Etla: Useamman korkeakoulututkinnon suorittaminen ei johda korkeampiin tuloihin tai parempaan työllisyyteen

Vuonna 2020 Suomen korkeakouluissa aloitti runsaat 7 000 opiskelijaa, joilla oli jo aiemmin suoritettuna vähintään yksi saman tason tutkinto. Heistä joka neljäs oli suorittanut jopa useamman samantasoisen tutkinnon.
Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden aloitusmäärät ovat Suomessa kasvaneet enemmän kuin ensimmäistä tutkintoaan aloittavien määrä.
Vuonna 2010 aloittaneista korkeakouluopiskelijoista 7 prosenttia oli jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon, vuonna 2020 näiden osuus oli jo 10 prosenttia. Tänään julkaistusta Etla-raportista kuitenkin ilmenee, että moninkertainen koulutus ei johda keskimäärin parempaan työmarkkinakehitykseen edes keskipitkällä aikavälillä. Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtasen ja tutkimussihteeri Pekka Vanhalan selvitys kertoo, ettei useamman tutkinnon suorittaminen johda millään koulutusalalla selvästi parempaan ansiotulojen tai työllisyyden kehitykseen verrattuna opintoja edeltävään aikaan.
‒ Korkeakoulupaikoista on kroonista ylikysyntää. Samaan aikaan, kun uusien ylioppilaiden on vaikea päästä koulutukseen, useampaa tutkintoa suorittavien osuus kasvaa. Tarvitsemme nykyistä paremman ymmärryksen siitä, onko korkeakoulutuksen resurssit kohdennettu optimaalisella tavalla, kertoo Etlan Hanna Virtanen.
Eniten toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista aloittaa terveys- ja hyvinvointialoilla. Tutkinnon jo aiemmin suorittaneista opiskelijoista ansiotulokehitys on jopa heikompaa niillä, jotka aloittavat uudet opintonsa terveys- ja hyvinvointialoilla, humanistilla ja taidealoille, maa- ja metsätalousaloilla sekä kasvatusaloilla. Työllisyyskehitys on puolestaan opintoja edeltävää aikaa heikompaa ainakin humanistisilla ja taidealoilla.
Tyypillisimmin useampaa tutkintoa suorittavat ovat 25–34-vuotiaita ja heistä suurin osa naisia. Tässä ikäryhmässä ansiot ja työllisyys ovat kasvussa ennen uuden korkeakoulututkinnon aloittamista eikä useamman tutkinnon suorittaminen johda parempaan kehitykseen. Yli 55-vuotiaana tai myöhemmin korkeakoulutukseen palaavilla sen sijaan ansiotulot ja työllisyys ovat laskemassa jo ennen opintojen aloittamista, eikä tilanteessa tapahdu parannusta opintojen suorittamisen jälkeen.
Etlan Hanna Virtanen toivoo lisätutkimusta vielä useamman korkeakoulututkinnon tarkemmista vaikutuksista.
‒ Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavia on Suomessa jo niin paljon, että olisi tärkeää ymmärtää, miten korkeakoulutuksen moninkertainen suorittaminen hyödyttää yksilöä tai yhteiskuntaa. Tämä ryhmä kuitenkin syrjäyttää korkeakoulutuksesta ensikertalaisia, joille koulutuksen hyödyt ovat tutkitusti merkittäviä. Näin ollen moninkertaisen korkeakoulutuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot voivat olla suuria, Virtanen painottaa.
Virtanen Hanna & Vanhala Pekka: Selvitys toisen tai useamman korkeakoulututkinnon suorittaneista (Etla Raportti 133)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme