössanat / osastopäällikkö Antti Neimala, työllisyys ja toimivat markkinat -osasto, TEM
15.30 Tilaisuus päättyy
Pääset seuramaan livestriimiä oheisesta linkistä: https://www.mediaserver.fi/live/kaupanesteet
Katselu ei vaadi erillistä rekisteröintiä.
Lämpimästi tervetuloa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


