Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Venäjän-viennin loppuminenkaan ei riitä suistamaan Suomea talouskriisiin, ei edes energiakriisiin

10.3.2022 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Suomen Venäjän-viennin pysähtyminen pudottaisi Suomen bruttokansantuotetta vain runsaalla prosentilla, arvioi Etla tänään julkaistussa Venäjä-analyysissa. Prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain siinä tapauksessa, että yritykset eivät löytäisi korvaavia markkinoita. Tuonnin samanaikainen voimakas väheneminen Venäjältä lisää ongelmia, mutta vaikutukset riippuvat siitä, missä määrin yritykset pystyvät löytämään uusia korvaavia markkinoita ja hankintakanavia. Etlan arvio on, että pelkästään Suomen ja Venäjän välisten, jo vuosia pienentyneiden, talousyhteyksien katkeaminen ei riitä aikaansaamaan talouskriisiä tai taantumaa Suomessa.
Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Suomen ja Venäjän välinen liiketoiminta on vuosien mittaan selvästi hiipunut. Väheneminen koskee niin maiden välistä kauppaa kuin tytäryritysten kautta tapahtuvaa paikallista läsnäoloakin. Vielä 2010-luvun alussa Venäjälle suuntautuva vienti synnytti Suomessa arvonlisää, joka vastasi runsasta kahta prosenttia Suomen bkt:stä.

Nykyään Suomen Venäjän-viennin osuus on enää niin pieni, että jos vienti loppuisi – eikä tulisi muita reaktioita – ei Suomen bruttokansantuote putoaisi kuin runsaalla prosentilla. Arvio ilmenee tuoreesta Etla-Muistiosta Venäjän merkitys suomalaisille yrityksille (Etla Muistio 105), jonka ovat laatineet Aki Kangasharju, Jyrki Ali-Yrkkö ja Johannes Hirvonen.

– Tämä reilun prosentin bkt-pudotuskin tapahtuisi vain sillä oletuksella, että yritykset eivät onnistuisi löytämään lainkaan korvaavia markkinoita. Todennäköisempää kuitenkin on, että ainakin osittain korvaavia markkinoita löytyisi, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Suomen ja Venäjän väliset talousyhteydet ovat 2010-luvulla kuihtuneet niin paljon, että uusien sanktioiden myötä edelleen vähenevät yhteydet eivät saa enää aikaiseksi talouskriisiä Suomessa. Taantuma edellyttäisi sodan eskaloitumista, energiakriisin syvenemistä ja nykyistä laaja-alaisempia tekijöitä. Kasvun hidastumiselta ja inflaation kiihtymiseltä ei kuitenkaan voida välttyä, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Raaka-aineiden ja energian tuonnin ehtyminen toisi hetkellisesti ongelmia

Tuonnin kautta Venäjän merkitys Suomelle on suurempi. Tuonti Venäjältä on nykyisin noin tuplasti suurempaa kuin vienti, joten tuonnin voimakas vähentyminen voisi aiheuttaa vakaviakin ongelmia Suomen talouteen. Vaikutusten suuruus riippuisi siitä, missä määrin yritykset pystyisivät löytämään korvaavia hankintakanavia.

Tuontihyödykkeet ovat valtaosin raaka-aineita ja vähän jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puuraaka-aineesta kymmenen prosenttia hankitaan Venäjältä. Myös raudan ja teräksen tuonnin putoaminen voisi aiheuttaa ongelmia. Suomen tuontiriippuvuus koskee erityisesti öljyä ja muita energiatuotteita.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Maakaasun ja sähkön osalta Suomi pystyisi todennäköisesti löytämään vaihtoehtoisia markkinoita, Etla arvioi. Suomen maakaasuntuonnista noin viidesosa tuli viime vuonna Virosta ja määrää voitaisiin helposti kasvattaa.

– Sähkön osalta Venäjän tuonti voitaisiin todennäköisesti korvata pohjoismaisilla vaihtoehdoilla, tosin sähkön korvaaminen nostaisi kustannuksia. Öljyn tuonnin loppumisella olisi suuremmat vaikutukset, mutta jollain aikavälillä vaihtoehtoisia hankintakanavia löydettäisiin, arvioi Etlan Jyrki Ali-Yrkkö.

Sodan vaikutuksia Euroopan ilmastopolitiikkaan on jo spekuloitu, kun länsi pakotteineen pyrkii eroon Venäjän öljystä ja kaasusta.

– Venäjän aloittama hyökkäyssota todennäköisesti nopeuttaa Suomen ja koko EU:n irrottautumista Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja kiihdyttää uusien energialähteiden käyttöönottoa sekä niihin liittyvää t&k-toimintaa, toteaa Etlan Aki Kangasharju.

Venäjällä toimii paljon suomalaisfirmojen tytäryrityksiä – vaikka määrä onkin laskenut

Moni suomalainen yritys on jo ehtinyt ilmoittaa vetäytyvänsä kokonaan Venäjän markkinoilta Ukrainan sodan takia. Vaikka suomalaisten tytäryritysten toiminta Venäjällä on viime vuosikymmenen kuluessa supistunut lähes kolmasosalla, on toiminta edelleen mittavaa.

Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimii lähes 300 suomalaisyhtiön tytäryritystä, joiden henkilöstömäärä ja liikevaihto ovat tosin supistuneet viime vuosikymmenenä. Euroissa mitattu liikevaihdon pudotus on ollut peräti 40 prosenttia. Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjällä toimivat tytäryritykset tuottivat liikevaihtoa 6,5 miljardia euroa.

Suomessa sen sijaan toimii vain harvoja venäläisten yritysten tytäryrityksiä, ja niiden määrä on pienentynyt puolella viime vuosikymmenen aikana. Nykyisellään tytäryrityksiä toimii Suomessa vain parisen kymmentä, ja niiden määrä ja merkitys Suomen kokonaistalouden kannalta on pieni.

Ali-Yrkkö, Jyrki, Hirvonen, Johannes & Kangasharju, Aki: Venäjän merkitys suomalaisille yrityksille (Etla Muistio 105)

Liitteet:

Kuviot: Suomen bruttovienti Venäjälle, Venäjän-vientiä harjoittavien yritysten määrä Suomessa & Raakaöljyn tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen.

Taulukot: Top 10 -vientitavarat Venäjälle ja Valko-Venäjälle viennin arvon mukaan vuonna 2021 & Top 10 -tuontitavarat Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuonnin arvon mukaan vuonna 2021.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Etlan tänään julkaistun Venäjä-analyysin ovat kirjoittaneet Etlan tutkija Johannes Hirvonen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Lataa
Suomen bruttovienti Venäjälle, mrd. eur
Suomen bruttovienti Venäjälle, mrd. eur
Lataa
Venäjän-vientiä harjoittavien yritysten määrä Suomessa, lkm
Venäjän-vientiä harjoittavien yritysten määrä Suomessa, lkm
Lataa
Raakaöljyn tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen, arvo ja määrä.
Raakaöljyn tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suomeen, arvo ja määrä.
Lataa
Top 10 -vientitavarat Venäjälle ja Valko-Venäjälle viennin arvon mukaan vuonna 2021
Top 10 -vientitavarat Venäjälle ja Valko-Venäjälle viennin arvon mukaan vuonna 2021
Lataa
Top 10 -tuontitavarat Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuonnin arvon mukaan vuonna 2021
Top 10 -tuontitavarat Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuonnin arvon mukaan vuonna 2021
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Työllistymisen kannustimet parantuneet selvästi – lisätyön kannustimissa yhä isoja ongelmia20.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kokoaikatyön vastaanottamisen taloudelliset esteet eli työttömyysloukut ovat vähentyneet alle kolmannekseen Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Etlan tuoreen laskelman mukaan työttömyysloukussa on vuonna 2026 edelleen arviolta 49 000 henkilöä. Jos vuoden 2017 lainsäädäntö olisi jätetty voimaan, työttömyysloukussa olisi ollut peräti 171 000 suomalaista ja vuoden 2022 lainsäädännöllä 128 500. Samalla työttömyysloukun luonne on muuttunut: aiemmin loukussa olivat lapsiperheet, kun nykyään loukku on siirtynyt pienituloisiin toimeentulotukea ja asumistukea saaviin. Ansiopäivärahaa saaneiden työttömyysloukut ovat lähes kadonneet, mutta sen sijaan perusturvan saajilla loukkuja on yhtä paljon kuin aiemmin. Tuloloukut eli työssä olevien esteet pienten lisäansioiden tekemiseen eivät myöskään ole Suomessa vähentyneet.

Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu

Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.

Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.

”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote

Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.

”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye