Etlan päästöennuste: Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaakalaudalla, jos hiilinieluja ei vahvisteta

Tänään julkaistussa Etlan kevään päästöennusteessa arvioidaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen alenevan vuosina 2022–2027 keskimäärin 3–4 prosenttia vuodessa. Tahti on hieman hitaampaa kuin Etla vielä syksyllä arvioi. Suurin osa ennustetuista päästöjen alenemisista tulee energiahuollon sekä vesi- ja jätehuollon toimialalta.
Päästöt ovat todennäköisesti kasvaneet hieman viime vuosina, mikä on pitkälti johtunut siitä, että talous palautui pandemiasta, arvioi Etlan päästöennusteesta vastaava tutkija Ville Kaitila. Suomen päästöt kasvoivat 0,3 prosenttia vuonna 2021 ja arviolta vajaan prosentin vuonna 2022.
– Ensimmäisenä pandemiavuotena 2020 Suomen kokonaispäästöt vähenivät reilut 9 prosenttia. Suurin osa vähennyksestä syntyi energiateollisuudesta ja liikenteestä, joista jälkimmäisen kohdalla kyse oli tosin vain väliaikaisesta tilanteesta. Liikenteen päästöjen määrä on nyt hiljalleen palautumassa pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta päästöt alenevat rakenteellisesti jatkossa sähköistymisen edetessä, toteaa Kaitila.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Suurin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee edelleen energiahuollosta. Energiateollisuus on onnistunut vähentämään päästöjään, mutta myönteistä kehitystä varjostaa se, että kehitys perustuu osittain puun polttamiseen. Puupolttoaineet tulevat kylläkin pitkälti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirroista, mutta se on saattanut heikentää metsien hiilinieluja nopeammin kuin muuten luonnollisen hajoamisen seurauksena olisi tapahtunut.
Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatisi hiilinielujen kasvattamista
Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen tarvittavaa päästöjen nettovähennystarvetta ei Etlan päästöennusteessa enää lasketa, koska maankäyttösektori muuttui hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021. Muutos on pitkälti seurausta metsien nielujen pienenemisestä. Metsät itsessään ovat edelleen päästönielu, mutta aiempaa pienempi.
Kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii nettopäästöjen, jotka sisältävät myös maankäyttösektorin, painamisen nollaan vuoteen 2035 mennessä.
– Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen jää haaveksi, ellei maankäyttösektorin menetettyä nielua onnistuta enimmäkseen palauttamaan. Yksi iso kokonaisuuteen vaikuttava tekijä voisi olla maankäyttösektorin saaminen päästökaupan piiriin. Päästöjen hinnan tulisi olla sellainen, että se tukee tavoitteen saavuttamista. Siirtymän kustannus olisi yhteiskunnalle paljon suurempi ilman nieluja, Etlan Kaitila sanoo.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Teollisuus kuuluu päästökaupan piiriin eli yritysten on ostettava päästöoikeuksia. Kokonaiskehityksen kannalta keskeisessä roolissa olevista tuotannollisista toimialoista maatalous ja liikenne ovat puolestaan päästökaupan ulkopuolella.
Vihreä siirtymä ratkaisevassa roolissa lähivuosikymmeninä
Ilmastotoimien tukeminen on keskeistä isossa kuvassa, mutta Suomen talouden kannalta ratkaisevassa roolissa on myös vihreä siirtymä ja sen eteneminen, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista on olemassa vasta vähän tutkimusta, eikä vihreän siirtymän kustannuksia ole helppo arvioida. Hyötyjä sen sijaan pystytään arvioimaan jo nyt.
– Uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen kehitystä ei vielä tunneta, kuten ei tulevia politiikkatoimiakaan. Kaikki nämä vaikuttavat vihreän siirtymän kustannuksiin, joita on nykyisellä tiedolla mahdoton arvioida tarkoin. Suomelle vihreässä siirtymässä on kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia, ja näitä hyötyjä olemme voineet arvioida jo tutkimuksessakin, kertoo Tero Kuusi.
Etla julkistaa 27. maaliskuuta tuoreen, valtioneuvostolle tehdyn tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkiseen talouteen. Tero Kuusen vetämässä tutkimushankkeessa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Nyt julkistettu kevään 2023 Päästöennuste pohjautuu Etlan Suhdanne-ennusteeseen. Päästöjen kehitystä ennustetaan toimialojen tuotannon ja kotitalouksien kulutuksen määräennusteen sekä muutaman päästöintensiteetin kehitystä kuvaavan teknologiaskenaarion avulla. Ennustetta ei tehdä yksittäisille vuosille.
Liitteet (3 kpl): Khk-päästöt vuonna 2021, Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain ja kotitalouksien kulutuksessa sekä Kasvihuonekaasupäästöennuste ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen.
Kaitila Ville: Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilineutraalisuustavoite (Etla kevään 2023 päästöennuste)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme