Etla tutki: Kansainvälisen kaupan esteitä on kohdannut liki puolet suomalaisyrityksistä, maailmanpoliittinen tilanne ravistelee yritysten toimitusketjuja

Kansainvälistä kauppaa tekevät yritykset törmäävät edelleen erilaisiin kaupan esteisiin. Esteillä tarkoitetaan viranomaisten tekemiä säännöksiä tai käytäntöjä, jotka vaikeuttavat palveluiden ja tuotteiden markkinoille pääsyä. Kaupan esteitä ovat esimerkiksi tullimaksut, tuonnin rajoitukset ja vain kotimaisille toimijoille suunnatut tuet. Kaikki kaupan esteet eivät kuitenkaan ole yhteiskunnalle haitallisia, vaan niillä voidaan edistää myös tuotteiden turvallisuutta niin ihmisille kuin ympäristöllekin.
Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä peräti 41 prosenttia kohtasi kaupan esteitä vuosina 2019‒2022. Ylivoimaisesti suurin osa esteistä ilmeni EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Venäjällä ja Kiinassa. Selvästi aiempaa useammin kaupan esteitä ilmeni nyt myös Yhdysvalloissa. Vuonna 2021 Suomen kokonaisviennistä noin puolet suuntautui EU-alueen ulkopuolelle.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seurauksena asetetut pakotteet lisäsivät kaupan esteitä
EU:n alueella yritykset ovat kohdanneet eniten kaupan esteitä Ruotsissa ja Saksassa. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt kaupan esteitä.
– Todennäköinen syy kaupankäynnin esteiden yleistymiseen löytyy hyökkäyksen seurauksena Venäjälle asetetuista pakotteista sekä Venäjän asettamista vastatoimista. Vaikka selvästi suurin osa kaupan esteistä on kohdattu EU:n ulkopuolella, on niihin törmätty myös EU:n sisämarkkina-alueella. Tutkimuksen puitteissa on vaikea sanoa, johtuuko Ruotsin ja Saksan esiintulo tässä siitä, että niissä todella on paljon kaupan esteitä vai siitä, että suomalaisyritykset harjoittavat paljon kauppaa juuri näissä maissa. Joka tapauksessa merkittävää on, että myös EU-alueella yritykset ovat kohdanneet kaupankäynnin esteitä, painottaa tutkimushankkeesta vastannut Ali-Yrkkö.
EU-alueella yritykset ovat yleisimmin törmänneet niin sanottuihin teknisiin kaupan esteisiin. Peräti kolmasosa esteistä liittyy esimerkiksi paikallisiin standardeihin, teknisiin määräyksiin tai maakohtaisiin testaus- ja sertifiointivaatimuksiin. Tällöin kyse voi olla myös tuoteturvallisuuden edistämisestä.
EU:n ulkopuolisissa maissa yleisimmin esille nousivat vienti- ja tuontikiellot, mutta myös korkeat tai syrjivät tullimaksut.
Puolet suomalaisyrityksistä raportoi saatavuusongelmista
Tutkimuksen yrityskyselyn perusteella peräti puolet suomalaisyrityksistä on kohdannut saatavuusongelmia vuosina 2019–2022 materiaalien, osien tai komponenttien hankinnoissa. Häiriöt ovat koskettaneet lähes kaikenlaisia yrityksiä koosta ja toimialasta riippumatta, mutta reagoinnissa niihin on ollut eroja: keskisuuret yritykset ovat lisänneet ostoja Suomesta, suuret yritykset puolestaan ovat ryhtyneet ostamaan toimipisteiden naapurimaista.
Etlan Jyrki Ali-Yrkkö varoittaa tekemästä vielä liian suuria johtopäätöksiä ja muistuttaa, että kyselyn tulokset kertovat muutoksen luonteesta, mutta eivät sen voimakkuudesta.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys on jatkoa vuosina 2016 ja 2013 toteutetuille kaupanesteselvityksille. Suomessa EU:n ulkopuolisten kaupanesteiden vastuuviranomaisena toimii ulkoministeriö ja EU:n sisämarkkinoiden vastuuviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö.
Tule seuraamaan tutkimuksen julkistustilaisuutta klo 14
Tutkimuksen tuloksia käydään läpi syventävässä julkistustilaisuudessa, jonka järjestävät ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Etlan kanssa. Julkistustilaisuudessa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö esittelee raportin tuloksia. Luvassa on myös ministeriöiden ja yritysten puheenvuorot.
Aika: Maanantaina 13.3. klo 14.00‒15.30
Paikka: livestriimi verkossa
Tilaisuuden ohjelma:
14.00 Tilaisuuden avaus / viestintäjohtaja Tytti Sulander, Etla
14.05 Tervetuloa / osastopäällikkö Tuomas Tapio, kansainvälisen kaupan osasto, ulkoministeriö
14.10 Kaupan esteet ja niiden vaikutukset / tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
14.30 Kommenttipuheenvuorot Keskuskauppakamarin kauppaprosessiryhmästä:
Senior Trade Manager Päivi Pietarinen, Vaisala
Global Trade Compliance Specialist, Emma Tuomaala, Konecranes
14.50 Kysymyksiä ja keskustelua
15.20 Päätössanat / osastopäällikkö Antti Neimala, työllisyys ja toimivat markkinat -osasto, TEM
15.30 Tilaisuus päättyy
Pääset seuramaan livestriimiä oheisesta linkistä: https://www.mediaserver.fi/live/kaupanesteet
Katselu ei vaadi erillistä rekisteröintiä.
Lämpimästi tervetuloa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme