Etla: Useamman korkeakoulututkinnon suorittaminen ei johda korkeampiin tuloihin tai parempaan työllisyyteen
Vuonna 2020 Suomen korkeakouluissa aloitti runsaat 7 000 opiskelijaa, joilla oli jo aiemmin suoritettuna vähintään yksi saman tason tutkinto. Heistä joka neljäs oli suorittanut jopa useamman samantasoisen tutkinnon.
Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden aloitusmäärät ovat Suomessa kasvaneet enemmän kuin ensimmäistä tutkintoaan aloittavien määrä.
Vuonna 2010 aloittaneista korkeakouluopiskelijoista 7 prosenttia oli jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon, vuonna 2020 näiden osuus oli jo 10 prosenttia. Tänään julkaistusta Etla-raportista kuitenkin ilmenee, että moninkertainen koulutus ei johda keskimäärin parempaan työmarkkinakehitykseen edes keskipitkällä aikavälillä. Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtasen ja tutkimussihteeri Pekka Vanhalan selvitys kertoo, ettei useamman tutkinnon suorittaminen johda millään koulutusalalla selvästi parempaan ansiotulojen tai työllisyyden kehitykseen verrattuna opintoja edeltävään aikaan.
‒ Korkeakoulupaikoista on kroonista ylikysyntää. Samaan aikaan, kun uusien ylioppilaiden on vaikea päästä koulutukseen, useampaa tutkintoa suorittavien osuus kasvaa. Tarvitsemme nykyistä paremman ymmärryksen siitä, onko korkeakoulutuksen resurssit kohdennettu optimaalisella tavalla, kertoo Etlan Hanna Virtanen.
Eniten toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista aloittaa terveys- ja hyvinvointialoilla. Tutkinnon jo aiemmin suorittaneista opiskelijoista ansiotulokehitys on jopa heikompaa niillä, jotka aloittavat uudet opintonsa terveys- ja hyvinvointialoilla, humanistilla ja taidealoille, maa- ja metsätalousaloilla sekä kasvatusaloilla. Työllisyyskehitys on puolestaan opintoja edeltävää aikaa heikompaa ainakin humanistisilla ja taidealoilla.
Tyypillisimmin useampaa tutkintoa suorittavat ovat 25–34-vuotiaita ja heistä suurin osa naisia. Tässä ikäryhmässä ansiot ja työllisyys ovat kasvussa ennen uuden korkeakoulututkinnon aloittamista eikä useamman tutkinnon suorittaminen johda parempaan kehitykseen. Yli 55-vuotiaana tai myöhemmin korkeakoulutukseen palaavilla sen sijaan ansiotulot ja työllisyys ovat laskemassa jo ennen opintojen aloittamista, eikä tilanteessa tapahdu parannusta opintojen suorittamisen jälkeen.
Etlan Hanna Virtanen toivoo lisätutkimusta vielä useamman korkeakoulututkinnon tarkemmista vaikutuksista.
‒ Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavia on Suomessa jo niin paljon, että olisi tärkeää ymmärtää, miten korkeakoulutuksen moninkertainen suorittaminen hyödyttää yksilöä tai yhteiskuntaa. Tämä ryhmä kuitenkin syrjäyttää korkeakoulutuksesta ensikertalaisia, joille koulutuksen hyödyt ovat tutkitusti merkittäviä. Näin ollen moninkertaisen korkeakoulutuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot voivat olla suuria, Virtanen painottaa.
Virtanen Hanna & Vanhala Pekka: Selvitys toisen tai useamman korkeakoulututkinnon suorittaneista (Etla Raportti 133)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme