Etla: yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei laskenut palkkoja – ” huolet olivat liioiteltuja”
Metsäteollisuus ry. ilmoitti lokakuussa 2020, että se ei enää jatkossa ole työehtosopimusten sopijapuoli. Tämä tarkoitti, että metsäteollisuudessa siirryttiin yrityskohtaiseen sopimiseen. Teknologiateollisuus puolestaan ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtyvänsä hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi olisi myös yrityskohtaisia sopimuksia.
Siirtymät herättivät Suomessa kiivasta keskustelua, ja palkkojen ennustettiin muutoksen seurauksena laskevan merkittävästi. Tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan käynyt.
Siirtymisellä pois liittokohtaisesta sopimisesta oli vain vähän vaikutusta alan palkkojen tasoon tai niiden hajontaan. Osalla työntekijäryhmistä palkat jopa nousivat. Tiedot ilmenevät Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhasen tuoreista Etla-tutkimuksista “Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)” ja “The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)”. Tutkimukset on rahoittanut TT-säätiö.
Siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen nosti paperiteollisuuden työntekijöiden ansioita hieman ja kasvatti yritysten sisäistä palkkahajontaa. Paperiteollisuuden toimihenkilöiden, mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä ohjelmistoalan osalta vaikutukset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä.
– Huolet siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi palkkojen huomattavaan laskuun olivat selvästi liioiteltuja. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa sen, sanoo Etlan Antti Kauhanen.
Eurooppalaisittain merkittävä muutos metsäteollisuudessa
Kauhanen arvioi, että muutos lähemmäs yritystason sopimista on osa eurooppalaista kehitystä, mutta erityisesti metsäteollisuuden päätös on eurooppalaisittainkin merkittävä.
– Metsäteollisuuden siirtyminen liittokohtaisesta sopimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä muutos Suomen työmarkkinoilla. Myös ohjelmistoalalla tapahtunut siirtyminen hybridimalliin lisäsi huomattavasti yrityskohtaisen sopimisen roolia.
Paperiteollisuuden työntekijöiden osalta ansiot ovat kasvaneet noin 170 euroa kuukaudessa sen jälkeen, kun ala siirtyi yrityskohtaiseen sopimiseen. Myös ansioiden hajonta yritysten sisällä kasvoi noin 230 euroa kuukaudessa.
Etlan Kauhasen mukaan nyt saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin Euroopassa tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa saadut tulokset.
Kauhanen, Antti: Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei laskenut palkkoja: Tuloksia metsäteollisuudesta ja ohjelmistoalalta (Etla Muistio 121)
Kauhanen, Antti: The Impact of Decentralization of Collective Bargaining on Wages and Wage Dispersion: Evidence from Finnish Forest and IT Industries (Etla Working Papers 105)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Palvelualojen tuottavuusongelmat selittävät tuottavuuden heikkoa kehitystä Suomessa6.6.2023 09:58:00 EEST | Tiedote
Yksityisten palvelualojen tuottavuudessa on Suomessa laajoja ongelmia, mikä selittää koko tuottavuuden heikkoa kehitystä viime vuosina. Teollisuudessa suhteellisen vahva asema on pystytty säilyttämään, käy ilmi Etlan ja Laboren tutkimuksesta. Suomi tarvitsee enemmän radikaaleja innovaatioita sekä osaajia noustakseen takaisin tuottavuuden eturintamaan.
Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi saadaan tuottavuuden eturintamaan?5.6.2023 10:23:03 EEST | Tiedote
Miksi Suomessa on vain vähän korkean tuottavuuden yrityksiä? Miten yritysten taustatekijät vaikuttavat tuottavuuskehitykseen? Miten edistetään suomalaisten yritysten kehitystä korkean tuottavuuden yrityksiksi? Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi Suomen tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni lukumäärä. Kansainväliset vertailut osoittavat myös, että Suomessa yritysten tuottavuushajonta on vähäistä verrokkimaiden yrityksiin verrattuna. Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ovat selvittäneet tuoreessa tutkimuksessa, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja siten tukemaan koko Suomen talouden kasvua. Lisäksi tutkijat ovat selvittäneet erilaisten taustatekijöiden roolia yritysten tuottavuuskehityksessä. Tutkimuksen on rahoittanut valtioneuvoston kanslia ja se on toteut
Kutsu medialle: Miten Suomi saadaan tuottavuuden eturintamaan?30.5.2023 10:18:47 EEST | Tiedote
Miksi Suomessa on vain vähän korkean tuottavuuden yrityksiä? Miten yritysten taustatekijät vaikuttavat tuottavuuskehitykseen? Miten edistetään suomalaisten yritysten kehitystä korkean tuottavuuden yrityksiksi? Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi Suomen tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni lukumäärä. Kansainväliset vertailut osoittavat myös, että Suomessa yritysten tuottavuushajonta on vähäistä verrokkimaiden yrityksiin verrattuna. Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ovat selvittäneet tuoreessa tutkimuksessa, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja siten tukemaan koko Suomen talouden kasvua. Lisäksi tutkijat ovat selvittäneet erilaisten taustatekijöiden roolia yritysten tuottavuuskehityksessä. Tutkimuksen on rahoittanut valtioneuvoston kanslia. Tuloksia käsit
Etla ennustaa: Suomen kilpailukyky pysyy vakaana lähivuosina29.5.2023 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky on vakaa tänä ja ensi vuonna, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys parantaa kilpailukykyä tänä vuonna, kun taas valuuttakurssit heikentävät sitä. Kilpailijamaihin verrattuna Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde tänä vuonna paranee, mutta vastaavasti heikkenee ensi vuonna. Etla arvioi, että kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla nostaa Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,95 prosenttia.
Etla: Korkeampi työn tuottavuus on yhteydessä päästöjen nopeampaan vähenemiseen22.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuottavuuden kehittäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Lisäksi taloudelliset kannustimet ovat yhteydessä päästöjen vähenemiseen, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan korkeampi työn tuottavuus kertoo siitä, että yritys on teknisesti edistynyt sekä kykenevä kehittämään ja ottamaan käyttöön uutta energiatehokkaampaa teknologiaa. Näin tuottavuus edistää tai on ainakin yhteydessä hiilikilpailukyvyn paranemiseen ja päästöjen nopeampaan vähenemiseen Euroopassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme