Etla: yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei laskenut palkkoja – ” huolet olivat liioiteltuja”
Metsäteollisuus ry. ilmoitti lokakuussa 2020, että se ei enää jatkossa ole työehtosopimusten sopijapuoli. Tämä tarkoitti, että metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaiseen sopimiseen. Teknologiateollisuus puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtyvänsä hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi olisi myös yrityskohtaisia sopimuksia.
Siirtymät herättivät Suomessa kiivasta keskustelua, ja palkkojen ennustettiin muutoksen seurauksena laskevan merkittävästi. Tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan käynyt.
Siirtymisellä pois liittokohtaisesta sopimisesta oli vain vähän vaikutusta alan palkkojen tasoon tai niiden hajontaan. Osalla työntekijäryhmistä palkat jopa nousivat. Tiedot ilmenevät Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen tuoreista Etla-tutkimuksista “Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)” ja “The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)”. Tutkimukset on rahoittanut TT-säätiö.
Siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen nosti paperiteollisuuden työntekijöiden ansioita hieman ja kasvatti yritysten sisäistä palkkahajontaa. Paperiteollisuuden toimihenkilöiden, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä ohjelmistoalan osalta vaikutukset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä.
– Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa sen, sanoo Etlan Antti Kauhanen.
Eurooppalaisittain merkittävä muutos metsäteollisuudessa
Kauhanen arvioi, että muutos lähemmäs yritystason sopimista on osa eurooppalaista kehitystä, mutta erityisesti metsäteollisuuden päätös on eurooppalaisittainkin merkittävä.
– Metsäteollisuuden siirtyminen liittokohtaisesta sopimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä muutos Suomen työmarkkinoilla. Myös ohjelmistoalalla tapahtunut siirtyminen hybridimalliin lisäsi huomattavasti yrityskohtaisen sopimisen roolia.
Paperiteollisuuden työntekijöiden osalta ansiot ovat kasvaneet noin 170 euroa kuukaudessa sen jälkeen, kun ala siirtyi yrityskohtaiseen sopimiseen. Myös ansioiden hajonta yritysten sisällä kasvoi noin 230 euroa kuukaudessa.
Etlan Kauhasen mukaan nyt saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin Euroopassa tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa saadut tulokset.
Kauhanen, Antti: Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)
Kauhanen, Antti: The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme