Etla: yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei laskenut palkkoja – ” huolet olivat liioiteltuja”
25.4.2023 10:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Metsäteollisuus ry. ilmoitti lokakuussa 2020, että se ei enää jatkossa ole työehtosopimusten sopijapuoli. Tämä tarkoitti, että metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaiseen sopimiseen. Teknologiateollisuus puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtyvänsä hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi olisi myös yrityskohtaisia sopimuksia.
Siirtymät herättivät Suomessa kiivasta keskustelua, ja palkkojen ennustettiin muutoksen seurauksena laskevan merkittävästi. Tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan käynyt.
Siirtymisellä pois liittokohtaisesta sopimisesta oli vain vähän vaikutusta alan palkkojen tasoon tai niiden hajontaan. Osalla työntekijäryhmistä palkat jopa nousivat. Tiedot ilmenevät Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen tuoreista Etla-tutkimuksista “Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)” ja “The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)”. Tutkimukset on rahoittanut TT-säätiö.
Siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen nosti paperiteollisuuden työntekijöiden ansioita hieman ja kasvatti yritysten sisäistä palkkahajontaa. Paperiteollisuuden toimihenkilöiden, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä ohjelmistoalan osalta vaikutukset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä.
– Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa sen, sanoo Etlan Antti Kauhanen.
Eurooppalaisittain merkittävä muutos metsäteollisuudessa
Kauhanen arvioi, että muutos lähemmäs yritystason sopimista on osa eurooppalaista kehitystä, mutta erityisesti metsäteollisuuden päätös on eurooppalaisittainkin merkittävä.
– Metsäteollisuuden siirtyminen liittokohtaisesta sopimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä muutos Suomen työmarkkinoilla. Myös ohjelmistoalalla tapahtunut siirtyminen hybridimalliin lisäsi huomattavasti yrityskohtaisen sopimisen roolia.
Paperiteollisuuden työntekijöiden osalta ansiot ovat kasvaneet noin 170 euroa kuukaudessa sen jälkeen, kun ala siirtyi yrityskohtaiseen sopimiseen. Myös ansioiden hajonta yritysten sisällä kasvoi noin 230 euroa kuukaudessa.
Etlan Kauhasen mukaan nyt saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin Euroopassa tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa saadut tulokset.
Kauhanen, Antti: Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)
Kauhanen, Antti: The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme