Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei laskenut palkkoja – ” huolet olivat liioiteltuja”

25.4.2023 10:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei ole laskenut palkkoja metsäteollisuudessa eikä ohjelmistoalalla, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Siirtyminen pois liittotason sopimisesta vaikutti tutkimuksen mukaan vain vähän palkkojen tasoon tai niiden hajontaan. Paperiteollisuuden työntekijöiden kohdalla muutos jopa nosti ansioita. Tulokset ovat linjassa vastaavien Euroopassa tehtyjen tutkimusten kanssa.
Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja, sanoo tutkimuksen tehnyt Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja, sanoo tutkimuksen tehnyt Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Metsäteollisuus ry. ilmoitti lokakuussa 2020, että se ei enää jatkossa ole työehtosopimusten sopijapuoli. Tämä tarkoitti, että metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaiseen sopimiseen. Teknologiateollisuus puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtyvänsä hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi olisi myös yrityskohtaisia sopimuksia.

Siirtymät herättivät Suomessa kiivasta keskustelua, ja palkkojen ennustettiin muutoksen seurauksena laskevan merkittävästi. Tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan käynyt.

Siirtymisellä pois liittokohtaisesta sopimisesta oli vain vähän vaikutusta alan palkkojen tasoon tai niiden hajontaan. Osalla työntekijäryhmistä palkat jopa nousivat. Tiedot ilmenevät Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen tuoreista Etla-tutkimuksista “Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)” ja “The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)”. Tutkimukset on rahoittanut TT-säätiö.

Siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen nosti paperiteollisuuden työntekijöiden ansioita hieman ja kasvatti yritysten sisäistä palkkahajontaa. Paperiteollisuuden toimihenkilöiden, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä ohjelmistoalan osalta vaikutukset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä.

– Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa sen, sanoo Etlan Antti Kauhanen.

Eurooppalaisittain merkittävä muutos metsäteollisuudessa

Kauhanen arvioi, että muutos lähemmäs yritystason sopimista on osa eurooppalaista kehitystä, mutta erityisesti metsäteollisuuden päätös on eurooppalaisittainkin merkittävä.

– Metsäteollisuuden siirtyminen liittokohtaisesta sopimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä muutos Suomen työmarkkinoilla. Myös ohjelmistoalalla tapahtunut siirtyminen hybridimalliin lisäsi huomattavasti yrityskohtaisen sopimisen roolia.

Paperiteollisuuden työntekijöiden osalta ansiot ovat kasvaneet noin 170 euroa kuukaudessa sen jälkeen, kun ala siirtyi yrityskohtaiseen sopimiseen. Myös ansioiden hajonta yritysten sisällä kasvoi noin 230 euroa kuukaudessa.

Etlan Kauhasen mukaan nyt saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin Euroopassa tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa saadut tulokset.

Kauhanen, Antti: Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)

Kauhanen, Antti: The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja, sanoo tutkimuksen tehnyt Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja, sanoo tutkimuksen tehnyt Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye