Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etlan päästöennuste: Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaakalaudalla, jos hiilinieluja ei vahvisteta

Jaa
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen arvioidaan hidastuneen. Etlan tänään julkaisemassa ennusteessa päästöjen arvioidaan alenevan keskimäärin 3–4 prosenttia vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Tahti on hieman hitaampaa kuin Etla vielä syksyllä arvioi. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen uhkaa jäädä haaveeksi, jos pienentyneitä hiilinieluja ei onnistuta palauttamaan. Yksi ratkaisu olisi saada maankäyttösektori päästökaupan piiriin.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat todennäköisesti kasvaneet hieman viime vuosina, mikä on pitkälti johtunut siitä, että talous palautui pandemiasta, arvioidaan Etlan kevään 2023 päästöennusteessa.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat todennäköisesti kasvaneet hieman viime vuosina, mikä on pitkälti johtunut siitä, että talous palautui pandemiasta, arvioidaan Etlan kevään 2023 päästöennusteessa.

Tänään julkaistussa Etlan kevään päästöennusteessa arvioidaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen alenevan vuosina 2022–2027 keskimäärin 3–4 prosenttia vuodessa. Tahti on hieman hitaampaa kuin Etla vielä syksyllä arvioi. Suurin osa ennustetuista päästöjen alenemisista tulee energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalta.

Päästöt ovat todennäköisesti kasvaneet hieman viime vuosina, mikä on pitkälti johtunut siitä, että talous palautui pandemiasta, arvioi Etlan päästöennusteesta vastaava tutkija Ville Kaitila. Suomen päästöt kasvoivat 0,3 prosenttia vuonna 2021 ja arviolta vajaan prosentin vuonna 2022.

– Ensimmäisenä pandemiavuotena 2020 Suomen kokonaispäästöt vähenivät reilut 9 prosenttia. Suurin osa vähennyksestä syntyi energiateollisuudesta ja liikenteestä, joista jälkimmäisen kohdalla kyse oli tosin vain väliaikaisesta tilanteesta. Liikenteen päästöjen määrä on nyt hiljalleen palautumassa pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta päästöt alenevat rakenteellisesti jatkossa sähköistymisen edetessä, toteaa Kaitila.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Suurin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee edelleen energiahuollosta. Energiateollisuus on onnistunut vähentämään päästöjään, mutta myönteistä kehitystä varjostaa se, että kehitys perustuu osittain puun polttamiseen. Puupolttoaineet tulevat kylläkin pitkälti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirroista, mutta se on saattanut heikentää metsien hiilinieluja nopeammin kuin muuten luonnollisen hajoamisen seurauksena olisi tapahtunut.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatisi hiilinielujen kasvattamista

Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen tarvittavaa päästöjen nettovähennystarvetta ei Etlan päästöennusteessa enää lasketa, koska maankäyttösektori muuttui hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021. Muutos on pitkälti seurausta metsien nielujen pienenemisestä. Metsät itsessään ovat edelleen päästönielu, mutta aiempaa pienempi.

Kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii nettopäästöjen, jotka sisältävät myös maankäyttösektorin, painamisen nollaan vuoteen 2035 mennessä.

– Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen jää haaveksi, ellei maankäyttösektorin menetettyä nielua onnistuta enimmäkseen palauttamaan. Yksi iso kokonaisuuteen vaikuttava tekijä voisi olla maankäyttösektorin saaminen päästökaupan piiriin. Päästöjen hinnan tulisi olla sellainen, että se tukee tavoitteen saavuttamista. Siirtymän kustannus olisi yhteiskunnalle paljon suurempi ilman nieluja, Etlan Kaitila sanoo.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Teollisuus kuuluu päästökaupan piiriin eli yritysten on ostettava päästöoikeuksia. Kokonaiskehityksen kannalta keskeisessä roolissa olevista tuotannollisista toimialoista maatalous ja liikenne ovat puolestaan päästökaupan ulkopuolella.

Vihreä siirtymä ratkaisevassa roolissa lähivuosikymmeninä

Ilmastotoimien tukeminen on keskeistä isossa kuvassa, mutta Suomen talouden kannalta ratkaisevassa roolissa on myös vihreä siirtymä ja sen eteneminen, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista on olemassa vasta vähän tutkimusta, eikä vihreän siirtymän kustannuksia ole helppo arvioida. Hyötyjä sen sijaan pystytään arvioimaan jo nyt.

– Uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen kehitystä ei vielä tunneta, kuten ei tulevia politiikkatoimiakaan. Kaikki nämä vaikuttavat vihreän siirtymän kustannuksiin, joita on nykyisellä tiedolla mahdoton arvioida tarkoin. Suomelle vihreässä siirtymässä on kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia, ja näitä hyötyjä olemme voineet arvioida jo tutkimuksessakin, kertoo Tero Kuusi.

Etla julkistaa 27. maaliskuuta tuoreen, valtioneuvostolle tehdyn tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkiseen talouteen. Tero Kuusen vetämässä tutkimushankkeessa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Nyt julkistettu kevään 2023 Päästöennuste pohjautuu Etlan Suhdanne-ennusteeseen. Päästöjen kehitystä ennustetaan toimialojen tuotannon ja kotitalouksien kulutuksen määräennusteen sekä muutaman päästöintensiteetin kehitystä kuvaavan teknologiaskenaarion avulla. Ennustetta ei tehdä yksittäisille vuosille.

Liitteet (3 kpl): Khk-päästöt vuonna 2021, Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain ja kotitalouksien kulutuksessa sekä Kasvihuonekaasupäästöennuste ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen.

Kaitila Ville: Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilineutraalisuustavoite (Etla kevään 2023 päästöennuste)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat todennäköisesti kasvaneet hieman viime vuosina, mikä on pitkälti johtunut siitä, että talous palautui pandemiasta, arvioidaan Etlan kevään 2023 päästöennusteessa.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat todennäköisesti kasvaneet hieman viime vuosina, mikä on pitkälti johtunut siitä, että talous palautui pandemiasta, arvioidaan Etlan kevään 2023 päästöennusteessa.
Lataa
Khk-päästöt vuonna 2021, % & Khk-päästöt vuonna 2021, milj. tonnia. Kuvio Suomen datalla 2021 Hannah Ritchien (2020) kuvion innoittamana. Lähde: Tilastokeskus.
Khk-päästöt vuonna 2021, % & Khk-päästöt vuonna 2021, milj. tonnia. Kuvio Suomen datalla 2021 Hannah Ritchien (2020) kuvion innoittamana. Lähde: Tilastokeskus.
Lataa
Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain ja kotitalouksien kulutuksessa, milj. tonnia. Lähde: Tilastokeskus
Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain ja kotitalouksien kulutuksessa, milj. tonnia. Lähde: Tilastokeskus
Lataa
Kasvihuonekaasupäästöennuste ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen,
milj. tonnia CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
Kasvihuonekaasupäästöennuste ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen, milj. tonnia CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus, Etla.
Lataa
Tutkija Ville Kaitila, Etla.
Tutkija Ville Kaitila, Etla.
Lataa
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla.
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kutsu medialle: Miten Suomi saadaan tuottavuuden eturintamaan?30.5.2023 10:18:47 EEST | Tiedote

Miksi Suomessa on vain vähän korkean tuottavuuden yrityksiä? Miten yritysten taustatekijät vaikuttavat tuottavuuskehitykseen? Miten edistetään suomalaisten yritysten kehitystä korkean tuottavuuden yrityksiksi? Tuottavuuslautakunnan viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan yksi Suomen tuottavuuskehityksen tulevaisuusnäkymiä varjostavista piirteistä on korkean tuottavuuden yritysten verrattain pieni lukumäärä. Kansainväliset vertailut osoittavat myös, että Suomessa yritysten tuottavuushajonta on vähäistä verrokkimaiden yrityksiin verrattuna. Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ovat selvittäneet tuoreessa tutkimuksessa, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin tukemaan suomalaisten yritysten kehittymistä korkean tuottavuuden yrityksiksi ja siten tukemaan koko Suomen talouden kasvua. Lisäksi tutkijat ovat selvittäneet erilaisten taustatekijöiden roolia yritysten tuottavuuskehityksessä. Tutkimuksen on rahoittanut valtioneuvoston kanslia. Tuloksia käsit

Etla ennustaa: Suomen kilpailukyky pysyy vakaana lähivuosina29.5.2023 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky on vakaa tänä ja ensi vuonna, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys parantaa kilpailukykyä tänä vuonna, kun taas valuuttakurssit heikentävät sitä. Kilpailijamaihin verrattuna Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde tänä vuonna paranee, mutta vastaavasti heikkenee ensi vuonna. Etla arvioi, että kustannuskilpailukyvyn paraneminen yhdellä prosentilla nostaa Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,95 prosenttia.

Etla: Korkeampi työn tuottavuus on yhteydessä päästöjen nopeampaan vähenemiseen22.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Tuottavuuden kehittäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Lisäksi taloudelliset kannustimet ovat yhteydessä päästöjen vähenemiseen, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan korkeampi työn tuottavuus kertoo siitä, että yritys on teknisesti edistynyt sekä kykenevä kehittämään ja ottamaan käyttöön uutta energiatehokkaampaa teknologiaa. Näin tuottavuus edistää tai on ainakin yhteydessä hiilikilpailukyvyn paranemiseen ja päästöjen nopeampaan vähenemiseen Euroopassa.

Etla: Persoonalla on väliä – itsevarmuus selittää yrittäjäksi ryhtymistä15.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Persoonallisuus on yksi henkilön työmarkkinamenestystä selittävä tekijä ja tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti itsevarmuus selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Korkeamman itsevarmuuden omaavat henkilöt siirtyvät tutkimuksen mukaan muita todennäköisemmin palkkatyöstä yrittäjiksi. Itsevarmuus selittää myös menestymistä yrittäjänä. Nyt saadut Suomea koskevat tulokset ovat linjassa myös aiempien tutkimusten kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme